Turun Naiskeskus-yhdistys on järjestänyt kanssamme Suomeen muuttaneille kielen oppimista tukevaa toimintaa koko 2000-luvun. Yhdistyksen juuret ovat naiserityisessä toiminnassa, mutta toiminnalliseen kielikoulutukseen ovat tervetulleita kaikki. Nyt yhdistys järjestää kielikoulutusta ukrainalaisille etäyhteyksin.

Toiminnanjohtaja Raija Ala-Lipasti kertoo Naiskeskuksen toiminnasta.

“Turun Naiskeskus-yhdistys ry on enemmän kuin yhdistys: se on verkosto, jolla on vahvat kansainväliset yhteydet. Yhdistyksen synty juontaa 30 vuoden taakse, jolloin Turussa pidettiin suuri pohjoismainen tasa-arvokokous.

Ystävystyin kokouksessa joidenkin vasemmistonaisten  ja Åbo Akademin naistutkijoiden kanssa. Sovimme, että alamme toimia yhdessä, ja käynnistimme toimintaa KSL:n opintopiirissä. Matkustimme Latvian Valmierassa pidettyyn pohjoismaiseen tasa-arvokokoukseen sekä YK:n Pekingin naiskonferenssiin, jossa asialistan tärkein asia oli naisiin kohdistuva väkivalta. Sain Pekingin konferenssista valtavasti virtaa. Tutustuin Suomen tilastoihin naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja päätin, että täälläkin aihe on nostettava vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Perustimme Turun Naiskeskus-yhdistyksen vuonna 1997. Jo tällöin mukana oli Suomeen muualta muuttaneita naisia.

Kansainväliset kokoukset vakuuttivat meidät kansainvälisen yhteistyön tärkeydestä, koska myös ongelmat ovat kansainvälisiä. Ryhdyimme heti hakemaan rahoituksia erilaisille projekteille. Ensimmäiset hankkeet, joissa olimme mukana, koskivat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, työmarkkinoiden tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä sekä viranomaisten kykyä kohdata väkivaltaa kokeneita naisia. Monet projektit olivat jo alussa kansainvälisiä. Kansainvälinen työ on sellaista, että se poikii jatkuvasti yhteyksiä ja uusia projekteja.

Toiminnallisilla menetelmillä pääsee heti osaamaan

Hankkeissa ja niiden rinnalla meillä on jatkuvasti koulutuksia, joissa KSL on mukana. Niissä opitaan kieltä, kulttuuria ja kädentaitoja. Suomen kielen ja yhteiskuntatiedon parantamiseen käytämme osallistavia toiminnallisia menetelmiä ja mielikuvaharjoituksia. Olemme kehittäneet luovia, osallistavia menetelmiä niin, että niiden käyttö on nykyään pohjana koko toiminnalle.

Toiminnallisia menetelmiä käytettäessä pääsee heti tekemään ja ”osaamaan”. Kun positiivinen vuorovaikutus on syntynyt, lähdetään yhdessä löytämään sanoja, joilla kertoa asioista. Toiminnallisina menetelminä voidaan käyttää esimerkiksi kuvien tekemistä, musiikkia, liikettä, elokuvaa, luovaa kirjoittamista ja tarinankerrontaa.

KSL:n kanssa olemme järjestäneet erityisesti kielikoulutuksia eri puolilla Turkua. Olemme pitäneet Varissuon, Runosmäen ja Pansion kirjastoissa sekä pääkirjastossa lukupiirejä. Tutustumme eri tekstilajeihin ja teemme romaanien juonista kollaaseja, installaatioita, kuvatauluja tai draamaa.

Järjestimme Erasmus-projektin luovista lukutaitomenetelmistä pääkirjaston kanssa vuonna 2014.

Kun vuonna 2015 Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita, kaikki eivät mahtuneet kielitaitokoulutuksiin. Silloin aloimme järjestää kirjastolla lisää luovia menetelmiä hyödyntäviä koulutuksia. Nykyään kirjasto on merkittävä yhteistyökumppanimme.

Myös etäopetuksessa voi käyttää toiminnallisia menetelmiä

Kun korona alkoi maaliskuussa 2020, siirsimme kaiken kielikoulutuksemme nettiin. Moni ajatteli tämän olevan tilapäinen tilanne, mutta minä innostuin heti! Kyllä etäkoulutukseenkin voidaan soveltaa osallistavia menetelmiä!

Etäopetus nousi taas uuteen arvoonsa, kun toukokuussa 2022 käynnistimme ensimmäisen verkkokurssin ukrainalaisille pakolaisille. Olimme onneksi harjoitelleet etäkoulutuksia jo vuoden, joten pystyimme nyt opettamaan oppilaita ympäri Suomea. Saamme homman toimimaan, koska meillä on niin innostuneita ohjaajia.

Suomi ABC ohjaa ukrainalaisia puhumaan ja työelämään

Järjestämme parhaillaan ukrainalaisille Suomi ABC –koulutusta opetushallituksen myöntämällä opintoseteliavustuksella. Koulutus pidetään täysin etänä. Koulutuksen sisällön muodostavat kuusi arjen tilannetta. Opetusmateriaali on samaa, jota käytetään luku- ja kirjoitustaidottomien kanssa. Opetus suomeksi, mutta kulttuuri- ja kielitulkit selittävät ukrainaksi.

Oppijat ovat pyytäneet meiltä: ”Laittakaa meidät puhumaan!” Tämä on hyvä vinkki, sillä lähes puolella oppijoista ei ole ketään suomenkielistä, jonka kanssa puhua. Tähän tarpeeseen olemme kehittäneet suggestopedagogiseen mielikuvaharjoitteluun perustuvia, todellista puhetilannetta simuloivia harjoituksia. Ne koostuvat tarinoista, joista voi katsoa myös videoita. Videon voi katsoa suomeksi ja ukrainaksi. Videosta on tehty taulu, jossa sama tarina kerrotaan kuvilla ja sanoilla. Aremmat voivat vain lukea tekstin. Rohkeammat voivat kertoa tarinan vapaammin taulun avulla.

Menetelmässä on keskeistä ymmärretyksi tuleminen. Puheen virheitä ei korjata. Korjaamme vain väärinymmärrykset. Moni saa taulumenetelmällä onnistumisen kokemuksia.

Suomi ABC –kurssin tärkeä painopiste on  työelämäsisällöt. Työelämätiedon jakamisen lisäksi olemme opetelleet Canva-kuvankäsittelyohjelmalla tekemään suomenkielistä CV:tä. Opetus annetaan ukrainaksi, mutta samalla opetellaan suomen työhakemukseen ja ansioluetteloon liittyviä suomen kielen sanoja.

Kurssiin liittyy myös suljettu Facebook-ryhmä, jossa on 2200 jäsentä. Julkaisemme ryhmään joka päivä tehtäviä sekä Ukrainaan ja Suomen ukrainalaisiin liittyviä myönteisiä uutisia.

Kotoutumiskoulutusta ei voi järjestää vain työelämän tarpeista käsin

Orpon hallitus aikoo uudistaa kotoutumispalvelut. Tavoitteena on keskittää kaikki kotouttamiseen liittyvä koulutus yhteen kanavaan, osaksi työllisyyspalveluita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki kotouttamiskoulutus keskitetään työ- ja elinkeinoministeriön alle ja opetus- ja kulttuuriministeriön alainen kotoutumiskoulutus lakkautetaan.

Toivon, että kotoutumiskoulutusta ei siirretä TEM:in alle. Kaikkea ei pidä järjestää vain työelämän tarpeista käsin. Työ on tärkeää, mutta hyvä elämä on paljon muutakin. Meidän koulutuksemme keskiössä on päästä yhteyteen toisten ihmisten kanssa. Se tuottaa hyvää oloa. Hyvinvointi tuottaa myös hyviä, työssä viihtyviä ja tuottavia työntekijöitä yhteiskuntaan. Etusijalla pitää aina olla ihmiset ja ihmisten hyvä elämä.”

Raija Ala-Lipasti
toiminnanjohtaja
Turun Naiskeskus-yhdistys ry