Emmi Paananen aloitti koulutussuunnittelijana toukokuussa. Koulutussuunnittelija vastaa järjestöjen kanssa järjestettävän koulutustoiminnan pedagogisesta neuvonnasta ja ohjauksesta sekä talous- ja hallinnollisista tehtävistä. Tehtävään kuuluu myös järjestöjen kouluttaminen sekä vastuu opintokerhotoiminnasta.
”Nuorisotyöstä tuon mukanani muutaman toimintaperiaatteen, joita varmasti tarkastelen myös nykyisessä tehtävässäni. Näitä ovat matalan kynnyksen ja kynnyksettömyyden periaatteet, osallistumisen erilaiset tasot ja osallisuusteemat sekä omaehtoisuus, vapaus ja vapaaehtoisuus. Olen utelias oppimaan ja pohtimaan myös kumppaneiden kanssa yhdessä, kuinka nämä periaatteet näyttäytyvät järjestötoiminnassa ja järjestökoulutuksissa.”
Missä tehtävissä olet työskennellyt aikaisemmin?
Olen toiminut viimeiset vuodet nuorisoalan järjestössä Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:ssa. Taustaltani olen yhteisöpedagogi AMK ja etsivän nuorisotyön konkari. Viimeisimmät vuodet toimin valtakunnallisissa nuorisoalan osaamiskeskuksissa sekä viimeisimpänä NUOLI – Nuori mieli työyhteisössä -hankkeessa työelämän kehittämisen parissa. Edellisissä tehtävissä minua on tituleerattu koulutusasiantuntijaksi sekä sosiaalisen vahvistamisen asiantuntijaksi. Tehtävänäni on ollut ammattilaisten osaamisen kehittäminen, etsivän nuorisotyön työotteen vahvistaminen sekä erilaisten tapahtumien ja koulutusten toteuttaminen valtakunnallisesti.
Miksi kiinnostuit tehtävästä KSL:ssä?
Hain KSL:ään, sillä hakuilmoitusta lukiessani tuli vahva tunne kotiinpaluusta. Olin työtä vailla hankekauden päätyttyä ja etsin uutta suuntaa järjestö- ja nuorisoalan kentiltä. KSL:n arvoissa, pedagogisessa viitekehyksessä sekä tehtävässä järjestöjen rinnalla yhdistyivät monet ammatilliset toiveeni. En empinyt hetkeäkään hakukirjeen lähettämisen kanssa. Jo pelkän kriittisen pedagogiikan ja ekososiaalisen sivistyksen mainitseminen riittivät vakuuttamaan minut. Intuitioni ja arvokarttani ohjasivat minut juuri oikeaan paikkaan, siltä minusta on tuntunut!
KSL:n koulutussuunnittelijan tehtävissä on tuttuja elementtejä järjestökouluttamisen näkökulmasta, mutta myös paljon uutta opittavaa. On hienoa päästä työskentelemään erilaisten järjestöjen rinnalla ja vahvistamaan omalta osaltani suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Perehtyjänä olen todella innoissani kollegani Jutta Lithoviuksen tuoreesta YAMK-opinnäytetyöstä, joka käsittelee KSL-opintokeskuksen pedagogista tukea ja viitekehystä. Opinnäytetyö kuvaa tarkasti opintokeskuksen pedagogista tehtävää, ja sen avulla myös minun on mahdollista kehittyä ja kehittää toimintaa. Koen työni vapaan sivistystyön parissa merkitykselliseksi. On hienoa olla osa pitkää jatkumoa ja rakentamassa tulevaisuutta sivistystyön parissa.
Mitä osaamista tuot mukanasi KSL:ään?
Tuon tuoretta näkökulmaa järjestökouluttamisen ruohonjuuresta. Käteni ovat vielä hieman mullassa edellisestä kouluttajan tehtävästäni. On tuoreessa muistissa, mitä koulutusten suunnittelu, toteuttaminen ja hallinnointi käytännössä järjestössä tarkoittaa.
Lisäksi tuon vahvaa pedagogista osaamista. Erityisesti kiinnitän huomioni yhteisöllisiin ja yhteiskunnallisiin näkökulmiin sekä yksilöiden toimintamahdollisuuksiin osana yhteisöjä. Sosiaalisen vahvistamisen näkökulma on minuun vahvasti juurtunut enkä pääse siitä eroon tässäkään tehtävässä. Tutkin mielenkiinnolla vapaan sivistystyön maailmaa juuri vahvistamisen näkökulmista. Tiedän, että järjestötoiminnassa on paljon mahdollisuuksia sekä tilausta yhteisöllisyyden vahvistamisen ja yhteisöllisen hyvinvoinnin näkökulmille, jotka ovat sosiaalisessa vahvistamisessa keskeisiä tavoitteita.
Nuorisotyöstä tuon mukanani muutaman toimintaperiaatteen, joita varmasti tarkastelen myös nykyisessä tehtävässäni. Näitä ovat matalan kynnyksen ja kynnyksettömyyden periaatteet, osallistumisen erilaiset tasot ja osallisuusteemat sekä omaehtoisuus, vapaus ja vapaaehtoisuus. Olen utelias oppimaan ja pohtimaan myös kumppaneiden kanssa yhdessä, kuinka nämä periaatteet näyttäytyvät järjestötoiminnassa ja järjestökoulutuksissa.
Mitä teet vapaa-ajallasi?
Elämääni kuuluvat vahvasti hevoset ja hevosavusteinen toiminta. Olen sosiaalipedagoginen hevostoimintaohjaaja ja toiminut erilaisten asiakasryhmien parissa hevostallilla. Ehkä tästä johtuen kiinnitän huomiota eläinkysymyksiin, muunlajisten eläinten näkökulmaan sekä monilajisiin yhteisöihin ja vuorovaikutukseen lajien välillä. Olen lisäksi opiskellut hevosten kouluttamista, jotta ymmärtäisin paremmin hevosen näkökulmaa, oppimista ja motivaatiota. Se onkin hyvin lähellä ihmisen oppimista ja motivointia. Useinhan me pedagogit pohdimme, kuinka vahvistaa osallistujia oppimisen ja osallistumisen äärelle, kuinka motivoida. Tätä samaa pohditaan hevosta kouluttaessa, mutta kaiken on tapahduttava ilman sanoja. Juuri sanaton vahvistaminen ja palkitseminen ovat sairaan kiinnostavia taitoja. Uskomatonta kyllä, hevosen saa opetettua vaikka mihin, kun on oikeat olosuhteet, motivaatiota ja oikea vahviste.
Olen päässyt kokemaan yhdessä asiakkaideni kanssa, kuinka voimakas vaikutus hevosella voi olla ihmisen läsnäoloon, kehoyhteyteen ja ilmaisukykyyn. Talliympäristössä ja -yhteisössä jokaisella on mahdollisuus kokea pystyvyyttä, löytää merkityksiä ja kuulumisen tunnetta. Sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa hyödynnetään monipuolisesti talliympäristöä, osallistutaan talliyhteisön toimintaan sekä hoidetaan ja tehdään yhteistyötä hevosten kanssa. Tavoitteena on ensi sijassa ihmisen kasvun tukeminen, ei ratsastus- tai ajotaitojen harjoittelu, kuten perinteisesti ratsastuskoulutoiminnassa. Talli on toimintamahdollisuuksien, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kultakaivos, joka motivoi minua pedagogina yhä uudelleen.
Tiesitkö, että hevosavusteista toimintaa voi toteuttaa myös silloin, kun hevoset pelottavat tai sinulla on allergia? Pelko onkin todella yleistä, ja hevostoiminnassa siihen voidaan vaikuttaa positiivisesti pienin askelin. Toimintaa voi toteuttaa jopa kaukana hevostalleista, vaikka toimistolla kuvakorttien tai videoiden avulla. Hevonen on lumoava, myös etänä!