OppiJana-hanke vahvisti aiempia kokemuksia siitä, että vapaaehtoistoiminnalla on valtavasti mahdollisuuksia kaksisuuntaisen kotoutumisen edistäjänä. Jokaiselle meistä on tärkeää kuulua johonkin ja kokea tulevamme nähdyiksi ja olevamme hyödyllisiä. Suomeen muuttanut voi vapaaehtoistoiminnassa tuntea osallisuutta, kehittää kielitaitoaan ja kartuttaa työkokemusta. Vapaaehtoispaikkojen toimijat voivat oppia laajentamaan näkökulmiaan ja edistämään toiminnan moninaisuutta.
Osallistuimme Humanistisen Ammattikorkeakoulun koordinoimaan OppiJana-hankkeeseen syksystä 2020 vuoden 2022 loppuun asti. Hankkeen ideana oli tukea aikuisten perusopetuksessa opiskelevien nuorten koulutusta ja työllisyyttä yhdistämällä vapaaehtoistyö opintoihin.
Hankkeessa tavoiteltiin uudenlaisia ratkaisuja niin vapaaehtoistoiminnan sulauttamiseksi kouluopintoihin kuin vapaaehtoistyössä syntyvän osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Lähtökohta oli, että samalla myös järjestöt oppivat toimintansa saavutettavuudesta ja kehittyvät moninaisuuden kohtaajina.
Vapaaehtoistyöhön tutustumisjakso VET
Hankkeeseen osallistuivat Helsingin aikuislukion aikuisten perusopetuksen nuorten ryhmän opiskelijat, jotka olivat pääosin alle 20-vuotiaita. Heille järjestettiin erilaisia toimintapäiviä ja tarjottiin mahdollisuus tutustua vapaaehtoistyöhön.
Toteutimme hankkeen aikana kolme vapaaehtoisjaksoa. Olimme hankkeen kautta yhteydessä laajasti erilaisiin järjestöihin ja yhteisöihin, kuten kirjastoon, kaupungin asukastaloon ja Kierrätyskeskukseen. Kiinnostuneet organisaatiot ilmoittautuivat halukkaiksi avaamaan ovensa nuorille.
Koulun puolesta 20 tuntia arvioitiin sopivaksi kestoksi, ja niinpä vapaaehtoistyön sijaan aloimme puhua vapaaehtoistyöhön tutustumisesta. Nimesimme vapaaehtoistyön ”vapaaehtoistyöhön tutustumisjaksoksi” eli VET-jaksoksi. Monelle nuorelle TET (työelämään tutustuminen) oli tuttu nuorten peruskoulusta, ja VET auttoi kertomaan mistä oli kyse.
Aikuislukion, ammattilukion ja Omnian opiskelijoita tutustumassa vapaaehtoistoimintaan
Yhteensä yli kolmekymmentä järjestöä tai yhteisöä kutsui nuoret tutustumaan vapaaehtoistoimintaan. Helsingin aikuislukion nuorten ryhmistä yhteensä 26 opiskelijaa aloitti VET-jakson. Paikkojen ylittäessä nuorten ryhmien tarpeet, tarjottiin vapaaehtoispaikkoja myös Helsingin aikuislukion ammattilukion suomi toisena kielenä -ryhmän opiskelijoille ja Omnian aikuisten perusopetuksen opiskelijoille. Niistä oli osallistujia yhteensä 16.
Korona haastoi suunnitelmia uusiksi
Hanke sijoittui juuri koronapandemian aikaan ja vapaaehtoisjaksojen suunnitelmia vaihdettiin lennosta uusiksi lukuisia kertoja. Vapaaehtoisjakson toteutus myös selkeytyi ensimmäisen kerran oppien myötä.
Ensimmäisellä kerralla ideana oli, että nuoret valitsevat paikat omien vahvuuksiensa ja kiinnostustensa pohjalta, määrittävät itse osaamistavoitteet vapaaehtoisjaksolle ja arvioivat niiden toteutumista yhdessä vapaaehtoispaikan ohjaajan kanssa. Nuoret olivat vapaaehtoispaikoissa niiden aikataulujen mukaan kukin vähän eri aikoihin. Tämä osoittautui liian haastavaksi.
Toisella ja kolmannella kerralla vapaaehtoisjakso oli jäsentyneempi. VET-jakso keskitettiin yhdelle kouluviikolle. Osaamistavoitteet määriteltiin Helsingin aikuislukion myöntämässä digitaalisessa osaamismerkissä. Vapaaehtoispaikkojen esittelyssä korostettiin enemmän niitä asioita, joita siellä voi tehdä.
Innostusta herätti se, että mukaan ilmoittautui odotettua enemmän järjestöjä ja yhteisöjä. Suunnitelmien muuttaminen oli kuitenkin turhauttavaa ja raskasta ja vei paljon hankkeen resursseja. Erilaisten ratkaisujen ja mallien ideointi ja kehittäminen meinasi jatkuvasti jäädä käytännön ratkottavien asioiden jalkoihin.
Tukea vapaaehtoispaikkoja tarjoaville, koulutusmateriaalia ohjaajille ja digitaalisia osaamismerkkejä osaajille
Hankkeessa syntyi paljon uutta monikulttuurisen vapaaehtoistyön tueksi.
- Tarjosimme tukea ja koulutusta vapaaehtoispaikoille moninaisuuden kohtaamiseen.
- Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistamista helpottamaan kehitimme digitaalisia osaamismerkkejä.
- Kokosimme koulutusmateriaalin verkkoon Ohjaajana monikulttuurisessa vapaaehtoistyössä -kurssiksi.
Vapaaehtoistoiminta osana opintoja
Vapaaehtoisjaksot toimivat hankkeessa mahdollisuutena kokeilla käytännössä erilaisia ratkaisuja osana opintoja tehtävään vapaaehtoistoimintaan. Laajempana tavoitteena oli kehittää siihen erilaisia malleja.
Kokemukset koottiinkin oppaaksi oppilaitoksille. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille nuorille koottiin selkokielinen opas, jota voi hyödyntää myös osana opetusta.
Kuinka hanke onnistui?
Hankkeen suunnitelmaan kirjatut toimenpiteet saatiin tehtyä koronan aiheuttamista jatkuvista toteutustapojen muutoksista huolimatta. Hankkeen tavoitteetkin saavutettiin kohtalaisesti.
Nuorten kokemus siitä, että VET-jakso kasvatti rohkeutta ja kehitti sosiaalisia taitoja, tuntui merkittävältä. Samoin se joidenkin vapaaehtoispaikkojen palaute, jonka mukaan eri taustoista tulevien nuorten osallistuminen toimintaan laajensi näkökulmia. Innostavaa on sekin, että Helsingin aikuislukio on innostunut kehittelemään vapaaehtoistoiminnan ottamista osaksi opiskelua laajemminkin. Hankkeessa tuotetut materiaalit löytävät käyttäjiä toivottavasti hankkeen päätyttyäkin.
Erilaisten mallien ja ratkaisujen kokeilu ja kehittely jäi kuitenkin aika vähäiseksi. Toisinaan tuntui sitä, ettei hankkeessa kyetty täysin hyödyntämään sen tarjoamia mahdollisuuksia. Tähän on ainakin kolme syytä: koronapandemia, hanketoimintaan liittyvät haasteet ja suunnitelmat suhteessa hankkeen kohderyhmän valmiuksiin ja tarpeisiin.
Hanke toteutettiin koronapandemian aikana ja sen mullistamassa maailmassa. Monilla järjestöillä ja yhteisöillä sellainen toiminta, johon olisi tarvittu vapaaehtoisia, oli pysähdyksissä. Hankkeen ytimessä olevia aitoja molemminpuolista oppimista virittäviä kohtaamisia ei saatu syntymään etätilaisuuksissa. Jatkuvat suunnitelmien muutokset veivät ison osan hanketyöntekijöiden ajasta. Kaikissa hanketta toteuttaneissa organisaatioissa oltiin jo muutenkin kovilla ja hanke vaati ylimääräistä venymistä. Kiireisimpiä tehtäviä hoitaessa luovuus ja kehittäminen hautautuivat välillä jalkoihin.
Toinen merkittävä tekijä oli nykyajan työelämässä liiankin tutuksi tullut kiire. Hanketta tehtiin kaikissa organisaatioissa muiden tehtävien ohella ja ajoittain oli vaikeaa sovittaa hanketyötä muun työn aikatauluihin.
Hankkeeseen osallistuneista nuorista monilla oli taustalla paljon henkilökohtaisia haasteita. Korona pahensi entisestään koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia ja haastoi henkistä jaksamista. Nuorten innostaminen vapaaehtoistoimintaan osoittautui suunniteltua huomattavasti haastavammaksi käytännössä. Nuoriakin turhauttivat jatkuvat muutokset ja vapaaehtoisjaksojen keskeytymiset koronan takia. Monelle nuorelle ei ollut vielä oikea aika hypätä koulun ulkopuoliseen maailmaan.
Aikuisten perusopetuksessa monen nuoren päätavoite oli peruskoulun päättötodistuksen saaminen mahdollisimman nopeasti eikä mitään ylimääräistä tehden. Monet nuorten vapaaehtoistoimintaan liittyvät materiaalit ja mahdollisuudet näyttäytyivät näiden nuorten ryhmien kanssa toimiessa hyvin aktiivisille, itseohjautuville ja pärjääville nuorille suunnatuilta. Samalla vahvistui kokemus siitä, että juuri nämä nuoret tarvitsisivat kannustusta ja mahdollisuuksia tutustua erilaisiin asioihin ja sen tuen, jonka se edellyttäisi.
Hankkeen tavoitteiden tiukan tuijottamisen sijaan haluttiinkin panostaa nuorten hyvinvointiin ja opinnoissa jaksamiseen. Humakin opiskelijat järjestivät nuorille toimintapäiviä eri teemoista, tukivat ryhmäytymistä opintojen alussa ja toimivat ensimmäisellä VET-jaksolla saattajina ja tukijoina.
Mitä opimme hankkeessa?
KSL-opintokeskuksessa hanke vahvisti aiempia kokemuksia siitä, että vapaaehtoistoiminnalla on valtavasti mahdollisuuksia kaksisuuntaisen kotoutumisen edistäjänä. Jokaiselle meistä on tärkeää kuulua johonkin ja kokea tulevamme nähdyiksi ja olevamme hyödyllisiä. Suomeen muuttanut voi vapaaehtoistoiminnassa tuntea osallisuutta, kehittää kielitaitoaan ja kartuttaa työkokemusta. Vapaaehtoispaikkojen toimijat voivat oppia laajentamaan näkökulmiaan ja edistämään toiminnan moninaisuutta.
Suomen kielen taidon ei tulisi olla pääsyvaatimus yhteiskuntaan osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Vapaaehtoistoiminta ei heijasta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla väestörakennetta. Erilaisia esteitä osallistumiselle on siis olemassa ja niitä tulisi tunnistaa ja murtaa.
Voisiko vapaaehtoistoimintaa toteuttaa vielä nykyistä enemmän ihmisten vahvuuksien ja kiinnostusten pohjalta valmiiden tehtävänkuvien sijaan? Miten vapaaehtoistoimintaa voi toteuttaa tarvittaessa tuettuna? Tarvitsisimmeko enemmän vapaaehtoisia ja vapaaehtoispaikkoja yhdistäviä toimijoita nettisivustojen rinnalle? Miten vapaaehtoistoiminta voisi olla osa esimerkiksi kotouttavaa koulutusta?
Miten toiminta jatkuu?
Hankkeiden haasteena on usein niissä kehitettyjen toimintojen jatkuvuus. Hankkeen aikana on resursseja kokeilla ja kehittää. OppiJanassa pyrimme kehittämään toimintatapoja, joita olisi mahdollista jatkaa myös hankkeen jälkeen. Jatko on nyt hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden varassa.
Helsingin aikuislukiossa koettiin, että vapaaehtoistyön opinnollistaminen osaksi opintoja jäi vielä kesken. Oppimisen vieminen ulos luokkahuoneesta vaatii oppilaitoksen rakenteiden ja toimintatapojen miettimistä uusiksi. Miten vapaaehtoistyö sovitetaan lukujärjestyksiin? Kuka ohjaa opiskelijoita? Miten osaaminen arvioidaan?
Hanke kuitenkin vahvisti tahtoa ja motivaatiota sen tekemiseen. Vapaaehtoistoiminta on osa Helsingin aikuislukion tulevia suunnitelmia. Humak ja Helsingin aikuislukio ovat kiinnostuneita jatkamaan yhteisöpedagogiopiskelijoiden osallistumista opiskelijoiden ryhmäytymisen ja hyvinvoinnin tukemiseen.
KSL-opintokeskuksessa jatkamme järjestöjen haastamista oman toiminnan avaamiseen Suomeen muuttaneille. Järjestämässämme kotoutujien lukutaitokoulutuksessa tutustutaan vapaaehtoistyöhön. Ohjaajana monikulttuurisessa vapaaehtoistyössä -verkkokurssi on vapaasti saatavilla KSL:n Peda.net -oppimisympäristössä.
Kirjoittaja toimi hankkeessa osa-aikaisena asiantuntijana koko hankkeen ajan.
Lue lisää hankkeessa tuotetuista materiaaleista ja työkaluista verkkosivultamme.
Artikkeli on kirjoitettu soveltaen Barefoot Guide -kollektiivin toiminnasta oppimisen (action learning) työkalua. Tutustu työkaluun (pdf).