Protopia-podcast edistää pragmaattista, toivoa luovaa keskustelua vasemmistolaisesta kulmasta, uudistavalla otteella. KSL-opintokeskuksen ja Vasemmistofoorumin yhteistä podcast-sarjaa luotsaavat mediatuottaja Sami Salvius ja tiedottaja Elina Vainikainen.

Protopia on lyhyessä historiallisessa jänteessä toteutuskelpoinen visio yhteiskunnallisesta muutoksesta. Muutoksesta, jonka voi altistaa tieteelliselle tutkimukselle sekä siitä seuraavalle avoimelle keskustelulle. Protopia on tieteellisesti päivitetty versio utopisesta ajattelusta.

Perustulokokeilut ovat esimerkkejä protooppisesta yhteiskunnallisesta kokeilusta, samoin vaikkapa neljän päivän työviikkojen kokeilut.

”Julkisessa keskustelussa ja mediassa on paljon joko naivia tai kritiikitöntä optimismia, tai vaihtoehtoisesti omassa kriittisyydessään vellovaa maailmanlopun pelkoa”, toteaa podcastin toinen juontaja, KSL-opintokeskuksen mediatuottaja Sami Salvius. ”Tämä podcast pyrkii tarjoamaan jotain näiden äänten väliltä, olla kritiikkiä sisältävä uusi toivon ääni.”

”Vasemmistofoorumille tällainen positiivinen vasemmistolaisen tulevaisuuden visiointi on hyvinkin luontevaa, ja esimerkiksi julkaisutoiminnallamme pyrimme tukemaan kehitystä kohti oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa”, kertoo podcastin toinen juontaja, Vasemmistofoorumin tiedottaja ja KSL-opintokeskuksen freelance-kouluttaja Elina Vainikainen. ”Tieteellä ja tutkimuksella pitää olla tällaisessa ajattelussa iso rooli, ja siksikin on tärkeää, että podcastissa pääsevät ääneen myös tieteentekijät.”

Kuuntele podcastia SoundCloudissa Kuuntele podcastia Spotifyssa Kuuntele podcastia YouTubessa

Protopia -podcastin jaksot ja tekstivastineet

7. Afrofuturismi

Millainen olisi tulevaisuuden yhteiskunta, jossa rasismia olisi vähemmän? Entä miltä näyttäisi maailma, jossa dekolonisaation prosessit olisivat liikkeellä? Pohdimme myös, mitä tieteisfiktion laji afrofuturismi voi antaa tälle ajattelulle. Näitä kysymyksiä pohdimme poikkitaiteellisen taiteilijan, vasemmistoliiton kuntapoliitikon Ajak Majokin kanssa.

Lue Afrofuturismi-jakson tekstivastine verkkosivulta.

6. Onko tulevaisuuden huolto varmaa?

Huoltovarmuus eli yhteiskunnan resilienssi puhututtaa monista eri näkökulmista: yhteiskunnan kriisikestävyys on paitsi materiaalista, myös sosiaalista ja psyykkistä.

Jaksossa kuullaan Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansikin analyysiä Suomen huoltovarmuudesta sekä vasemmistopoliitikon Elina Kauppilan ajatuksia sosiaalisesta resilienssistä kriisien keskellä.

Globaaleista uhkakuvista huolimatta jaksossa kuullaan, että Suomen huoltovarmuus on viime kädessä materiaalisella tasolla maailman vertailussa ykkösluokkaa.

Lue Onko tulevaisuuden huolto varmaa -jakson tekstivastine verkkosivulta.

5. Tulevaisuus tulee, mutta kestääkö mieli?

Missä määrin mielenterveysongelmat ovat terve reaktio monimutkaisten kriisien läpäisemään yhteiskuntaan? Miltä näyttäisi nykyiset ongelmansa tiedostava tulevaisuuden mielenterveyspalveluiden ekosysteemi?

Jaksossa käsitellään mielenterveysongelmien kasvua, erilaisia ratkaisumalleja sekä kuvitellaan tulevaisuuksia, jossa vastaukset olisivat yhä enemmän osa arkeamme. Käsittelyssä ovat yhteiskunnallisten rakenteiden suhde mielenterveysongelmiin sekä instituutioiden, yksilöiden ja yhteisöjen roolit mielenterveysongelmien ratkaisemisessa.

Vieraina ovat psykologian maisteri ja työterveyspsykologi Juho Mertanen & Koala-ryhmässä ja Terapiat etulinjaan -hankkeessa vaikuttava aktivisti Eeva Lilja.

Lue Tulevaisuus tulee, mutta kestääkö mieli? -jakson tekstivastine verkkosivulta.

4. Millaista tulevaisuutta varten opiskelemme?

Jaksossa pohdimme koulun, sivistyksen ja ammattiin opiskelun roolia tulevaisuuden muovaamisessa. Mukautuuko koulu elinkeinoelämän määrittelemään tulevaisuuteen, vai voisiko sillä olla oma aktiivinen rooli tulevaisuuden muovaamisessa? Ruodimme myös auktoriteetin ja luottamuksen roolia oppimisessa. Entä miten soveltaa luovuutta mielekkäällä tavalla? Vieraina ovat Itä-Suomen yliopiston professori Arto O. Salonen ja KSL-opintokeskuksen koulutustuottaja Tiia Kontkanen.

Lue Millaista tulevaisuutta varten opiskelemme -jakson tekstivastine verkkosivulta.

3. Työelämän tulevaisuus

Työpaikkademokratia, hierarkioiden hyvät ja huonot puolet, omistajuuden ja vieraantumisen välinen rajamaasto, tuottavuuden ja levon välinen balanssi sekä laajemmin työn merkitys suhteessa ekokriisiin. Työelämäjaksossa pohdimme työelämän uusia tuulia filosofi-konsultti Reima Launosen ja poliitikko-yrittäjä Katja Yli-Siuruan kanssa.

Lue Työelämän tulevaisuus -jakson tekstivastine verkkosivulla.

2. Demokratian tulevaisuus

Media-alan yrittäjä ja demokratia-aktivisti Kaarle Hurtig ja Talousdemokratia ry:n varapuheenjohtaja Ari Slioor pohtivat demokratian tulevaisuutta.

Jakso on julkaistu kahdessa eri osassa, joista ensimmäisessä keskitymme demokratian, digitaalisten alustojen ja suoran demokratian välisiin kytköksiin. Toisessa osassa
sukellamme talouden ja demokratian välisiin kytköksiin ja tutkimme, mitä moderni rahateoria tarjoaa talousdemokraattiselle ajattelulle.

Lue Demokratian tulevaisuus -jakson ensimmäisen osan tekstivastine verkkosivulla.

Lue Demokratian tulevaisuus -jakson toisen osan tekstivastine verkkosivulla.

1. Ekologinen jälleenrakennus

Mai Kivelä (vasemmistoliitto) ja Jussi Ahokas (BIOS-tutkimusyksikkö) luotaavat kanssamme tulevaisuudenkuvia ekologisesta jälleenrakennuksesta.

Jaksossa selviää muun muassa se, miten degrowth (eli talouslasku tai kohtuutalous) on onnistuttu käsitteenä ymmärtämään väärin. Pohdimme myös sitä, miten degrowth-ajattelua voisi yhdistää niin kutsuttuun kestävän kasvun diskurssiin, kun sitä alkaa purkamaan palasiksi. Jaksossa pohditaan myös sitä, mitä reilun siirtymän ”reiluus” oikeastaan tarkoittaa ja spekuloidaan, miten jokin ensin radikaalilta tuntuva asia voi lopulta osoittautua hyvinkin arkiseksi ja ymmärrettäväksi.

Lue Ekologinen jälleenrakennus -jakson tekstivastine verkkosivulla.

”Mikään ei ole itsestään selvää, eikä tulevaisuus ei ole koskaan valmis. Fatalistit ovat väärässä.” – protopia podcast