Opintokerhot rakentavat ekososiaalisesti sivistynyttä tulevaisuutta. Mahdollistamalla kaikkien sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen kerhot voivat rakentaa myös ihmisten välistä rauhaa.

Opintokerhoilla ja opintopiiripedagogiikalla on Suomessa yli satavuotinen historia. Opintokerhotyön perusta alkoi rakentua 1800-luvulla kotiopintoliikkeessä, kyläkouluissa ja lukuyhdistyksissä. Opintokerhojen nähtiin täydentävän koululaitosten opetusta.

Opintokerhot ovat kaikkina aikakausina pyrkineet vastaamaan oman aikansa suuriin kysymyksiin. 1900-luvun alussa yhteiskuntaa haastoivat väestönkasvu, kaupungistuminen, teollistuminen sekä uudet ideologiat. Suomen sisällissota asetti tarpeita ihmisten välisen rauhanomaisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen ja oppimiseen. Opintokerhot ovat aina olleet oleellisia demokraattisen yhteiskunnan ja hyvinvointivaltion rakentamisessa.

Opintopiirejä luonnehtii matala osallistumiskynnys, minkä takia niiden voidaan nähdä edesauttavan sivistyksellisten oikeuksien toteutumista. Opintopiirien vapautta rakennetaan tietoisilla pedagogisilla ja rakenteellisilla ratkaisuilla. Vaatimusten ja arvioinnin sijaan ihmisillä on vapaus oppia, koska piireissä ei pyritä tutkintoihin tai oppiarvoihin. Oppiminen tapahtuu antautumalla prosessiin vapaaehtoisesti omista lähtökohdista käsin.

Opintopiiri rakentaa ekososiaalista sivistystä

Opintopiiripedagogiikka vapaan sivistystyön opintokeskuksissa on edelleen ajankohtaista ja pystyy vastaamaan myös tämän ajan kiperiin ongelmiin. Opintopiiripedagogiikalla on useita yhtymäkohtia ekososiaalisen sivistykseen.

Ekososiaalisessa sivistyksessä pohditaan sivistyksen, pedagogisen toiminnan, oppimisen ja kasvatuksen suhdetta aikamme ekologisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Ekososiaalisessa sivistyksessä korostetaan, että ihmisen tulisi muuttaa ajatteluaan, oppimistaan, toimintaansa ja eettistä ymmärrystään, jotta voimme elää kokonaisvaltaisesti hyvinvoivan planeetan rajoissa.

Opintokerhojen toimintaan panostaminen mahdollistaa yksilöllisellä tasolla sivistyksellisten oikeuksien toteutumista, yhteiskunnallisella tasolla yhdenvertaisuutta ja demokratiaa sekä planetaarisella tasolla ymmärrystä yhteisestä, rajallisesta ja itseisarvoisesta maailmasta.

Leikkaukset vapaaseen sivistystyöhön ovat leikkauksia opintokerhotoimintaan

Opintokeskusten pedagogiikka on lähtöisin opintopiirien vertaisuuteen ja vapaehtoisuuteen pohjaavasta pedagogiikasta. Satavuotisen historian näkökulmasta järjestömuotoista sivistystyötä ja opintopiirejä ajetaan tässä ajassa erityisen ahtaalle. Vuonna 2023 toteutettu uusi hallitusohjelma johti opintokeskusten järjestömuotoisen kurssitoiminnan rahoituksen massiivisiin leikkauksiin. On todennäköistä, että leikkaukset johtavat järjestöjen toiminnan, kurssien ja opintokerhojen vähenemiseen. Tämän suuntainen kehitys puolestaan vaikuttaa heikentävästi opintokeskusten mahdollisuuksiin tukea sivistyksellisiä oikeuksia ja toteuttaa ekososiaalista sivistystä käytännössä.

Opintokerhot eivät ole vain historiallinen ilmiö, vaan ne voivat rakentaa ekososiaalisesti sivistynyttä tulevaisuutta. Mahdollistamalla kaikkien sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen kerhot voivat rakentaa myös ihmisten välistä rauhaa.

Teksti on lyhennelmä artikkelista Kirstinä, Kontkanen & Heimo: Opintopiiri elää ajassa sivistyksellisten oikeuksien ja ekososiaalisen sivistyksen mahdollistajana. 

Lue koko artikkeli Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -sivustolta.