Kansantalojen liitto on 18. jäsenjärjestömme. Vasemmistolaisella työväenliikkeellä on Suomessa noin 120 järjestötaloa, kansantaloa. Kansantalojen liitto valvoo näiden talojen ja niitä omistavien yhteisöjen etuja sekä auttaa ja neuvoo talojen kunnossapidossa ja toiminnan kehittämisessä.
Kansantalojen liiton tavoitteena on tulevina vuosina tarjota jäsenjärjestöilleen yhä monipuolisempaa ja ammattimaista koulutusta, johon se on etsinyt uusia kumppanuuksia. Liiton mukaan yhteistyö KSL:n kanssa sopii hyvin tämän strategian toteuttamiseen.
Kansantalojen liitto valmistuu muutokseen koulutuksella
Kansantalojen liitto haluaa kouluttaa jäsentalojaan tilanteessa, jossa taloilla on käynnissä suuri muutos. Koulutuksella haetaan tukea uusien toimintamallien ja asiakaskuntien löytämiseksi.
”Liittomme hyödynsi heti jäseneksi pääsemisen jälkeen KSL:n koulutustarjontaa ja järjesti jäsentaloilleen viestintä- ja Canva-koulutussarjan tammikuussa 2022”, kertoo liiton toiminnanjohtaja Kati Tyystjärvi tyytyväisenä. ”Teoriaosuus kannusti talotoimijoita ja liiton hallitusta hakemaan enemmän näkyvyyttä sosiaalisen median alustoilta. Kuvankäsittelyohjelma Canvan käyttö auttaa meitä tekemään sen myös käytännössä ammattimaisesti.”
Vahvistamme yhdessä vasemmistoa
”KSL:lla on hyvät mahdollisuudet vastata Kansantalojen liiton koulutus- ja kehittämistarpeeseen. Olemme liitolle luonteva yhteistyökumppani, ja saamme kansantalojen piiristä varmasti osallistujia omaan koulutustoimintaamme”, toteaa KSL-opintokeskuksen pääsihteeri ja opintojohtaja Tuula Kumpumäki. ”Voimme myös luoda verkostoja kansantalojen ja muiden jäsenjärjestöjemme välillä, ja sitä kautta rakentaa entistä vaikuttavampaa vasemmistoa.”
Kansantalot haluavat Unescon maailmanperintölistalle
Tanskan työväenmuseon johdolla on meneillään kansainvälinen hanke työväentalojen nimeämiseksi Unescon maailmanperintölistalle.
Kati Tyystjärvi toteaa Unesco-hankkeen olevan erinomainen tilaisuus nostaa vasemmistolaisen työväenliikkeen kansantaloja laajempaan tietoisuuteen. Kansantalojen liiton jäseninä on sekä 1900-luvun alkupuolella vanhan työväenliikkeen aikana että toisen maailmansodan jälkeen rakennettuja taloja. Kansandemokraattisen liikkeen nousu 1950- ja 1960-luvulla synnytti valtavasti taloja eri puolille Suomea.
Kartoituksen ensimmäisessä vaiheessa on tunnistettu 12 suomalaista työväentaloa, joilla voisi olla mahdollisuuksia päästä osaksi kansainvälistä sarjanimeämistä. Näistä viisi on kansantaloa.
Talojen valintaan on vaikuttanut rakennushistoriallinen arvo, merkitys työväenliikkeen historiassa, tämän päivän käyttö sekä suojelutilanne. Talot ovat eri puolilta maata, eri aikakausilta, ja ne kertovat työväenliikkeen erilaisista vaikutuksista omissa yhteisöissään. Suomalainen työväentalo tai kansantalo tullaan todennäköisesti valitsemaan maailmanperintöluetteloon tästä joukosta.
Ehdolla olevat kansantalot ja valintaprosessi
- Kemi, Veitsiluodon työväentalo, 1948
- Kokkola, Ykspihlajan toimitalo, 1908
- Oulu, Koskelankylän Walo, 1910
- Punkalaidun, Mäenpään työväentalo, 1908
- Vantaa, Puistokulma, 1964
Hankkeen projektitutkija taidehistorioitsija, FT Marja Lähteenmäki arvioi näiden toiseen vaiheeseen valittujen kohteiden maailmanperintöarvoa. Jouluun mennessä Työväenmuseo Werstas julkistaa suosituksensa Suomen ehdokkaasta maailmanperintölistalle sopivasta työväen- tai kansantalosta.
Raportti luovutetaan Tanskan työväenmuseon lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Museovirastolle, jotka vastaavat maailmanperintöasioista Suomessa.
Työväentalojen maailmanperintöhanketta ovat rahoittaneet Tradekan säätiö, Riihi säätiö ja Kansan Sivistysrahasto.
Auta täydentämään tietoja kansataloista
Maailmanperintöselvityksen rinnalla Werstaalla kirjoitetaan parhaillaan esittelyjä nykyisistä ja entisistä työväentaloista, jotka julkistetaan avoimesti Wikipediassa. Työväentalotietoja voivat näin täydentää ja tuottaa myös kaikki työväenliikkeen historiasta kiinnostuneet.
Näyttely kansantaloista
Kansantalojen liitolla on meneillään erillinen näyttelyhanke jäsentaloistaan, jossa talot, niiden toiminta ja merkitys yhteisöilleen korostuu. Projektityöntekijä Valtteri Ahokas käy parhaillaan läpi Kansan Arkistossa olevia kansantalojen aineistoja ja poimii niistä tietoja näyttelyä varten. Näyttelyprojektiin on saatu apuraha Yrjö Sirolan Säätiöstä.