Suomen Permakulttuuriyhdistys rakentaa kestävää nykypäivää ja tulevaisuutta unohtamatta vahvoja juuria. Yhdistyksen toiminta skaalautuu yksilöistä yhteisöihin sekä paikallisesta huolenpidosta planetaariseen. Yhdistys tuo perinteikkäät toimintatavat nykypäivään uutta avaaviksi toimintamalleiksi.
Palkitsimme yhteisöjen sivistystekoja 60-vuotisjuhlamme kunniaksi. Pyysimme yleisöltä ehdotuksia kolmessa kategoriassa: yhteisöllisyys muuttaa maailmaa, kulttuurinen kestävyys ja kestävä tulevaisuus.
Kestävä tulevaisuus -kunniamaininnan myönsimme Suomen Permakulttuuriyhdistys ry:lle.
Valinnassa huomioitiin
- pyrkimys rakentaa kestävää tulevaisuutta
- ympäristön, ihmisten ja kulttuurin huomiointi pyrkimyksessä kohti kestävää tulevaisuutta
- uusien toimintatapojen keksiminen, kehittäminen ja soveltaminen
Englanninkielinen käsite permaculture tuli alun perin sanoista permanent agriculture, pysyvä maanviljely, mutta se on levinnyt siitä muillekin suunnittelun osa-alueille, ja nykyisin lyhenne tulkitaan perma = ’kestävä + kulttuuri’.
Vuonna 2016 perustettu Suomen Permakulttuuriyhdistys edistää kestävää elämäntapaa ja yhteiskuntaa permakulttuurifilosofiaan pohjautuen. Tavoitteena on soveltaa ja kehittää permakulttuuria erityisesti Suomen olosuhteisiin, tarjota tukea ja kontakteja hankkeille kaupungeissa ja maaseudulla sekä toimia virallisena tahona kansainvälisessä yhteistyössä. Yhdistys järjestää permakulttuuriin liittyviä tapahtumia, harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa ja luo yhteyksiä muiden samanhenkisten järjestöjen sekä kaikkien permakulttuurista kiinnostuneiden ihmisten välille.
Yhdistyksen toiminnassa yhdistyvät kestävän kehityksen sosiaaliset, ekologiset ja taloudelliset osa-alueet, jotka nivoutuvat elämän eri osa-alueisiin. Yhdistys edistää ekososiaalista sivistystä kannustaen vastuulliseen maailmasuhteeseen, kohtuullisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Tämän pohjalta se rakentaa aidosti kestäviä toimintatapoja, jotka luovat perustaa tulevaisuuden hyvinvoinnille.
Meidän on itse suunniteltava kestävämpi elämämme, toteutettava sitä ja kutsuttava muita tekemään samoin
Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Erkki Pöytäniemi. Luomun parissa opiskellut ja työskennellyt agronomi osti vaimonsa Marja Nuoran kanssa maata Karjalohjalta kymmenen vuotta sitten. He ovat kehittäneet permakulttuurista elämäntapaa ja rakentaneet esimerkiksi olkipaalisavitalon, joka ei ole sähköverkossa. He ovat lisänneet ruokaomavaraisuutta puutarhaviljelyn lisäksi muun muassa sieniviljelyllä, mehiläisiä hoitamalla ja perustamalla metsäpuutarhan.
”Luomu oli aiemmin huomattavasti kokonaisvaltaisempaa ja periaatteellisempaa kuin nykyään. Uskon edelleen, että luomu on hyvä juttu, mutta permakulttuuri kokonaisvaltaisena ajattelutapana ja suunnittelumenetelmänä tarjoaa enemmän työkaluja kestävän elämäntavan toteuttamiseen omassa elämässä ja laajemmin, ei vain viljelyyn liittyen”, kertoo Pöytäniemi.
”Permakulttuurisuunnittelun oleellinen osa on toteutus. Meitä ei auta se, että klikkailemme sohvalla ja tiedostamme, mikä kaikki on pielessä, ja mitä jonkun muun pitäisi tehdä. Meidän on itse suunniteltava kestävämpi elämämme, toteutettava sitä ja kutsuttava muita tekemään samoin. Ehkäpä tämä on juuri sitä moraalista kunnianhimoa, jota Rutger Bregman peräänkuuluttaa kirjassaan Moraalinen kunnianhimo”, hän pohtii.
Permakulttuuria eri mittakaavoissa parvekeviljeystä maatilaan
Pöytäniemi uskoo, että Suomen Permakulttuuriyhdistyksessä ovat mukana juuri ne, jotka haluavat muuttaa elämäänsä käytännössä ja kokevat sillä saavansa mielekkyyttä tähän kriisien täyttämään maailmaan. ”Tekeminen voi tapahtua eri mittakaavoissa ja toiminta-alueilla vaikkapa parveke- tai palstaviljelynä, yhteisöllisyytenä, koulutuksena, maatilamittakaavan permakulttuurina tai metsäpuutarhojen istuttamisena”, Pöytäniemi valottaa.
”Permakulttuuri ei ole vain viljelyä, vaan se voi olla myös kestävien yhteisöjen rakentamista. Pääasia on, että se mitä tehdään, on resursseja luovaa ja uudistavaa, ei maailmaa kuluttavaa. Se, mikä näitä kaikkia yhdistää, on permakulttuurietiikka: huolenpito maailmasta ja ihmisistä, reilu jako sekä permakulttuurin suunnitteluperiaatteet ja työkalut.”
Yhteisöllisyys ja tasa-arvo toteutuvat sosiokraattisessa päätöksenteossa
Pöytäniemeä motivoi yhdistystoimintaan ajatus siitä, että pelkän oman elämän muuttaminen ei riitä. ”Elämme keskellä niin moninaisia kriisejä, metakriisiä, että on toimittava useilla tasoilla yhdessä”, hän toteaa. Yhdistyksen tehtävä on edistää yhteistyötä permakulttuurin parissa toimivien kesken, lisätä ymmärrystä ja levittää tietoa permakulttuurista ja kestävästä elämäntavasta sekä edistää permakulttuurikoulutusta Suomessa.
”Olemme nuori vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys, joten tärkein tehtävämme on vakiinnuttaa toimintaamme ja organisoida vapaaehtoistoimintaa niin, että mahdollisimman moni voisi olla mukana”, kertoo Pöytäniemi. ”Yhdistys on alusta asti omaksunut sosiokraattisen toimintatavan, jossa kaikkien ääntä kuullaan.” Yhdistyksen toiminta jakaantuu itsenäisesti toimiviin piireihin, jotka linkittyvät toisiinsa keskuspiirissä. Keskustelut käydään piirikeskusteluina kaikkia kuullen ja päätökset tehdään suostumusperiaatteella. Kaikkia yhdistää yhdessä muodostetut visio, missio ja tavoitteet, joita vasten päätöksiä heijastetaan.
”Tavoitteena on, että yhdistyksen toiminta ei ole hallituksen toimintaa, vaan piirien kautta yhdistys voi olla suomalainen permakulttuuriliike”, sanoo Pöytäniemi. ”Se, että tällaisen piirirakenteen rakentamisessa ollaan jo pitkällä, on mielestäni jo sinänsä onnistuminen, joka luo pohjaa tulevalle. Olen itsekin opiskellut sosiokraattiseksi fasilitaattoriksi eli luotsiksi, jotta osaisimme toteuttaa tasavertaista päätöksentekomallia.”
Koulutusta ja tapahtumia
Permakulttuurikurssit ovat yleinen portti permakulttuuriliikkeeseen, ja permakulttuurikoulutuksen tukeminen ja edistäminen ovat yhdistyksen päätehtäviä. Suomessa järjestetään vuosittain useita Permakulttuurin perusteet -kursseja, myös työväenopistoissa. Viime kesänä Turun Koroisilla järjestettiin suomenkielinen 11 päivän Permakulttuurisuunnittelun kurssi ja Karjalohjalla Permakulttuurin kesätapaaminen.
”Järjetämme ensi heinäkuussa Karjalohjalla Permakulttuurifestivaalin, johon saimme ensimmäistä kertaa EU:n, valtion ja kuntien Leader-rahoitusta”, Pöytäniemi iloitsee. ”Permakulttuuriliike on kansainvälinen liike. Englannintaitoinen voi helposti syventyä siihen eri lähteistä, mutta tarvitsemme yhä enemmän permakulttuuria Suomeen ja suomeksi.”
Tutustu Suomen Permakulttuuriyhdistyksen verkkosivuihin.
Tutustu Erkki Pöytänimen Iso-orvokkiniitty-tilan verkkosivuihin.
Artikkelin kuva: Erkki Pöytäniemi
KSL-opintokeskus tarjoaa järjestöille koulutuspalveluja sekä taloudellista ja pedagogista tukea niiden koulutustoimintaan. KSL:n koulutuksissa ja yhteisöissä voimaannutaan toimimaan sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaisen maailman puolesta. Koulutuksemme antavat työkaluja tavoitteelliseen ja kehittävään järjestötyöhön.