Kun Suomi asetetaan donitsille, näemme, että yhteiskuntamme tuotanto ja kulutus ylittävät maapallon kantokyvyn rajat reilusti. Brittiläisen taloustutkijan Kate Raworthin donitsitalousmallin keskiössä on kysymys siitä, miten yhteiskunta voi vastata kaikkien ihmisten tarpeisiin ja säilyttää samalla planeetan elinvoimaisena. Mallia sovelletaan käytännössä jo Amsterdamissa, Cornwallissa ja Portlandissa ja pian mahdollisesti myös Suomessa, sillä Pirkanmaan liitto on kiinnostunut mallin käytöstä. Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki, KSL-opintokeskus ja Jälleenrakentajat osk järjestävät 17.3. keskustelutilaisuuden, jonka aiheena on donitsimalli käytännössä. Helmikuussa järjestettyyn ”Mitä on donitsitalous?” -keskustelutilaisuuteen osallistui yli 200 aiheesta kiinnostunutta.
Uusi talousajattelu lähtee paikallisesta aktiivisuudesta
Donitsimalli avaa näkökulmia siihen, miten paikallinen toimintamme vaikuttaa alueemme ja koko maailman ihmisiin sekä paikalliseen luontoon ja koko maapalloomme. Donitsimallissa ”donitsin” sisälle jäävä alue on ekologisesti turvallinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen tila, jossa ihmiskunta voi kukoistaa. Donitsiin pääseminen edellyttää viime vuosisadan talousajattelun hylkäämistä ja uuden talousajattelun luomista. Donitsitalouteen sisältyy vahva aloite paikallisista työpajoista ja hankkeista, joilla donitsitaloutta edistettäisiin. Kunnat ja kaupungit ovat donitsitalouden soveltamisen kannalta erityisesti kiinnostavia talousyksikköjä. 17.3. järjestettävässä tilaisuudessa Pirkanmaan liiton projektipäällikkö Hannele Tiitto kertoo donitsimallin käytännön soveltamisesta esimerkkien kautta Pirkanmaalta ja maailmalta. Kommenttipuheenvuoroissa eri tahot miettivät, mitä donitsimalli voisi tuoda heidän toimintaansa.
Donitsimalli käytännössä
Katso tallenne
Artikkelin kuvalähde: donitsitalous.fi
Lisätietoja: koulutustuottaja Jukka Peltokoski 0400 265 919,