Jari Heiskanen on 41-vuotias porvoolainen. Hän on KSL-opintokeskuksen freelance-kouluttaja, joka on käynyt sekä kouluttajakoulutuksen että Poliitikkokoulun. Hän toimii työpaikkansa luottamushenkilönä.
Juttusarjassamme kolme KSL:n koulutuksia käynyttä kertoo ajatuksistaan siitä, millaista on opiskella KSL-opintokeskuksessa.
Katso video ja lue haastattelu!
Oppimisenhalu syttyi aikuisena
Nuorempana lukion jälkeen Jari halusi suoraan työelämään. KSL:n koulutuksissa oppiminen alkoi kuitenkin kiinnostaa uudella tavalla. Hän yllättyi, kuinka aikuisena voi opiskella juuri itseään kiinnostavia asioita ilman, että se tuntuisi pakolta. Koulutusten myötä Jari alkoi löytää itsestään uusia puolia ihmisten kohtaajana ja vaikuttajana.
KSL:n koulutuksissa paljon käytettyä vertaisoppimista Jari pitää itselleen sopivana tapana oppia. Erityisen mielekkäältä tuntuu se, kuinka kouluttaja on opettamisen lisäksi myös oppijan roolissa. Uudet näkökulmat ja oivallukset ovat vertaisoppimisessa hänelle tärkeitä.
Koulutuksissa käytetään paljon osallisuutta tukevia menetelmiä, kuten ryhmätöitä, keskustelua sekä learning cafe -menetelmää. Jari oppii tällaisilla menetelmillä asioita paremmin kuin pelkästään luentoja kuuntelemalla.
Nippelitiedon maisteri ja uutisfriikki
Haastavaksi Jari kokee itselleen vieraampien asioiden omaksumisen, ja niiden ymmärtäminen voi viedä enemmän aikaa kuin nuorena. Heiskanen pitää tärkeänä opittavien asioiden lukemista ja jäsentämistä myös koulutusten ulkopuolella. Mikäli hän ei saa asiasta kaikkea haluamaansa tietoa koulutusmateriaaleista, hän hakee sitä muistakin lähteistä. Lähipiirissä häntä kutsutaan nippelitiedon maisteriksi ja uutisfriikiksi, minkä Heiskanen ottaa nauraen kohteliaisuutena.
”Opiskelu KSL:ssa on avartanut tapaani nähdä maailmaa. Olen törmännyt koulutuksissa sellaisiin ihmisiin ja asioihin, joita en olisi kohdannut muualla. Olen nyt monipuolisemmin perillä erilaisista asioista, ilmiöistä ja näkökulmista. Ilman KSL:n koulutuksia moni asia olisi jäänyt minulta ymmärtämättä ja tekemättä.”
Haastattelijalta
Nykyään ihmiseltä edellytetään jatkuvaa oppimista, loppututkintoa sekä lukemisen kautta oppimista. Vähemmälle huomiolle jäävät ne, jotka oppivat mieluiten työn kautta ja haluavat olla elinikäisiä oppijoita kehittämällä itseään ja opiskelemalla aikuisena vapaan sivistystyön piirissä.
Olisi tärkeää, että nykyistä paremmin olisi tarjolla oppimista työn kautta, ja että vapaan sivistystyön oppiminen huomioitaisiin työelämässä opinto- ja urapolussa nykyistä paremmin. Näin jokainen oppisi juuri itselleen sopivalla tavalla ja loisi itselleen omanlaisen työuran ja opintopolun. Oppiminen on elinikäinen prosessi.
Teksti ja haastattelu videolla: Tuike Merisaari
Video ja kuva: Olli Sydänmaa