”Osaamista syntyy meille koko ajan kaikkialla. Osaamisesta ja sen tunnistamisesta sekä tunnustamisesta puhutaan nyt monissa erilaisissa yhteyksissä, kuten Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Osaaminen näkyviin -viikoilla. Osaamisella voidaan tarkoittaa erilaisia asioita, kuten oppimisen paikkojen laajempaa tunnistamista, oppijan suhdetta opittavaan asiaan tai osaamiseen liittyvää poliittista ja yhteiskunnallista ohjausta. Keskustelu osaamisesta ja sen merkityksistä tulevat vaikuttamaan niin KSL-opintokeskuksen toimintaan kuin kolmannen sektorin järjestöihinkin.
Osaamista syntyy kaikkialla oppijalähtöisesti
Virallisen tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi osaamista syntyy epävirallisissa tilanteissa ja arjen elämässä. Epävirallisia oppimistilanteita ovat esimerkiksi KSL-opintokeskuksen tai sen jäsen- ja yhteistyöjärjestöjen koulutuksiin osallistuminen. Arkioppimista tapahtuu, vaikkei olisi tarkoitus varsinaisesti oppia uutta tai vaikkei opittua edes huomaisi. Osaamisen tarkastelu oppimisen sijaan siis laajentaa oppimisen kenttää pois perinteisestä koulumaailmasta ja mahdollistaa näin erilaisia oppimisen tapoja.
Puhe osaamisesta oppimisen sijaan siirtää tarkastelun opettajasta oppijaan. Olennaista ei siis ole se, mitä opettaja tai kouluttaja haluaa opettaa, vaan se, mitä oppija itse omasta kokemusmaailmastaan käsin oppii. Tämä oppijalähtöinen näkökulma tukee hyvin aikuisia oppijoita, jotka rakentavat tietoa aikaisempien kokemustensa ja tietojensa päälle. KSL-opintokeskuksen kouluttajana voin siis todeta koulutuksen onnistuneen, jos osallistujat ovat saaneet rakennettua itselleen merkityksellistä tietoa ja taitoa osallistuessaan koulutukseen, huolimatta siitä, liittyykö tuo uusi oppi kouluttamiini sisältöihin. Osaamisen oppijalähtöisyys tukee mielestäni hyvin KSL-opintokeskuksen kriittistä ja toimijakeskeistä pedagogiikka.
Yhteiskunnallinen keskustelu osaamisesta
Osaaminen liittyy lisäksi jatkuvan oppimisen politiikkaan. Ydinajatuksena on, että ihmisen tulisi oppia läpi elämän kerryttämällä yhä uutta osaamista. Osaamisen jatkuva päivittäminen auttaa yksilöä pysymään kiinni työ- ja jatkokoulutusmarkkinoilla. Keskustelu on lähtöisin EU:sta ja on siirtynyt ajankohtaiseksi aiheeksi niin ministeriöihin, vapaan sivistystyöhön kuin pikkuhiljaa järjestökentällekin.
Työmarkkinavetoisen jatkuvan oppimisen siirtyminen perinteiselle aatepohjaiselle vapaaehtoistyöhön perustuvalle järjestökentälle saattaa aiheuttaa myös ristiriitoja. Toisaalta yhteiskunnallisessa keskustelussa tunnistetaan järjestöt potentiaalisina osaamisen synnyttämisen paikkoina, joissa syntyvää osaamista tulisi nostaa paremmin esiin. Lisäksi ainakin EU:n tasolla halutaan tukea nimenomaan haavoittuvassa asemassa olevien osaamisen päivittämistä. Yhteiskunnalliset ja työhön liittyvät muutokset myös vaativat monilla aloilla osaamisen päivittämistä.
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa, tai vaikka vapaan sivistystyön oppilaitoksen koulutuksissa syntyvän osaamisen halutaan hyödyttävän yksilön työnhaku- ja jatkokoulutusmahdollisuuksia. Ajatus kerrytetyn osaamisen hyödynnettävyydestä elämän nivelvaiheissa on hyvä, mutta sisältää myös riskin. Osaamisen tarjonta saattaa vinoutua kohti työmarkkinakelpoisuutta, minkä lisäksi osa väestöstä jää kokonaan osaamistalkoiden ulkopuolelle.
Osaamista tulee tarkastella laajemmin kuin työelämää tai työikäisiä tai -kelpoisia hyödyttävänä ilmiönä. Pelkän työelämähyödyn tavoittelu voi kaventaa vapaan sivistystyön koulutustarjontaa tai vapautta. Lisäksi kehitys voisi ajaa järjestöjä pahimmillaan kilpailemaan keskenään siitä, missä tarjotaan parhaita työelämää hyödyttäviä järjestöpestejä tai koulutuksia, jolloin järjestön alkuperäinen arvoperusta ja itsenäisyys ovat uhattuina.
Osaamisen monet kasvot
Osaaminen on terminä arkikielinen ja siten intuitiivisesti ymmärrettävä, mutta sen arkikielisyys tuottaa myös hankaluuksia. Osaamisella voidaan viitata moneen eri asiaan samanaikaisesti, jolloin osa merkityksistä saattaa peittyä keskustelussa toistensa alle. Kaikkia osaamiseen liittyviä tulokulmia on vaikea tiivistää, eikä kaikkia ole yritetty tyhjentävästi tuoda tähänkään tekstiin. On tärkeää tiedostaa, mitä merkityksiä osaaminen voi sisältää, jotta nousevasta osaamisen trendistä voidaan ottaa hyvät ja tarpeelliset merkitykset osaksi omaa järjestö- tai koulutustoimintaa ja toisaalta torjua ei-toivotut.
Mielestäni tärkeää ja erittäin ajankohtaista on keskustella siitä, mitä osaamisella halutaan vapaan sivistystyön ja järjestöjen kentällä tarkoittaa. KSL-opintokeskus järjestää Osaaminen näkyviin viikolla mahdollisuuksia oman osaamisen tunnistamiseen Erätauko-dialogien muodossa, mutta osaamisesta keskustelu jatkuu muiden vapaan sivistystyön toimijoiden, päättäjien ja erityisesti jäsen- ja yhteistyöjärjestöjen kanssa myös tapahtumaviikkojen jälkeen. Tervetuloa mukaan keskustelemaan osaamisesta!”
Tiia Kontkanen, koulutustuottaja, KSL-opintokeskus
Kontkanen, Tiia 2021. Järjestöt osaamisensa määrittäjinä vai osaaminen järjestöjen määrittäjänä? Kolmannen sektorin organisaatioissa syntyvä osaaminen, osaamisvaatimukset ja osaamisen validointi. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Yhteisöpedagogin koulutusohjelma. Opinnäytetyö (YAMK).
Lue kirjoitussarjan muut tekstit verkkosivuillamme