”Kuoromme eroaa oikeastaan kaikella tapaa perinteisestä kuorosta. Emme edellyttäneet jäseniltä musiikkitaustaa, nuotinlukutaitoa tai aiempaa esiintymiskokemusta”, kertoo Laulu ottaa kantaa -kuoron ohjaaja Outi Pulkkinen. Kriteereinä osallistumiseen oli halu tutustua omaan ääneen ja ottaa kantaa.
”Laulu ottaa kantaa -kuoro ei esitä perinteistä kuoro-ohjelmistoa, vaan rakensimme teoksemme itse. Esitys sisältää omia sanoituksia, kansanlaulua, ääni-improvisaatiota ja liikettä”, Pulkkinen jatkaa. ”Tavallisessa kuorossa pyritään yhtenäiseen sointiin, eivätkä yksittäiset laulajat juurikaan kuulu läpi. Tässä teoksessa jokainen 13 jäsentä erottuu omana äänenään ja tuo esiin omia ajatuksiaan ja runouttaan.”
Keholliset menetelmät avaavat lukkoja
Outi Pulkkinen on laulu- ja jouhikkoperinteen taitaja, ihmisäänitaiteilija, pedagogi ja monitaiteellinen esiintyjä. Hän on kevään ajan johdatellut ryhmää kokonaisvaltaisin ja rohkaisevin metodein oman ja yhteisen äänen äärelle. Ryhmän tapaamisissa on tutustuttu äänen kehollisuuteen, ihmisäänen ulottuvuuksiin ja yhdessä ääniteoksen muodostamiseen.
”Aloitamme harjoitukset aina rentoutushetkellä ja venyttelyllä. Äänen tukilihasten vahvistaminen on tärkeää. Olemmekin tutustuneet kasvojen anatomiakuviin, ja olen opastanut ryhmää äänenhuoltoon mm. kasvoja ja kurkun seutua hieromalla. Olen kehittänyt ristiluuhengitysharjoituksen, jonka avulla äänen saa syntymään häntäluusta asti”, kuvailee Pulkkinen.
”Liikkuminen – ja varsinkin liikkumattomuus vaikuttaa äänenkäyttöön. Uskon, että kehollisten menetelmien avulla meissä voi aueta sellaisia lukkoja, joita mielemme pyrkii pitämään kiinni.”
Kuka saa käyttää yhteiskunnassamme ääntä?
Yhteiskunnastamme on tullut sellainen, että vain puhe ja tarpeeksi hyvin laulaminen tuntuvat olevan hyväksyttyjä äänenkäytön tapoja. Ennen kyläyhteisöissä laulettiin yhdessä töitä tehdessä ja vapaa-aikaa viettäessä. Silloin paras laulaja oli ehkä se, joka muisti eniten säkeitä. Laululla ja sanoilla oli myös rituaalista voimaa: loitsuilla suojeltiin karjaa ja itkuvirsillä purettiin yhteistä surua.
”Laulukulttuuria ei enää ole, kuten pari sukupolvea aiemmin, jolloin kodeissa laulettiin enemmän. Ihmiset kyllä kuuntelevat musiikkia, mutta vähemmän laulavat itse”, Pulkkinen pohtii. ”Luokanopettajankoulutukseenkin kuuluu hyvin vähän laulunopetusta.”
Kulttuurissamme vallitsee vahva häpeä kontrolloimattomasta äänestä. Itku, kiukun tai riemun synnyttämä huuto, huvipuistolaitteessa kiljuminen, ähkinnät kuntosalilla tai erotiikan äänet ovat usein jotain, mitä pitäisi hillitä.
”Missä vaiheessa suomalainen ihminen eriytyy omasta äänestään? Alamme pelästyä kehollisia ääniämme kuten huokaisuja ja mahan kurnimista”, kysyy toinen kuoroprojektin tuottaja, kulttuurituottajamme Riina Näsi. ”On varsin yhteiskunnallinen kysymys, kuka saa käyttää ääntä. Kenen ääni saa kuulua, ja kuka saa olla sinut oman äänensä kanssa? Äänellä on selvä yhteys hyvinvointiin. Ääni tulisi vapauttaa!”
Kannanotto pahoinvointia luovaan elämäntapaan
Laulu ottaa kantaa -kuoron toiminnan lähtökohtana on ollut pohtia yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyä musiikin ja äänen keinoin. Ryhmän keskustelujen tuloksena syntyi ajatus ottaa kantaa luontokatoon, työuupumukseen ja suorituskeskeiseen elämäntapaan, joka luo pahoinvointia. ”Minua kiinnostaa myös se, kuinka omaan ääneen tutustumalla voisi tutkia sitä, miten olemme itsekin osa luontoa ja ekosysteemiä, lajina muiden joukossa”, Näsi miettii.
Kuoron luoma ääniteos sisältää ääni-improvisaatiota ja suomalais-ugrilaista kansanlaulua. ”Olemme esimerkiksi sanoittaneet uudelleen mordvalaisen kansanlaulun. Rauhanlauluja-kirjasta löysimme traditionaaliseen rekilaulun, joka on ehkä alun perin marssilaulu. Sanoitimme sen uudelleen yhden kuorolaisen kirjoittaman runon pohjalta”, kertoo Pulkkinen.
Kantaaottava laulu voi olla kehollista ja yhteisöllistä
”Olemme halunneet nostaa projektissa esiin, kuinka kantaaottava laulu voi olla myös kehollista ja yhteisöllistä”, toteaa Näsi. Tästä saatiin oiva esimerkki, kun kuoro osallistui Luontomarssiin, ja muut mielenosoittajat yhtyivät esilaulajien kalevalamittaiseen, Luontomarssin teemoja käsittelevään lauluun.
”Kuorossamme yhdistyy valtavaksi vahvuudeksi äänenkäyttö, yhteisö ja mielenilmaisu”, Pulkkinen kiittelee. ”Pelkkä raha tai valtio eivät pysty tukemaan yksilön hyvinvointia samalla tapaa kuin yhteisö. ”
Luontorunolaulu
san. Outi Pulkkinen / Luontomarssi / trad.
Laulaen otamme kantaa
Luonnon kantokyky murenee
Hallituksen tulee pysäyttää
kato luonnon, ilmastokriisi
Päättäjillä päätavoite
eduskunnan tehtävänä
ilmastotavoitteista
siirtyä ilmastotekoihin
Luontolait heti tekeille
Suojelkaamme metsiämme
Pysäytetään metsäkato
Lajikato lopettakaamme
Pelastetaan vanhat metsät
Kiitos ei viherpesulle
Fossiilivapaa elämä
Kunniaan jakamistalous
Aloitetaan kiertotalous
Selätetään ylikulutus
Kulutus on kierrätystä
Tehdä laisin ei jätettä
Nouse luontomme lovesta
Nouse luonto nostettaissa
ylene ylennettäissä
Niin luonto lovesta nousee
Kuuntele haastatteluja
Äänimerkki-podcast haastatteli Outi Pulkkista ja kuorotyöpajaan osallistunutta Maija Saksmania muun muassa oman äänen etsimisestä, äänen, kehon ja laulun yhteydestä sekä kantaaottavuudesta ja yhteisöllisyydestä kuorotoiminnassa. Äänessä ovat myös KSL:n ja TSL:n kulttuurituottajat Riina Näsi ja Jaakko Suni. Kuuntele jakso Työväen Sivistysliiton Äänimerkki-podcastissa.
Radio Suomi Pohjanmaan toimittaja osallistui Vaasan kuorofestivaalin yhteydessä Outi Pulkkisen Ääni ja keho -työpajaan. Kuuntele juttu YleAreenassa.
Laulu ottaa kantaa -kuoron esiintymiset keväällä 2023
Vaasan kuorofestivaali 2023
- Pe 19.5.2023 klo 17 kulttuuritalo Fanny, Vaasa
- Pe 19.5.2023 klo 18.45 Kauppakeskus Rewell, Vaasa
Maailma Kylässä -festivaali 2023
- Su 28.5.2023 klo 14.30 Maailma kylässä festivaalin Katutaidelava, Helsinki
Keskustakirjasto Oodi
- Ti 30.5. klo 18.30 Keskustakirjasto Oodi 3. krs, Helsinki
Laulu ottaa kantaa
Laulu ottaa kantaa -kuoro on vuoden 2023 alussa käynnistynyt työryhmä, johon kuka tahansa on voinut hakea omalla ainutlaatuisella äänellään. Kuoro loi yhdessä työryhmälle tärkeään asiaan kantaaottavan esityksen, joka sisältää ääni-improvisaatiota ja suomalais-ugrilaista kansanlaulua. Lähtökohtana ryhmän toiminnassa on ollut pohtia yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyä musiikin ja äänen keinoin.
KSL-opintokeskuksen ja Työväen Sivistysliiton hanke on osa laulu ottaa kantaa -verkosto, joka koostuu tutkijoista, taiteilijoista ja työväenliikkeen arkistoista.
Tutustu Laulu otaa kantaa -verkostoon sen verkkosivuilla.
Kuva: Liisa Takala