Vasemmistoklubi on yhteiskuntapoliittinen keskusteluseura ja vasemmistoliiton helsinkiläinen puolueosasto. Klubi järjestää kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia 4–5 kertaa vuodessa.
Klubi-iltojen aiheet liittyvät usein yhteiskuntapolitiikkaan, poliittiseen filosofiaan ja vasemmistolaiseen aatteeseen ja sen historiaan. Keskusteluilla osallistutaan vasemmistoaatteen kehittämiseen ajankohtaisten kysymysten valossa. Illoissa pohditaan vapauden, tasa-arvon, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä sekä ekologisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti kestävää kehitystä.
Vasemmistoklubi järjesti maaliskuussa 2024 klubi-illan yhteistyössä KSL:n kanssa ay-liikkeen ja puoluepolitiikan suhteesta. Alustajina olivat Mikko Koikkalainen (Teollisuusliitto), Saila Ruuth (JHL) ja Katja Syvärinen (SAK).
Läheinen ja jännitteinen
SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen aloitti tilaisuuden puhumalla siitä, kuinka vasemmistoliiton ja ay-liikkeen suhde on aina ollut läheinen, mutta jännitteinen. Jännitettä synnyttää erityisesti kysymykset, joissa ympäristö ja työ asetetaan vastakkain.
”Vihreästä siirtymästä löydetään kyllä yhteiset sanoitukset, mutta esimerkiksi metsä- ja kaivosasiat ovat vaikeampia. Näissäkin olemme onnistuneet menemään eteen päin”, Syvärinen toteaa. ”Aina ei tarvitse kulkea rinnakkain, mutta samaan suuntaan mennään.”
Metsäteollisuus ry:n irtautuminen työehtosopimusten piiristä vuonna 2020 aiheutti työmarkkinoille kriisin, koska se vaaransi alan työntekijöiden työehdot ja toi epävarmuutta työmarkkinoille. Lisäksi heräsi huoli siitä, että vastaavia toimia voidaan toteuttaa myös muilla aloilla, mikä horjuttaisi koko maan työehtosopimusten järjestelmää.
”Tämän kriisin myötä SAK:n vasemmistoryhmä ja vasemmistoliitto alkoi järjestää säännöllisiä tapaamisia, ja yhteistyö onkin jatkunut siitä lähtien varsin saumattomana”, kiittelee Syvärinen.
Lisää vasemmistoa liittoihin
JHL:n toimialajohtaja Saila Ruuth peräänkuulutti alustuksessaan vasemmistolaisia liittymään omiin ammattiliittoihinsa ja toimimaan niissä aktiivisesti. Ay-liikkeeksi mielletään usein SAK ja sen jäsenjärjestöt. Olisi tärkeää, että myös Akavassa ja STTK:ssa kuuluisi vasemmiston ääni.
”SAK on jäänyt tässä työmarkkinatilanteessa melko yksin puolustamaan kaikkien työntekijöiden oikeuksia. Akavan ja STTK:n jäsenliitot eivät ole osallistuneet lakkoihin, vaikka hallituksen politiikka heikentää myös niiden jäsenten asemaa. Ehkäpä tämä heijastelee näiden liittojen nykyisten päätöksentekijöiden arvomaailmaa”, Ruuth pohtii. Ruuth kertoo miettineensä itse paljon, mitä puolueosastojen ja piirien yhteistyö voisi olla ay-liikkeen kanssa.
”Alue- ja kaupunginvaltuustoryhmien kannattaisi kutsua pääluottamusmiehiä tapaamisiin keskustelemaan ajankohtaisista aiheista”, hän ehdottaa. ”Tehtävä ei välttämättä ole helppo, koska kentällä on niin paljon toimijoita, mutta tällaista yhteyttä olisi hyvä rakentaa.”
Vahvempaa osaamista talouskysymyksiin
Teollisuusliiton yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Mikko Koikkalainen analysoi vasemmistoliiton vaalimenestyksen kehitystä. Puolueen kannatus miesten keskuudessa on laskenut. Naisia puhuttelee tutkimuksen mukaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ilmastonmuutos, mutta miehet ovat enemmän kiinnostuneita taloudesta ja siitä, miten taloustilanne vaikuttaa heihin.
”Jonathan Hopkin on todennut, että vasemmisto on hävinnyt oikeistolle kilpailun talouspolitiikasta, ja vasemmiston keskustelufoorumeina toimivat enää vain pehmeämmät kulttuuriset kysymykset. Vasemmiston jättämän tilan talouskeskustelussa on vallannut populistinen laitaoikeisto”, Koikkalainen siteeraa.
Puolue ei saa ääniä puhumalla ay-kielellä. Äänestäjät haluavat kuulla heihin itseensä liittyvistä asioista ja kielellä, jota he ymmärtävät. ”Toimeentulo, työ ja talous olisi palautettava kaikkien vasemmistopoliitikkojen läpileikkaavaksi teemaksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristökysymysten rinnalle”, toivoo Koikkalainen.
Klubi-iltoja
Vasemmistoklubin tuleviksi aiheiksi on kaavailtu äärioikeistoa Euroopassa ja Suomessa sekä osuuskuntatoimintaa talouden demokratisoimiseksi.
Viime vuoden teemoja olivat
- Voiko Venäjän kanssa sopia pysyvästä rauhasta?
- Punavihreä blokki’ — Mikä puolueita yhdistää? Ovatko erot oleellisia?
- Työpaikkademokratia
- Ulkopolitiikka
Voit tutustua klubin järjestämään ohjelmaan sen verkkosivuilla.
Klubilla on myös oma Facebook-sivu.
Vasemmistoklubi on 1982 perustettu yhteiskunta- ja aatepoliittinen yhdistys. Vasemmistoliiton helsinkiläiseksi puolueosastoksi se liittyi 1990, kun puolue perustettiin. Puolueosastona se on yleisosasto eli se toimii koko Helsingin alueella eikä tietyssä kaupunginosassa.