Hallitusohjelmassa esitetään opintokeskuksille peräti 7 miljoonan euron eli 39 % leikkausta perusrahoituksesta. Tämä romuttaisi demokratiataitojen opetuksen ja järjestökoulutuksen sekä tuhoaisi oppilaitosverkoston.
Hallitusohjelmaan on kirjattu vapaan sivistystyön merkityksen tunnistaminen osaamisen lisäämisessä ja harrastamisessa. Hallitus haluaa kuitenkin kasvattaa omavastuuosuutta aikuisten harrastusmuotoisessa toiminnassa vapaassa sivistystyössä ja esittää kohtuuttomia leikkauksia opintokeskusten perusrahoitukseen.
Vapaa sivistystyö ja opintokeskusten koulutus ei ole vain harrastustoimintaa. Se on laajaa opinnollista toimintaa, polkuja tuleviin opintoihin ja työelämään, perustaitojen ja vaikuttamistaitojen oppimista. Vapaa sivistystyö on oikeaa, osaamista tuottavaa koulutusta kaikille suomalaisille.
Opintokeskukset ovat järjestöjen oppilaitoksia ja ne toteuttavat yhteistyössä järjestöjen kanssa laajaa vapaaehtoisten koulutusta. Osaavat vapaaehtoiset ovat tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä: esimerkiksi vapaapalokuntalaiset, ikäihmisten ystävätoimijat ja vertaistukihenkilöt tarvitsevat koulutusta tehtävänsä hoitamiseen. Opintokeskuksissa suomalaiset rohkaistuvat toimimaan järjestöjen, kuntien ja maamme luottamustoimissa ja saavat tehtävissä tarvittavan osaamisen.
Osallistumismaksujen kipukynnys ylittyy, lakkautukset mahdollisia
Opintokeskusten toiminta on ollut vaikuttavaa pienellä rahoituksella. Nyt uhkana on jopa opintokeskustoiminnan loppu: se tarkoittaisi toimintaedellytysten katoamista ja oppilaitosverkoston romuttumista. Seitsemän miljoonan euron leikkauksella olisi paljon kokoaan suurempi negatiivinen vaikutus: se tarkoittaisi laskennallisesti lähes 8 000 koulutuksen ja 94 000 opetustunnin leikkausta. Valtionosuusprosentin leikkauksena se tarkoittaisi pudotusta 65 %:sta 40 %:iin. Leikkaus on kohtuuton myös verrattuna muihin oppilaitosmuotoihin.
Mittavan leikkauksen synnyttämää lovea ei korkeammilla osallistujamaksuilla kateta. Leikkausta vastaavien osallistujamaksujen korotusten jälkeen monilla – esim. nuorilla, ikääntyneillä ja työttömillä – ei olisi enää varaa osallistua koulutukseen.
Vapaaehtoisten osaaminen ja demokratiataitojen oppiminen uhattuna
Hallitus haluaa vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa. Juuri tämä on lakiin kirjattu tehtävämme, johon 39 %:n leikkaus iskee rajusti. Aktiiviseen kansalaisuuteen ja vapaaehtoistoimintaan tukevat koulutukset vähenevät, vapaaehtoisesti yhteiseksi hyväksi toimimisen kynnys nousee, oppimisen ja kansalaistoiminnan hyvinvointivaikutukset vähenevät, ja vireä ja osaava kansalaisyhteiskunta rapautuu.
Suomen 12 opintokeskusta toimii valtakunnallisesti ja tekee koulutusyhteistyötä yli 1400 yhdistyksen kanssa. Opintokeskukset toteuttavat yli 20 000 koulutusta ja opintokerhoa vuosittain, ja niissä on yli puoli miljoonaa opiskelijaa. Järjestöjen kanssa toteutetussa koulutuksessa jo itse oppiminen yhteisössä tukee yhteistyö-, dialogi- ja vaikuttamistaitojen harjoittelua sekä vahvistaa osallisuutta. Taidoista on hyötyä myös työelämässä.
Kansalais- ja demokratiataidot ovat perusta vahvalle demokraattiselle yhteiskunnalle, osallistumiselle ja kriisinkestävyydelle. Antakaa opintokeskusten jatkaa työtään näiden kouluttamisessa.
Lisätiedot
Anneliina Wevelsiep
puheenjohtaja
Opintokeskukset ry
puh. 050 590 180