Piirroskuvassa kaava X = (3 > ihmishahmo) kertaa (maapallo + sydän)

1. Yhdessä yhdistyksessä

1.1. Mitä yhdistystoiminta on?

Idea. Ajatus. Aate. Toiminta. Halu parantaa maailmaa. Ihmiset. Näistä muodostuu hyvä yhdistys. Yhdistys on joukko ihmisiä, joilla on halu tehdä jotain yhdessä tai toimia jonkun asian puolesta yhdessä. Yhdistystoiminta ei tavoittele voittoa. Se on aatteellista toimintaa, jossa toteutetaan yhdistyksen toiminta-ajatusta.

Yhdistysten toiminta on yleishyödyllistä toimintaa. Yleishyödyllinen yhteisö toimii yleiseksi hyväksi. Yleishyödyllinen yhteisö ei voi tuottaa toimintaan osallistuville taloudellista etua. Yhteisö, joka palvelee vain jäsentensä taloudellisia intressejä, ei ole yleishyödyllinen yhdistys. Yhdistys ei siis ole eikä toimi niin kuin yritys.

Yhdistystoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Sitoutuminen aktiiviseen toimintaan vie aikaa ja teettää työtä. Esimerkiksi urheiluseuroissa suuri määrä aikuisia tekee ilmaista työtä valmennustehtävissä, huoltojoukoissa ja varainhankinnassa, jotta lapsilla ja nuorilla olisi parhaat mahdollisuudet harrastaa omaa lajiaan. Eläkeläisyhdistyksen ystävätoiminnassa yhdistyksen jäsenet käyvät tapaamassa muita vanhuksia ja auttavat näitä monissa arkipäivän askareissa.

Vapaaehtoistyöstä ei makseta palkkaa, mutta se on monella tavalla palkitsevaa. Hyvä mieli syntyy, kun on voinut olla avuksi tai kun näkee lasten ilon harrastuksensa parissa. Vapaaehtoistyöstä on muodostunut monille ihmisille keskeinen elämän sisältö.

Yhdistyksen tunnusmerkkejä ovat:

  • vapaaehtoisia ja asiasta kiinnostuneita ihmisiä vähintään kolme
  • yhteinen päämäärä ja kiinnostuksen kohde
  • tarkoitettu pitkäaikaiseksi toiminnaksi
  • toiminta on aatteellista, eli se ei tähtää taloudelliseen voittoon.

Yhteinen kiinnostuksen kohde voi olla esimerkiksi:

  • oman kielen ja kulttuurin vaaliminen
  • heikossa asemassa olevien lasten auttaminen
  • lähiympäristön metsien ja luonnon suojelu
  • maahanmuuttajanaisten kotoutumisen helpottaminen
  • ikäihmisten elämän laadun parantaminen
  • jalkapallon pelaaminen
  • perinteen vaaliminen.

Yhdistysten yhteydessä sana ”aatteellisuus” on käsitettävä laajasti. Aatteellista toimintaa on sellainen toiminta, jota tehdään jonkin hyvän asian vuoksi, ei taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi. Aatteellisuutta on ihmisten auttaminen, mutta myös monenlainen muu toiminta. Aatteellista toimintaa voi olla muun muassa urheilun tai kansanmusiikin edistäminen, kun sillä halutaan edistää tai pitää yllä tätä toimintamuotoa ja tuottaa sitä kautta yhteistä hyvää. Aatteellisuus on siis usein hyvin käytännöllistä, se on perusta arkiselle toiminnalle.

1.2. Yhdistystoimintaan osallistuminen

Yhdistystoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet. Yhdistysten toiminta ulottuu kaikille elämän alueille ja niissä hoidetaan monia yhteisiä asioita ja tehtäviä. Demokratia on tärkeä suomalainen arvo ja suomalainen yhteiskunta perustuu demokraattiselle toiminnalle. Yhdistysten merkitys on tärkeä demokraattisille toimintatavoille: osallistumalla yhdistystoimintaan opitaan osallistumaan ja toimimaan yhdessä, demokraattisesti. Demokraattinen toiminta yhdistyksissä näkyy esimerkiksi jäsenten roolissa sekä yhdistyksen päätöksenteossa. Käytännön esimerkkejä tästä löydät luvuista Jäsenyys yhdistyksessä (luku 4) ja Kokoustoiminta (luku 7).

Yhdistystoimintaan osallistumista pidetään Suomessa myönteisenä asiana. Aktiivista vapaaehtoistyötä arvostetaan ja se voidaan katsoa meriitiksi esimerkiksi työnhakutilanteissa. Aktiivisen osallistujan ei Suomessa tarvitse pelätä joutuvansa ”mustalle listalle” tai tulevansa viranomaisten syrjimäksi osallistumisensa perusteella.

Syitä yhdistystoimintaan osallistumiselle on monia. Jäsenet haluavat olla mukana edistämässä tärkeitä asioita tai auttamassa esimerkiksi jotain tiettyä ryhmää. Yhdistyksissä voi harrastaa monipuolisesti. Yhteisessä toiminnassa voi oppia uusia asioita ja saada ystäviä. Yhdistykset ovat myös hyvä väylä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Suuri osa suomalaisista kuuluu elämänsä aikana useampaan kuin yhteen yhdistykseen. Vuonna 2004 tehdyssä tutkimuksessa 75 % väestöstä oli ainakin yhden yhdistyksen jäsen. Yhdistystoiminta on keskeinen osa suomalaista elämänmuotoa. Tietenkin myös suomalaiset ovat yhdistysten jäseninä erilaisia: jotkut toimivat hyvin aktiivisesti, toiset ovat pikemminkin kannatusjäseniä tai ”asiakkaita”.

Suomessa on hyvin erilaisia yhdistyksiä. Ne eroavat kooltaan, sisällöltään ja toimintamuodoiltaan. Suurin osa yhdistyksistä on pieniä, paikallisia yhdistyksiä (esim. kaupunginosayhdistys), joissa kaikki toiminta tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Osa yhdistyksistä on taas järjestöjä, suurempia yhdistyksiä, joilla on esimerkiksi alueosastoja. Suurimmat yhdistykset ovat liittoja, jotka ovat useiden järjestöjen katto-organisaatioita. Liitot ovat valtakunnallisia.

Kuvassa kaavio, jossa ylhäällä liitto, siitä lähtee kaksi järjestöä, joissa on pienempiä alueosastoja/paikallisyhdistyksiä ja niiden henkilöjäseniä

1.3. Yhdistymisvapaus on perusoikeus

Yhdistymisvapaus on poliittinen perusoikeus. Se on turvattu Suomessa perustuslaissa. Yhdistymisvapaus tarkoittaa muun muassa oikeutta perustaa yhdistyksiä sekä liittyä yhdistysten jäseniksi. Yhdistymisoikeus on myös oikeus olla kuulumatta yhdistyksiin ja oikeus halutessa erota yhdistyksestä, johon on liittynyt.

Yhdistymisvapaus Suomessa koskee myös ulkomaalaisia henkilöitä. Ulkomaalaiset voivat siis perustaa yhdistyksiä, liittyä jo olemassa olevien yhdistysten jäseniksi ja toimia niissä aktiivisesti, myös hallituksen jäseninä ja yhdistyksen nimenkirjoittajina. [2] Ainoa rajoitus on se, että yhdistyksen puheenjohtajan pitää asua Suomessa.

Perustuslain 13. pykälä: Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus:

Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi. Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

 Kuka tahansa voi tehdä vaikkapa tämän kaiken:

  • järjestää kokouksen oman taloyhteisönsä asukkaille
  • osallistua Irakin sodan vastaiseen mielenosoitukseen ja samalla viikolla järjestää mielenosoituksen pyöräilyn puolesta
  • kuulua samanaikaisesti sekä Herttoniemen luontokuvaajat ry -nimiseen paikallisyhdistykseen että valtakunnallisiin järjestöihin kuten ammattiliittoon ja Unicefiin
  • perustaa uuden yhdistyksen vähintään kahden samanmielisen ihmisen kanssa.

1.4. Yhdistyslaki antaa raamit

Yhdistyslaki määrittää yhdistystoiminnan yleiset säännöt ja periaatteet. Se ei määrää, mitä yhdistyksen pitää tehdä, mutta se määrää, miten yhdistyksen pitää toimia, jotta yhdistyksen jäsenten demokraattiset oikeudet toteutuvat.

Yhdistyslaissa on määritelty:

  • millaisia yhdistyksiä on laillista perustaa
  • mitä asioita yhdistyksen säännöissä pitää olla
  • mitkä ovat yhdistyksen jäsenten oikeudet ja velvollisuudet
  • yhdistyksen päätösvalta ja päätöksenteko
  • äänestykset ja vaalit
  • yhdistyksen hallinto
  • yhdistyksen lakkauttaminen
  • yhdistyksen rekisteröiminen

Yhdistyksillä on Suomessa sisäinen toimintavapaus. Sillä tarkoitetaan, että yhdistyksillä on oikeus itse laatia omat sääntönsä (katso luku 2.1) ja päättää omasta sisäisestä toiminnastaan. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta eivät kuitenkaan saa olla lain tai hyvien tapojen vastaista [3].

Yhdistyksen jäsenen on hyvä tuntea yhdistyslakia ja oman yhdistyksensä sääntöjä ainakin sen verran, että tietää omat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä pystyy valvomaan, että yhdistyksen kokouksissa toimitaan yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen mukaan.

Yhdistyslakiin voit tutustua esimerkiksi osoitteessa: