Kestävä kehitys muodostuu ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta. KSL-opintokeskus tekee aktiivisesti työtä kulttuurisen kestävyyden puolesta yhteisöjen ja yksilöiden parissa. Mitä on kulttuurinen kestävyys, ja miten se toteutuu meillä käytännössä?  

Monimuotoisuus ja kaikkien oikeuksien kunnioittaminen ovat kulttuurisen kestävyyden keskiössä. Kulttuurinen kestävyys edellyttää tietoista toimintaa, arvovalintoja ja uusia tapoja toimia kestävästi sekä vuoropuhelua eri sukupolvien, ryhmien ja kulttuurien kesken.

Kriittinen pedagogiikka kulkee käsi kädessä kestävän kulttuurin kanssa. On tärkeää ymmärtää eri näkökulmia ja oivaltaa, ettei kaikki kulttuurissamme tai perinteisissä tavoissamme ole säilyttämisen arvoista. Osallistuminen ja osallisuus ovat lähtökohta: kaikilla on oikeus olla muuttamassa kulttuuria ja määrittelemässä, mitä kulttuuriperintöä on suojeltava ja mistä olisi syytä luopua.

Kuinka kestävä kulttuuri tulisi määritellä?

Kulttuurisen kestävyyden määritelmä osana kestävää kehitystä ei ole vielä vakiintunut. Viime vuosina on laajasti toivottu, että kulttuurin arvo, merkitys ja potentiaali huomioitaisiin myös YK:n kestävyystavoitteissa.

Tässä artikkelissa kulttuurista kestävyyttä tarkastellaan

  • kulttuuriperinnön säilyttämisenä
  • kestävyysmuutoksen työkaluna ja
  • tietoisena elämänpolkuna kohti kestävää tulevaisuutta.

Perinne elää KSL:n koulutuksissa ja kulttuuritoiminnassa

Kulttuurinen kestävyys voi tarkoittaa perinteiden, materiaalien, tekniikoiden ja tyylilajien säilyttämistä sukupolvelta toiselle. Perinteen siirtämisen lisäksi kestävässä kulttuurissa on kyse itseilmaisusta, kulttuurin kehittämisestä ja yhdenvertaisesta vuoropuhelusta muiden kanssa.

Kädentaidoista ammatti

Henkilö on käsityöluokassa ja katselee pöydällä olevia värikkäitä kangastilkkuja.
Ammattiopettaja, etnologi ja käsityötaiteilija Raija Manninen yhdistää käsitöihin kiertotalouden.

 

KSL-opintokeskuksessa vaalimme kädentaitoja ammatillisessa taideteollisuuden koulutuksessa, jossa voi suorittaa käsityöntekijän ja käsityömestarin tutkinnon. Tutkinto painottuu muotoiluun, ohjaamiseen, kiertotalouteen tai yrittäjyyteen. Opiskelijat oppivat ammattiin liittyviä kestävyystietoja ja -taitoja osana tutkintoa. Koulutuksen tuottaa Taito Keski-Suomi, jonka oppimisympäristöjä Jyväskylän Kivääritehtaalla olemme suunnitelmallisesti kehittäneet kestävämmäksi.

Taitokeskukset tunnettiin aiemmin kotiteollisuusyhdistyksinä, joista ensimmäiset perustettiin vuonna 1906. Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset ovat tehneet merkittävää työtä käsityötaitojen säilyttämisessä ja kehittämisessä. Taito Keski-Suomi perustettiin 1913, ja se on toiminut pitkään myös koulutuskumppaninamme.

Lue lisää ammatillisesta koulutuksesta verkkosivullamme.

Taito- ja taidetoiminnasta syntyy merkityksellinen elämä

Käsityöt korostuvat kumppanuuskoulutuksissamme. Monet järjestöt järjestävät kanssamme kursseja erityisesti tekstiilityöhön liittyen. Lisäksi kumppanuuskoulutuksissa harrastetaan moninaisesti erilaisia asioista, mm. teatteria, tanssitaan, kirjoitetaan, tehdään sanataidetta tai keskitytään kuvataiteisiin. Tuemme taito- ja taideaineiden oppimista, koska sillä on merkittävä rooli merkityksellisen elämän rakentajana.

Lue lisää koulutuskumppanuudesta verkkosivullamme.

Uudet kantaa ottavat laulut jatkavat kisällilauluperinnettä

Henkilö soittaa kitaraa ja laulaa mikrofoniin esiintymislavalla. Taustalla näkyy lippu, jossa lukee Laulu ottaa kantaa.
Eveliina Niva teki Laulu ottaa kantaa -työpajassa kappaleen Unelmien nainen. Kuva: Matti Hietala

 

Musiikin saralla säilytämme ja kehitämme työväenlauluperinnettä Laulu ottaa kantaa -verkoston toiminnassa. Musiikin tekijät ja työväenmusiikin tutkijat kokoava verkosto sai alkunsa hankkeesta, jossa kerättiin sotien jälkeisen ajan kisällilauluja. Kisällilaulut olivat päivänpolitiikkaan ja ajankohtaisiin uutistapahtumiin humoristisesti kantaa ottavia kansanomaisia pilkkalauluja. Tänä päivänä Laulu ottaa kantaa -työpajoissa laulaja-lauluntekijät eri genreistä tuottavat uutta musiikkia, joka heijastaa heidän näkemyksiään yhteiskunnallisista epäkohdista.

Tutustu Laulu ottaa kantaa –verkostoon sen verkkosivuilla. 

Olemme myös Maailman musiikin keskuksen jäsen. Keskuksen tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä eri musiikeista merkitysten välittäjänä ja identiteettien vahvistajana.

Työväenkirjallisuus ei jäänyt 1970-luvulle

Kaksi kuvaa. Ensimmäisessä ihmiset kuuntelevat auditoriossa paneelikeskustelua. Toisessa kaksi henkilöä keskustelevat työväennäyttämön lavalla, yleisö kuuntelee.
Kashmeera Lokuge, Natalia Kallio, Jarmo Teinilä ja Anu Kolmonen keskustelivat luokkayhteiskunnasta ja kirjallisuudesta. Sanni Purhonen puhui runojen yhteiskunnallisuudesta, erityisesti vammaisuuden ja vammaispolitiikan näkökulmasta.

 

Olemme vuosittain mukana järjestämässä Työväenkirjallisuuden päivää Työväenmuseo Werstaassa Tampereella. Tapahtuma tekee tunnetuksi yhteiskunnallisesti kiinnostavaa ja kantaaottavaa kirjallisuutta. Luokkajaon luultiin 1970-luvun jälkeen jo hävinneen kirjallisuudesta ja yhteiskunnasta, mutta niin ei lopulta käynytkään. Työväenkirjallisuuden päivässä keskustellaan työväenkirjallisuudelle perinteisistä teemoista tässä ajassa.

Lue lisää Työväenkirjallisuuden päivästä sen verkkosivulla. 

Werstasta ylläpitävän Työväen museoyhdistyksen lisäksi olemme Työväenliikkeen kirjastoa ylläpitävän Työväenperinne ry:n jäsen.

Monikulttuurisuuden tukeminen vapaassa sivistystyössä

Neljä opiskelijaa istuu luokassa pöydän ääressä. Pöydällä on tehtäväkirjoja. Opettaja kertoo jotain asiaa.
Aikuisten kotoutujien toiminnallisessa lukutaitokoulutuksessa opiskellaan luku- ja kirjoitustaitoa, suomen kieltä sekä arjen kansalaistaitoja.

 

Vapaan sivistystyön tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Kulttuurien moninaisuus ja monikulttuurisuuden tukeminen on pitkään ollut luonteva osa KSL:n toimintaa.

Tarjoamme koulutusyhteistyötä ja opintokerhopalveluita tietoisesti monikulttuurisuustyötä tekeville järjestöille. Suomeen kotoutuvien lukutaitokoulutus on ollut vapaan sivistystyön koulutustehtävä vuodesta 2018.

Lue lisää koulutuskumppanuudesta verkkosivullamme. 

Tutustu opintokerhotukeen verkkosivullamme. 

Lue lukutaitokoulutuksesta verkkosivullamme.

Olemme myös suomalaisten kehitysjärjestöjen yhteistyöjärjestön Fingon jäsen, ja osallistumme usein sen järjestämään Maailma kylässä -tapahtumaan näytteilleasettajana.

Kulttuuri kestävyysmuutoksen välineenä

Kulttuurin avulla on mahdollista rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Esimerkiksi taide voi auttaa lisäämään ymmärrystä eri tavalla kuin tiede tai viestintä. Taiteella ja kulttuurilla on ainutlaatuista voimaa saada aikaan sosiaalista muutosta. Potentiaalinen muutosvoima edellyttää monimuotoisen kulttuurin sallimista ja säilyttämistä.

Kulttuurin keinoin voimme lisätä yhteisöllisyyttä ja edistää oikeudenmukaisuutta. Erityisesti vaikeita aiheita, kuten syrjintää ja rasismia, voidaan käsitellä juuri kulttuurin avulla. Kulttuurilla on mahdollisuus tukea kansalaisaktivismia ja demokratiakehitystä, koska sillä on kyky yhdistää ihmisiä yli puolue- ja sukupolvirajojen.

Kansan Sivistystyön Liiton kulttuuritoiminta perustuu kulttuuriaktivismiin. Kulttuuriaktivismi on yhteiskunnallisesti kantaaottavaa kulttuuria, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua. Se on matalan kynnyksen yhteisöllistä toimintaa, joka innoittaa ja osallistaa kansalaisaktivismiin ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvitteluun.

Kolmion muotoinen kangas. Siihen on kirjailtu koristeellinen puu ja kirjoitettu teksti: Ei anneta ilmastonmuutoksen voittaa.
Käsityöaktivismi <3 sarjakuva -työpajassa tehtiin vaatteisiin kantaa ottavaa sarjakuvaa.

 

Käsityöaktivismissa omia mielipiteitä ilmaistaan käsityön avulla. Käsityöaktivismi on toimintaa yksin tai yhdessä, jonkin itselle tärkeän asian puolesta, puuttuen yhteiskunnan epäkohtiin käsillä tekemisen kautta. Käsityöaktivismi on kansainvälinen liike, joka yhdistää muutosta tavoittelevia ihmisiä ympäri maapalloa.

Perehdy kulttuuriaktivismiin verkkosivullamme. 

Kulttuuri tietoisena elämänpolkuna kohti kestävää tulevaisuutta

Kulttuurin voi nähdä myös laajemmin kuin yksittäisinä kulttuurituotteina: elämäntapana ja jatkuvasti muuttuvana prosessina. Jokaisella ihmisellä on kulttuuripolkunsa, jonka perimme osittain aiemmilta sukupolvilta. Kulttuuripolkumme muovautuu ajassa, paikassa ja yhteisöissä.

Yhteiskunnan rakenteet, kuten talousjärjestelmä, lainsäädäntö ja vallan jakautuminen ovat usein esteenä kestävyysmuutokselle. Rakenteiden lisäksi murrokselliset ratkaisut edellyttävät huomion kiinnittämistä myös niihin tapoihin, arvoihin ja merkityksiin, joiden varaan elämäntapamme rakentuu. Kulttuuriamme on voitava muuttaa kestävämpään suuntaan. Mitä kulttuuria haluamme säilyttää, minkä pitää muuttua ja kuinka voimme tavoitteemme toteuttaa?

Sivistystyömme mahdollistaa kulttuurista muutosta

Kaksi henkilöä istuu omissa riippumatoissaan hotellin takana olevassa metsikössä. He juttelevat kolmannen, seisovan henkilön kanssa.

 

Kansan Sivistystyön Liiton missio on voimaannuttaa yhteisöjä ja yksilöitä toimimaan sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaisen maailman puolesta. Sivistystyömme tavoite on mahdollistaa näihin tähtäävää kulttuurista muutosta. Kulttuurisessa muutoksessa painottuvat henkinen kasvu ja vastuu. Ne edellyttävät tiedon hankintaa, ymmärryksen lisäämistä sekä toimintaa niin yksilönä kuin eri yhteisöjen jäsenenä. Tähän pyrimme KSL:ssa tarjoamaan työkaluja.

Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen OKKA-säätiö on myöntänyt KSL-opintokeskukselle kestävän kehityksen sertifikaatin. Uudistamme yhteiskuntaa toteuttamalla Kestävän tulevaisuuden ohjelmaa. Lue lisää Kestävän tulevaisuuden ohjelmasta verkkosivultamme. 

 

Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty MOOC-opintoaineistoa Introduction to Sustainability – MOOC.fi courses (Climate University, Helsingin yliopisto, Una Europa). 

Artikkelin pääkuvan valokuvaajat: Pinja Nikki, Matti Hietala ja SEL ry.