Poliitikkokoulu on valtakunnallinen, vuoden mittainen koulutus vasemmistoaktiiveille, jotka haluavat vahvistaa järjestöosaamistaan ja kampanjointitaitojaan. KSL-opintokeskus ja Vasemmistoliitto järjestävät koulun yhdessä.
Poliitikkokoulu koostuu viikonlopputapaamisista, arki-illan webinaareista sekä itsenäisesti suoritettavista tehtävistä. Koulutusmenetelmät ovat osallistavia ja perustuvat ryhmässä oppimiseen. Tapaamisia järjestetään mahdollisuuksien mukaan Helsingissä, mutta pandemian aikana niitä on järjestetty etäyhteyksin.
Poliitikkokoulussa harjaannutaan kampanjoimaan ja rakentamaan omaa poliitikkoprofiilia. Koulutus sisältää vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä poliittisia sisältöjä.
– Poliitikkokoulun aikana minulle valkeni entisestä paremmin, mitä haluan politiikassa saavuttaa kuinka voin asioihin vaikuttaa. Tärkein oppi minulle on ollut kampanjoinnin suunnittelu ja se, miten voin kohdentaa omaa viestiäni haluamalleni kohderyhmälle, sanoo pääluottamusmies Jari Heiskanen Porvoosta.
Yhtenä koulutuksen tarkoituksena on tutustuttaa toimijoita toisiinsa ja rakentaa valtakunnallista verkostoa.
– Hain Poliitikkokouluun, sillä haluan kasvattaa verkostoani ja luoda uusia yhteistyösuhteita. Poliitikkokoulussa pääsin näkemään, millaisena Vasemmistoliitto näyttäytyy paikallistasolla eri puolilla Suomea. Oli opettavaista kuulla, miten ja millaisia asioita vasemmisto ajaa eri paikkakunnilla, sanoo Katri Kapanen, puoluetason toiminnasta kiinnostunut kunnallispoliitikko Kaarinasta.
– Osallistujat tutustuvat toistensa lisäksi koulutuksen vierailijoihin ja mentoreihin. Verkostoja hyödynnetään ja laajennetaan myös tehtävien kautta, toteaa KSL:n koulutustuottaja Krissu Sirola-Korhonen. Tällä vuosikurssilla mm. Li Andersson, Paavo Arhinmäki, eduskuntaryhmän ympäristöpoliittinen asiantuntija Laura Kolehmainen ja Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh vierailivat Poliitikkokoulussa.
Sirola-Korhonen kertoo, että moni jo aiemmin poliitikkokoulun käynyt on löytänyt omaa roolia puolueessa osastoissa, piirihallituksissa ja puoluevaltuustossa ja -hallituksessa. Tämä oli viides järjestetty vuosikurssi, ja Poliitikkokoulusta on valmistunut jo lähes 120 osallistujaa.
Poliitikkokoulu antoi monelle oivalluksia siitä, että on monta tapaa tehdä politiikkaa.
– Välillä tuntuu, että politiikassa pärjäävät vain teräksiset konkarit. Itsensä vertaaminen toisiin on helppoa, mutta pirullista. Poliitikkokoulussa havahduin, että eteneminen päätöksentekijäksi voi tapahtua joko hitaasti ja hiljalleen tai sitten harppauksittain. Kumpikaan ei tee itsestä huonompaa tai parempaa poliitikkoa. Tärkeintä on, että saa aikaan itselleen merkityksellisiä muutoksia omassa vaikuttamistyössään, pohtii opiskelija-aktiivi Ira Vainikainen Jyväskylästä.
Seuraavan Poliitikkokoulun haku käynnistyy keväällä 2021. Lisätietoja antaa Jukka Peltokoski, tai 040 026 5919.
Lue lisää kokemuksia Poliitikkokoulusta 2020-2021
- Katri Kapanen: ”Lapsilla pitäisi olla tasa-arvoiset lähtökohdat elämään riippumatta siitä, millaisiin olosuhteisiin syntyy.”
- Jari Heiskanen: ”Haluan vaikuttaa siihen, että työelämässä ja elämässä yleensäkin toimitaan yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaan, reilusti.”
- Ira Vainikainen: ”Ilmastoasiat on laitettava viipymättä kuntoon ja eriarvoistumiskehitys on katkaistava.”
- Funda Demiri: ”Haluan olla mukana rakentamassa entistä tasa-arvoisempaa, oikeudenmukaisempaa sekä feministisempää yhteiskuntaa, jossa ketään ei syrjäytetä.”
- Mane Räisänen: ”Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, köyhien asiat ja yhdenvertaisuus. Translaki NYT!”
- Sanna Pettersson: ”Pyrin parantamaan vammais- ja mielenterveyspalveluita sekä toteuttamaan reilua ilmastopolitiikkaa.”
- Katja Ylisiurua: ”Työn, vapaaehtoistyön ja opiskelun pitää olla kaikille mahdollista.”
- Elina Nykyri: ”On mahdollista rakentaa yhdenvertainen, tasa-arvoinen, esteetön ja saavutettava Suomi.”