Omakielinen oppimisen tuki ja ohjaus on ollut keskeisessä roolissa KSL-opintokeskuksen ja African Care ry:n Lukutaitoa kotivanhemmille -kursseilla. Alkavan lukutaidon ja suomen kielen taitojen vahvistamisen lisäksi on kursseilla harjoiteltu opiskelutaitoja ja pohdittu omia jatkosuunnitelmia. Omakielinen oppimisen tuki on vahvistanut osallistujien rohkeutta ja mahdollisuuksia osallistua sekä auttanut oppimaan suomen kieltä.
Lukutaitoa kotivanhemmille -hankkeessa järjestettiin vuosina 2023-2024 kolme alkavaa lukutaitoa vahvistavaa kurssia. Koulutukset oli suunnattu pitkään kotona olleille vanhemmille, pääosin äideille, joiden kotoutumisaika on päättynyt. Kurssin osallistujille oli yhteistä se, ettei heidän suomen kielen luku- ja kirjoitustaitonsa vielä riitä ammatillisiin opintoihin tai työelämään.
Lukutaitokoulutusta järjestetään pääosin kotoutumissuunnitelman piirissä oleville maahanmuuttajille. Rajaus estää heikoimmassa asemassa olevien luku- ja kirjoitustaidon saavuttamista, mikä kuitenkin on edellytys suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiselle (kts. Väätäinen 2022). Erityisesti maahan muuttaneet kotiäidit jäävät edelleen usein koulutuksen ulkopuolelle, vaikka tilanne on tiedostettu pitkään.
”Monet pitkään kotona olleet äidit eivät lähde kotoa ulos, vaan ovat paljon kodin sisällä omassa kuplassaan. Sen ulkopuolinen elämä on tosi tuntematonta, eikä moni tiedä muita vaihtoehtoja. Samalla varsinkin Suomessa naisten osallistuminen työelämään on keskeistä”, kertovat African Care ry:n hyvinvointitoiminnan työntekijät Saba Albadri ja Emmi Lundán.
Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella toteutettu hanke mahdollisti lukutaitokurssien järjestämisen myös henkilöille, joiden kotoutumisaika on päättynyt. Samalla haluttiin kokeilla ja oppia siitä, miten lukutaidon kehittymistä ja osallistujien toimijuutta voisi vahvistaa ohjauksella osallistujien omilla tai hyvin osaamillaan kielillä, ohjaajan ja osallistujien kulttuuritaustaa hyödyntäen.
Lukutaitoa kotivanhemmille -kursseilla toimi opettajan kanssa työtiiminä kaksi omakielistä ohjaajaa, jotka puhuivat arabiaa, persiaa ja somalia. Kahtena päivänä viikossa panostettiin alkavan lukutaidon vahvistamiseen ja vuorovaikutustaitojen harjoittamiseen suomeksi. Kolmas kurssipäivä oli ohjaajien toteuttamaa tukiopetusta, ohjauskeskusteluita ja vierailuja. Jokaisen osallistujan kanssa pidettiin alkuhaastattelu omasta taustasta, toiveista ja tavoitteista sekä kurssin loppuvaiheessa keskustelu jatkosuunnitelmista. Kolme kuukautta kestävän kurssin aikana ohjaajat tukivat lisäksi yksilöllisesti osallistujia opiskeluun liittyvissä asioissa.
Omakielinen oppimisen tuki ja ohjaus toi rohkeutta ja osallisuutta
”Kurssi on motivoinut minua puhumaan suomea päivittäin. Kurssin kautta sosiaalinen elämä on parantunut paljon – tunnen kuuluvani enemmän yhteiskuntaan ja osallistun aktiivisemmin opiskelun suhteen. Sanastoni on kasvanut paljon ja osaan nimetä monia eri asioita kaupassa ja muuallakin. Kurssi on lisännyt arkirutiinia elämääni, olen myös tutustunut moniin uusiin ihmisiin. Omakielinen ohjaaja on ollut kovin hyödyllinen – vahvisti itsetuntoani ja motivoi minua osallistumaan tunnilla aktiivisemmin.” – Osallistujapalaute
”Kurssi on auttanut minua monella tavalla. Teen nyt itse omat ajanvaraukset, uskallan keskustella pidempään suomeksi ihmisten kanssa, ja se on vahvistanut itsetuntoani kovasti.” – Osallistujapalaute
Sekä ohjaajat että kurssien osallistujat nostivat tärkeäksi omakielisen oppimisen tuen hyödyksi mahdollisuuden osallistua aktiivisemmin opetukseen ja itsetunnon vahvistumisen. ”Omankielinen ohjaaja auttaa ymmärtämään opetettavia asioita. Omaa kieltä puhuva ohjaaja rakentaa turvallisen ilmapiirin, jossa voi kysyä. On monta asiaa, mistä osallistujat eivät tiedä, miten sanoa opettajalle, ja ohjaaja voi olla välikäsi. Ohjaaja kannustaa vastaamaan ja osallistumaan. Kannustaminen vahvistaa itsetuntoa”, kertoo ohjaaja Rooda Ali.
Kokemuksemme tukevat Karvin lukutaitokoulutusten arvioinnin huomioita siitä, että yhteisen kielen puute koulutuksissa heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia hahmottaa opetuksen sisältöjä ja tavoitteita. Mahdollisuus keskustella kielellä, jolla voi luontevasti ilmaista itseään ja kertoa elämäntilanteestaan, on tärkeä osa ohjausta ja mahdollisuutta tulla kohdatuksi aikuisena sekä oppia arvioimaan oman osaamisen kehittymistä. Sosiaalinen, emotionaalinen ja kielellinen tuki sekä tunne yhteisöön kuulumisesta tuottaa osallisuutta (Intke-Hernandez).
Yksilöllisempää oppimista
”Kurssi auttoi minua puhumaan enemmän suomea ja lukemiseni parantui. Omakielinen ohjaaja on hyvin tärkeä, sillä hän auttaa ymmärtämään ja oppimaan kieltä. Aiemmilla kursseilla ei ollut omakielistä tukea. Tämä hidasti oppimistani ja vaikeutti asioiden ymmärtämistä.” – Osallistujapalaute
Opettajan ja ohjaajien työtiimi mahdollisti opetuksen suunnittelun kunkin oppijan omien tarpeiden mukaan. Lukutaitokoulutuksille on ominaista osallistujien erilainen oppimistahti ja tausta. Opettajalle työskentely yhdessä ohjaajien kanssa mahdollisti myös opetuksen eriyttämisen ja henkilökohtaisen tukemisen jatkuvana osana opetusta.
”Osallistujat saavat yksilöllisempää opetusta. He saavat kokonaisvaltaisemmin tukea kielen oppimiseen kuin ilman omakielistä ohjausta. Se näkyy siinä, miten ihmiset edistyvät opinnoissa. Olemme kaikki tukemassa ja auttamassa heitä. Olemme tietoisia siitä, ketkä osallistujista ovat pidemmällä kuin toiset, ja on pyritty jakamaan resursseja sen mukaan. Tuetaan enemmän heitä, keillä on tarpeita. On voitu antaa enemmän tukea ja eriyttää. Olemme myös tehneet yhdessä porukkana”, kertoo kurssilla opettanut Virve Hutchinson kokemuksistaan.
Käytännössä eriyttämistä tehtiin eniten siten, että ohjaajat tukivat yhtäältä eniten tukea tarvitsevia ja toisaalta niitä, jotka olivat valmiita tekemään haastavampia tehtäviä ja harjoittelemaan esimerkiksi tekstin ymmärtämisen tehtäviä. Työtiiminä työskentely edellyttää yhteistä suunnitteluaikaa, mikä on resurssien puitteissa rajallista. Ratkaisuksi löytyi koko kurssille tehty kurssisuunnitelma, johon oli alustavasti mietitty jokaisen kurssikerran sisältö.
Omakielinen tuki on myös kulttuuritulkkausta
”Ohjaaja edistää oppimista ja rakentaa sillan opettajan ja oppilaan väliin, jos oppilas ei vielä osaa ollenkaan suomea.” – Osallistujapalaute
Hankkeessa hyödynnettiin African Care ry:n kokemuksia vertaisohjaajatoiminnasta. Suomen kielen kurssille täytyi kuitenkin miettiä eri toimijoiden roolit hieman eri tavalla kuin ryhmätoiminnassa. Tärkeää oli myös rajata ohjaus ja tuki opiskeluun liittyviin asioihin. Yhteinen kulttuuritausta ja tunnekieli mahdollistavat ohjaussuhteessa myös vaikeiden asioiden käsittelyä.
”On tärkeää, että ymmärrämme toisiamme. Omakielinen tuki ei ole tulkkausta. Viesti tulee kulttuurin mukaan ja voin sanoa, miten asia on meidän kielessä ja kulttuurissa”, sanoo kaikilla kursseilla ohjaajana työskennellyt Eftekhar Haddad.
Vertaisohjaajat olivat keskeisessä asemassa myös osallistujien rekrytoimisessa kurssille. Monella osallistujalla oli aiemmista kieliopinnoista kulunut aikaa ja usealla oli taustalla myös epäonnistumisen kokemuksia. Esimerkiksi henkilö, jolla ei ollut lainkaan koulutaustaa kotimaastaan tai luku- ja kirjoitustaitoa omalla äidinkielellään, oli opiskellut nopeasti etenevien opiskelijoiden ryhmässä ja koki itsensä huonoksi ja epäonnistuneeksi.
Kurssin tärkeänä tavoitteena olikin kannustaa osallistuja pitkän kotona olon jälkeen jatkamaan opiskelua, hakeutumaan työkokeiluun tai muuhun arkea jäsentävään toimintaan.
Kaisu Tuominen
Kirjoittaja toimi Lukutaitoa kotivanhemmille -hankkeen koordinaattorina.
Kuvat: Pinja Nikki
Lähteet
Aikuisena luku- ja kirjoitustaitoa oppimassa. Arviointi maahanmuuttajien lukutaitokoulutuksesta.
Monikulttuurisen ohjausosaamisen kehittäminen – Virtaa ohjaukseen -koulutushankkeen tulokset. Hovila, Hanna; Hyväri, Susanna; Ibrahim, Aadan; Ikonen, Tiina; Lautiola, Hannele; Lindholm, Marja; Malkavaara, Mikko; Sahonen, Pia; Seppä, Pauliina; Toivonen, Maija; Udo, Leena (2021)