Ajankohtaista

KSL-opintokeskuksen Osku podkussa -podcast-sarjassa keskustellaan osuuskunnista eli “oskuista”. Matkaamme sarjan seitsemässä osassa läpi erityyppisten osuuskuntien työosuuskunnista ja yrittäjien osuuskunnista aina asumis- ja alustaosuuskuntiin sekä sosiaalisiin osuuskuntiin saakka.  

Oskari Jokinen on käynyt KSL-opintokeskuksen kouluttajakoulutuksen ja toimii nyt freelance-kouluttajana. Hän on ollut järjestämässä Vaikuta vallanpitäjiin -lobbauskoulutusta ja käynyt sekä kampanjakoulutuksen että yhdistyksen toimintaan liittyviä koulutuksia. Juttusarjassamme kolme KSL:n koulutuksia käynyttä kertoo ajatuksistaan siitä, millaista meillä on opiskella.

Marraskuussa kokoonnumme keskustelemaan siitä, miten ammattiliitto tuhotaan. Etsimme myös yhdessä ratkaisut tuhon estämiseksi. Tutustumme ay-liikkeen historiaan ja suuntaamme katseet tulevaan. Viikonlopun lopputulemana meillä on visio unelmien ammattiliitosta.

Petri Pörhölä työskentelee Tukihenkilötyö ry:n toiminnanjohtajana. Hän on käynyt KSL-opintokeskuksen järjestämän kouluttajakoulutuksen sekä Esiintymisjännitys kuriin -koulutuksen. Juttusarjassamme kolme KSL:n koulutuksia käynyttä kertoo ajatuksistaan siitä, millaista on opiskella KSL-opintokeskuksessa.

Olemme päivittäneet koronapandemiaan liittyviä käytänteitämme koulutuksissamme ja tilaisuuksissamme 6.10.2021 alkaen.

KSL-opintokeskus ja vasemmistoliitto järjestävät yhdessä koulutuksia aluevaalikampanjoinnin tueksi. Koulutukset on suunnattu ehdokkaille ja ne ovat osallistujalle maksuttomia.

Koulutustuottajamme Tiia Kontkasen opinnäytetyö ”Järjestöt osaamisensa määrittäjinä vai osaaminen järjestöjen määrittäjänä? Kolmannen sektorin organisaatioissa syntyvä osaaminen, osaamisvaatimukset ja osaamisen validointi” valmistui keväällä HUMAKissa. Opinnäytetyötä varten Kontkanen kutsui eri opintokeskusten jäsen- ja yhteistyöjärjestöjä osallistumaan kysely- ja ryhmähaastatteluilla toteutettuun tutkimukseen.

Kansalaisfoorumi ja KSL-opintokeskus järjestävät yhdessä 4.10. Erätauko-dialogin otsikolla "Mitä tarkoitamme osaamisella yhdistystoiminnassa?" Nostamme keskustelun oivallukset ja keskeiset ajatukset viestintäämme.

Kolmannen sektorin järjestökenttä on pitkään ollut muutoksessa, jossa järjestöjen toimintatavat muuttuvat ja yhteiskunnan sektoreiden rajat hämärtyvät. Perinteiset järjestöjen toimintaa luonnehtivat ominaisuudet, kuten yleishyödyllisyys, vapaaehtoisuus ja aatteellisuus joutuvat muutosten puristukseen järjestöjen joutuessa omaksumaan yhä enemmän palvelutuotannon keinoja. Järjestöissä syntyvää osaamista tarkasteltaessa esiin nousee sekä perinteiselle järjestötoiminnalle merkityksellisiä osaamisia että osaamistarpeita ja -vaatimuksia.

Maahanmuuttajataustaisten nuorten työelämätaitoja tukeva OppiJana-hanke kehittää ja hyödyntää digitaalisia osaamismerkkejä vapaaehtoistyössä opitun huomaamisen, sanoittamisen ja osoittamisen apuna.

Ajankohtaiseen keskusteluun osaamisesta liittyy kiinteästi sen tunnistaminen ja tunnistaminen, jotka osaltaan auttavat hahmottamaan itse osaamisen käsitettä. Emme läheskään aina tunnista omaa osaamistamme, varsinkin jos se on syntynyt arjessa tai epävirallisissa oppimistilanteissa. Mitä siis tarkoitetaan osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella?

Osaamisella voidaan tarkoittaa erilaisia asioita, kuten oppimisen paikkojen laajempaa tunnistamista, oppijan suhdetta opittavaan asiaan tai osaamiseen liittyvää poliittista ja yhteiskunnallista ohjausta. Keskustelu osaamisesta ja sen merkityksistä tulevat vaikuttamaan niin KSL-opintokeskuksen toimintaan kuin kolmannen sektorin järjestöihinkin.