Kuvassa mustavalkoinen sarjakuva, jossa kolme henkilöä. Ensimmäinen sanoo: "Nämä asiat täytyy muuttaa parempaan suuntaan. Minä ainakin haluan toimia." Toinen sanoo: "Olen täsmälleen samaa mieltä. Pitäisikö meidän lyödää viisaat päämme yhteen ja alkaa tekemään ryhmätyötä?" Kolmas sanoo: "Eli perustaa yhdistys!"

2. Yhdistyksen perustaminen

Yhdistysrekisteriin on merkitty noin 137 000 yhdistystä (vuonna 2013). Niiden toiminta on hyvin monenlaista. Jos kiinnostut yhdistystoiminnasta, kannattaa ensin ottaa selvää, millaisia yhdistyksiä jo toimii omalla paikkakunnalla tai omassa kaupunginosassa. Tavoitteiden ajamiseksi yksi riittävän suuri ja hyvin toimiva yhdistys on usein parempi kuin suuri määrä hyvin pieniä yhdistyksiä. On siis hyvä miettiä ensin, voitko toimia jonkin jo olemassa olevan yhdistyksen jäsenenä. Tietoa yhdistyksistä saa esimerkiksi sanomalehdistä, ilmoitustauluilta, ihmisiltä ja internetistä: muun muassa infopankki.fi, yhdistystieto.fi ja yhdistystoimijat.fi.

Jos olemassa olevista yhdistyksistä ei löydy mitään sinne päinkään, mistä itse on kiinnostunut, voi perustaa uuden yhdistyksen. Yhdistyksen perustaminen on Suomessa helppoa. Yhdistyksen perustaminen tapahtuu sitä varten koolle kutsutussa kokouksessa. Kokoukseen voidaan kutsua paljon ihmisiä tai se voidaan pitää hyvin pienimuotoisena. Yhdistyksen perustamiseen riittää, että ainakin kolme 15 vuotta täyttänyttä henkilöä haluaa ryhtyä yhteistoimintaan tiettyä asiaa varten.

Tässä on käyttöösi tarkistuslista. Ennen kuin perustat yhdistyksen, tee seuraavat valmistelut:

  1. valmistele yhdistyksen säännöt
  2. laadi valmiiksi yhdistyksen perustamiskirja
  3. järjestä perustava kokous
  4. valmistele yhdistyksen mahdollinen rekisteröinti

2.1. Yhdistyksen säännöt

Yhdistystoimintaa säätelevien lakien ja sääntöjen tarkoituksena on turvata hyvä yhdistyskäytäntö. Hyvä yhdistyskäytäntö perustuu demokratiaan, jäsenten tasavertaisuuteen ja avoimuuteen. Säännöt ovat perusta, jolle yhdistyksen toiminta rakentuu. Yhdistystoiminta on kuitenkin niin monimuotoista, ettei laista ja säännöistä löydy aina valmista ratkaisua kaikkiin ongelmiin. Siksi terveen järjen käyttö on sallittua ja toivottavaa, kunhan muistetaan noudattaa demokratian ja jäsenten tasavertaisuuden periaatteita.

Sääntöjen valmistelua varten on hyvä tutustua Patentti- ja rekisterihallituksen kotisivuihin (www.prh.fi), joissa on ohjeet sääntöjä koskevista määräyksistä sekä erilaisia mallisääntöjä. Yhdistys voi valita tarkoitukseensa sopivan sääntömallin ja täydentää sen nimen, kotipaikan, tarkoituksen ja toiminnan laatua sekä hallituksen kokoa koskevien pykälien osalta.

Laki kertoo, mistä asioista pitää olla säännöt. Löydät luettelon näistä asioista liitteestä 1.

2.2. Perustamiskirja ja perustamiskokous

Yhdistys on olemassa vasta, kun se on perustettu. Tätä varten täytyy pitää perustamiskokous, jossa muun muassa hyväksytään yhdistyksen säännöt ja ensimmäinen toimintasuunnitelma sekä allekirjoitetaan perustamiskirja.

Yhdistyksen perustamisesta tehdään perustamiskirja, johon liitetään yhdistykselle laaditut säännöt. Perustamiskirjaan merkitään perustamisen päivämäärä ja se on vähintään kolmen yhdistyksen jäseneksi liittyvän allekirjoitettava.


Perustamiskirjamalli:

Me allekirjoittaneet olemme perustaneet Toivon kipinä ry -nimisen yhdistyksen, liittyneet siihen jäseniksi ja hyväksyneet sille liitteenä olevat säännöt.

Helsingissä 15.1.2018

Maija Mäki         Tiina Terävä           Esa Lahtinen


Yhdistyksen perustamiskokoukseen täytyy olla vähintään kolme ihmistä, jotka allekirjoittavat perustamiskirjan ja liittyvät yhdistyksen jäseniksi. Tietenkin on aina parempi, jos yhdistykseen saadaan heti alussa mukaan enemmän jäseniä. Uudesta yhdistyksestä ja sen perustamiskokouksesta kannattaa kertoa monia kanavia pitkin mahdollisesti jäsenyydestä kiinnostuneille ihmisille ja innostaa heitä mukaan toimintaan heti alussa.

Kuvassa kaavio: Idea uudenlaisesta yrityksestä nuoli Perustajajäsenten etsiminen nuoli Yhdistyksen perustamisen valmistelu (säännöt, perustamiskirja, mahdollisesti yhdistyksen rekisteröinnin valmistelu) nuoli Perustamiskokouksen mainostaminen (keskustelut, ilmoitukset, internetin ja sähköpostilistojen käyttäminen nuoli Perustamiskokouksen pitäminen ja perustamiskirjan allekirjoittaminen nuoli Mahdollisesti yhdistyksen rekisteröiminen nuoli Toiminnan aloittaminen.

Liitteestä 2. löydät esimerkin siitä, mitkä asiat perustamiskokouksessa käsitellään ja missä järjestyksessä kokous etenee.

2.3. Rekisteröity vai rekisteröimätön yhdistys

Aatteellinen yhdistys voi olla joko rekisteröity tai rekisteröimätön. Rekisteröity yhdistys on merkitty viranomaisten yhdistysrekisteriin ja sen nimen perässä on lyhenne ry.

Rekisteröidyt yhdistykset ovat oikeuskelpoisia. Se tarkoittaa, että ne voivat tehdä sopimuksia, laatia tarvittaessa erilaisia anomuksia ja hakemuksia sekä omistaa omaisuutta.

Yhdistyksen toiminnan järjestämiseksi on hyvä rekisteröidä yhdistys seuraavista syistä:

  • Yhdistyksen jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhdistyksen velvoitteista. Jos yhdistystä ei ole rekisteröity, jäsenet ovat henkilökohtaisessa vastuussa toiminnasta. Vastuusta löydät enemmän tietoa luvuissa Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet (4.2.) sekä Hallituksen vastuu (5.3.).
  • Rekisteröity yhdistys on virallinen yhdistys, joka voi hakea rahoitusta projektia varten ja saada avustuksia kaupungilta, valtiolta sekä muilta mahdollisilta tahoilta.
  • Yhdistykselle voi avata tilin pankissa.
  • Se voi saada luvan kerätä rahaa.
  • Se voi anoa kokoontumistiloja käyttöönsä ilmaiseksi tai halvemmalla.
  • Ulkopuoliset ihmiset luottavat enemmän rekisteröityihin yhdistyksiin, ja useammat ihmiset liittyvät mieluummin rekisteröidyn yhdistyksen jäseneksi.
  • Rekisteröidyn yhdistyksen on helpompi tehdä sopimuksia sekä yhteistyötä muiden yhdistysten ja viranomaisen kanssa.

Yhdistystä ei siis kuitenkaan ole pakko rekisteröidä. Rekisteröimätön yhdistys ei ole oikeuskelpoinen, se ei voi hankkia nimiinsä omaisuutta eikä voi olla toisen yhdistyksen jäsenenä. Sen perustaminen ja toiminta on vapaamuotoista. Hallitus ei voi toimia yhdistyksen puolesta sen muita jäseniä sitovasti. Rekisteröimättömän yhdistyksen toiminnasta vastuun kantavat ne henkilöt, jotka ovat osallistuneet vastuun aiheuttavaan toimintaan.

2.4. Yhdistyksen rekisteröinti

Jos yhdistys on päätetty rekisteröidä, eli merkitä yhdistysrekisteriin, tarvitaan sitä varten seuraavat asiakirjat:

  • perustamiskirja
  • säännöt
  • perustamisilmoitus.

Yhdistyksen perustavassa kokouksessa vähintään kolme henkilöä on allekirjoittanut perustamiskirjan. Samoin yhdistyksen säännöt on hyväksytty perustavassa kokouksessa.

Perustamisilmoituksen voi tulostaa Patentti- ja rekisterihallituksen kotisivuilta (www.prh.fi). Kotisivuilta löytyy myös perustamisilmoituksen tilauslomake tai lomakkeen voi noutaa Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspalvelusta tai oman kotikunnan maistraatista. Perustamisilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti.