Osku podkussa -podcastin toisella tuotantokaudella viemme sinut osuuskuntien ja kestävän tulevaisuuden äärelle. Tarkastelemme suomalaisia pienosuuskuntia reilun ja kestävän talouden rakentajina. Nostamme esiin kiinnostavia osuuskuntia ja niiden toimijoita uuden osuuskuntaliikkeen aallon harjalta.
Tämä on Pikkuputiikit tekee tilaa käsitöille -jakson tekstivastine
Voit kuunnella jakson Soundcloudissa.
Kaikki sarjan tekstivastineet löydät kootusti podcastin pääsivulta.
Osa 4 – Pikkuputiikit tekee tilaa käsitöille -tekstivastine
[Musiikkia]
KSL-podcast.
Jukka Peltokoski:
Tervetuloa KSL-opintokeskuksen Osku podkussa -podcastin pariin.
Osku podkussa on podcast-sarja osuuskunnista, ja tässä sarjassa me käsittelemme osuuskuntia reilun ja kestävän talouden rakentajina.
Minun nimeni on Jukka Peltokoski, ja täällä tänään kanssamme on keskustelemassa Reetta Kaura Osuuskunta Pikkuputiikeista.
Pikkuputiikit on nimensä mukaisesti putiikkia ylläpitävä osuuskunta täältä Tampereelta, ja siihen kuuluu erityisesti käsityöalan yrittäjiä.
Tervetuloa, Reetta. Hienoa saada sinutkin tähän sarjaan mukaan.
Reetta Kaura:
Kiitos. Kiva oli tulla kertomaan meidän pienestä osuuskunnastamme.
Jukka Peltokoski:
Pieni, mutta pippurinen. Ja aika näkyvä ja tunnettu Tampereella, väittäisin ainakin itse.
Mutta mennään suoraan asiaan. Joten siis, mikä on pikku putiikkien tarina? Mistä te tulette ja minne me ollaan menossa?
Reetta Kaura:
No, itse Pikkuputiikit-tarina lähtee vuodesta 2003, jolloin samaiseen liiketilaan tehtiin sopimus muistaakseni neljän yrittäjän kesken, ja he käyttivät sitä liiketilana ja työtilana.
Ja jokaisella oli oma yrityksensä siinä, mutta he tämmöisen yhteisnimen sitten keksi, Pikkuputiikit. Ja se on tosiaan nyt 19 vuotta kohta ollut siinä samaisella paikalla.
Mutta osuuskuntana lähti liikkeelle vasta joulukuusta 2020, että kohta on 2-vuotissynttärit meidän osuuskunnalla.
Jukka Peltokoski:
Niin, Pikkuputiikithan sijaitsee Tampereella Kehräsaaressa. Sinnekö se alun perin perustettiin, tämä tila?
Reetta Kaura:
Kyllä. Siihen samaan tilaan, missä nytkin ollaan, se ei ole siitä 19 vuoden aikana mihinkään siirtynyt.
Jukka Peltokoski:
Neljän putiikkilaisen voimin. Olitko itse mukana siinä perustamassa?
Reetta Kaura:
En ollut, olen itse ollut mukana joulukuusta 2019, sen verran uusi juttu itsellekin.
Mutta monta yrittäjää on ollut matkan varrella, kukaan perustajista ei ole enää mukana.
Jukka Peltokoski:
Väki on vaihtunut.
Paljonko teitä on Putiikeissa nykyään, ja minkälaista tämä porukan vaihtuminen on siinä matkan varrella ollut, miten kokoonpano on elänyt?
Reetta Kaura:
Meitä on tällä hetkellä seitsemän, mikä on aika lailla täysi määrä jäseniä.
Yksi on pariskunta, mutta pyörittää omaa toiminimeänsä, ja itse kun aloitin vuonna 2019, niin samalla porukalla mentiin tämän vuoden huhtikuuhun asti.
Sitten on ollut nyt tänä vuonna vähän enemmän vaihtuvuutta erinäisistä syistä johtuen, ja vaihtuvuutta on tulossa jatkossakin, että muutama on lähdössä ja uusia toivottavasti löydetään.
Jukka Peltokoski:
Olette avoin uusille jäsenille?
Reetta Kaura:
Kyllä.
Jukka Peltokoski:
Mennään tuohon osuuskunnan perustamiseen ja pyörittämiseen hetken päästä.
Mikä on sinun roolisi Pikkuputiikeissa? Mitä sinä siellä teet?
Reetta Kaura:
No, mä olen toiminut hallituksen puheenjohtajana nyt tästä meidän alusta lähtien ja vastannut tästä hallintopuolesta, mitä siihen nyt liittyy, kokousjärjestelyt ja muut.
Mutta ihan siis yhtä lailla kuin jokainen meistä, osallistun ihan siihen käytännön putiikin pyörittämiseen. Me ollaan jokainen siellä vuorollaan säännöllisesti tiskin takana myyntityössä ja kohdataan asiakkaita ja saadaan palautetta.
Jukka Peltokoski:
Ja te olette kaikki käsityöalan ammattilaisia? Mitä käsitöitä sinä teet?
Reetta Kaura:
Joo, ollaan kaikki käsityöläisiä. Itse valmistan asusteita, laukkuja, hiuspantoja, koruja, kaikenlaisia.
Jukka Peltokoski:
Ja vuodesta 2019 olet ollut Pikkuputiikeissa siis mukana.
Ovatko kaikki jäsenet siinä yrittäjinä? Tai niin sanotusti y-tunnuksella jäseninä?
Reetta Kaura:
Joo, se on meillä osuuskunnassa ehtonakin, että ollaan niin kuin yrityksen kautta jäseninä.
Jukka Peltokoski:
Eli se on tavallaan tämmöinen itsenäisten yrittäjien, itsenäisten ammattilaisten yhteenliittymä?
Reetta Kaura:
Kyllä.
Jukka Peltokoski:
Hyvä.
Mainitsit, että kun pikkuputiikit syntyi, oliko se osakeyhtiö vai yhdistys, ja muuttui sitten myöhemmin osuuskunnaksi?
Reetta Kaura:
Se oli vaan tämmöinen nimi. Ei ollut yritysmuotoa siinä takana.
Että heistä joku otti omalle y-tunnuksellensa niitä vastuita ja muita. Se siinä oikeastaan syynä sitten lopulta olikin, että haluttiin oma y-tunnus sille itse Putiikille.
Näin pystyttiin niitä riskejä ja vastuita ja kaikkia muita sitten jakamaan. Tai oikeastaan siirtämään yhdeltä tai muutamalta henkilöltä pois. Ja saatiin vähän tämmöinen, ehkä turvallisempikin pohja siihen.
Jukka Peltokoski:
Kuvaako itsensä työllistäjä -termi teitä? Että oliko se tämmöinen itsensä työllistäjien kimppa, joka sitten epämuodollisesti pyöritti yhteistä työskentelytilaa, mutta muutti sitten muotonsa yhteisyritykseksi eli osuuskunnaksi?
Reetta Kaura:
No, kyllähän se.
Siis sinällään se toiminnan muoto ei ole mihinkään muuttunut siitä, mitä itse aloitin, kun se nyt osuuskuntana on.
Että alun perinkin on ollut ihan tarkoitus, että siinä on tämmöinen yhteismyyntitila, jossa jokainen tekee osansa myyntityöstä ja käytännön järjestelyistä ja muista. Osuuskunta vaan nyt toi tämmöisen lain silmissä yhtenäisen yrityksen sitten siihen meille.
Jukka Peltokoski:
Eli yhteisen putiikin pyörittäminen on se osuuskunnan keskiö, siinä pyöritetään yhteistä myyntitilaa?
Reetta Kaura:
Kyllä. Se on niin kuin tarjota tilat ja markkinointi ja kaikki, mitä siihen tilaan kuuluu vakuutuksista lähtien, pankkitilit kiertää sieltä sitten meille.
Tietysti me maksetaan paikkamaksut sinne ja tilitykset sieltä, että se on vähän tämmöinen läpilaskutuspaikka.
Mutta se kerää kaikki yhteen ja tekee hommasta ehkä yksinkertaisempaa.
Jukka Peltokoski:
Onko teillä yhteisiä työtiloja myös tässä putiikissa edelleen, mihin viittasit aluksi, vai onko se ihan kauppa nykyään?
Reetta Kaura:
Se on pelkkä kauppa. Onhan meillä tosiaan pieni takatila siellä, mutta se on pieni ja yhteiskäytössä kuitenkin, niin ei siellä niin kuin kenelläkään ole suoranaisesti työtilaa muuta kuin juuri silloin omalla työviikollansa.
Jukka Peltokoski:
Eli työ tai tuotanto tapahtuu sitten muualla, itse kunkin omissa tiloissa?
Reetta Kaura:
Kyllä, jokaisella on omat työtilat ympäri Pirkanmaata, ja kauimmainen on sitten tuolla Lahdessa.
Jukka Peltokoski:
Mutta Pirkanmaalle keskittyy teikäläiset?
Reetta Kaura:
Kyllä.
Jukka Peltokoski:
Siinä mielessä vahvasti paikallinen.
Reetta Kaura:
Aika lailla, joo.
[Musiikkia]
Jukka Peltokoski:
Teitä on siis tällä hetkellä seitsemän jäsentä, yrittäjäjäsentä, Pikkuputiikeissa mukana.
Minkälaisia käsitöitä teillä esimerkiksi tehdään?
Reetta Kaura:
No, itse tosiaan teen niitä asusteita, laukkuja, hiuspantoja ja koruja.
Sitten meillä on tämä pariskunta eli Mariel Design, tekee koruja kuivatuista kasveista. Heillä on tämmöinen perheyritys, ilmeisesti lapsetkin ovat mukana, keräävät kukkia ja säilövät niitä sitten niihin kauniisiin korvakoruihin ja kaulakoruihin.
Sitten meillä on Tikkerperi, valmistaa erilaisia heijastimia, joka on varsinkin näin pimeällä säällä erittäin tarpeellinen. On roikkuvaa ja käteen laitettavaa ja monenmoista.
Sitten on Pooki design, joka valmistaa vanerista erilaisia kalan näköisiä pannunalusia ja seinäkoristeita ja avaimenperiä, magneetteja, kaikenlaista kivaa somistetta kotiin.
Löytyy NahkaNikkari, joka on meidän kaukaisin jäsen Lahdesta. Käyttää kanssa ylijäämämateriaalia, ja kuten nimestäkin voi päätellä, nahkaa tuotteissa. Ja valmistaa laukkuja ja reppuja ja pussukoita, kaikenlaista pientä ja kivaa.
Sitten meillä on INTOA design, joka valmistaa käytetyistä vanhoista räsymatoista laukkuja, käytetyistä farkuista tossuja ja kaikenlaisia tarjottimia, leikkuulautoja ja kaikenlaista mielenkiintoista.
Ja sitten meidän viimeisin jäsen, mikä aloitti tässä muutama kuukausi sitten, eli Lasiateljee Morpho. Hän tekee kauniita tiffanylasiperhosia ja pyyhemerkkejä ja koukkuja ja korvakoruja.
Jukka Peltokoski:
Kaikki ainutlaatuista ja erityislaatuista suomalaista käsityötä.
Pikkuputiikit hienolla tavalla mielestäni pitää yllä juuri yhteisiä tekemisen mahdollisuuksia, kuitenkin niin, että kaikki omaehtoisesti yhteisissä puitteissa tekee ja tuottaa omannäköistään.
Viittasit osuuskunnan perustamiseen käytännöllisenä tekona asioiden selkeyttämiseksi, turvaan viittasit myöskin.
Miten voisi eritellä sitä, mistä syistä perustitte osuuskunnan tai tämmöisen yhteisyrityksen? Mitä kaikkia syitä sille oli?
Reetta Kaura:
Se oli ehkä just tämä vastuiden jakaminen. Tai lähinnä vastuun poistaminen vain niin kuin yhdeltä yrittäjältä ja hänen toiminimeltään ja y-tunnukseltaan. Haluttiin silleen ehkä turvata kaikkien, muttei silleen niin kuin sälyttää vastuuta vain yhdelle. Sillä lailla päästiin ehkä sitten vähän kaikki mukaan siihen toimintaan syvemmin.
Jukka Peltokoski:
Antoiko osuuskunta tai yhteisyritys toiminnalle jonkun tämmöisen vähän ikään kuin itseään suuremman merkityksen tai entiteetin?
Reetta Kaura:
Ehkä näin omalta kohdalta ajateltuna, kun itse olin aiemmin vain semmoinen perusrivijäsen, jos nyt niin voi sanoa, että tietysti kun otti enemmän sitä vastuuta ja niitä hommia, niin itselleni siitä tuli jotenkin enemmän ehkä semmoinen henkilökohtaisempi juttu.
Jukka Peltokoski:
Tuo nimi Pikkuputiikit, tuliko sekin osuuskunnan myötä?
Reetta Kaura:
Se Pikkuputiikit on nimenä ollut ihan sieltä vuodesta 2003 lähtien. Että se oli jotenkin looginen sitten tulla meidän osuuskunnan nimeksikin. Sillä on tehty kuitenkin tunnettavuutta jo tässä Kehräsaaressa.
Jukka Peltokoski:
Kyllä, näin ainakin itse ajattelen, että kyllä Pikkuputiikit on melko tunnettu putiikki Tampereella, ja hienoa kuulla Pikkuputiikkien tarinaa näin myöskin ikään kuin kaupan julkisivun takaa.
No, osuuskunta on yritysmuotona demokraattinen yritys, jossa jäsenet on lähtökohtaisesti tasavertaisia toistensa kanssa. Elikkä päätöksiä tehdään yhdessä yhteisesti, kaikilla on se yksi ääni, ellei sitä jotenkin toisin jaeta.
Oliko tällainen lähtökohta teille käsityöläisinä ja yksinyrittäjinä tärkeä, että perustatte tämmöisen tasavertaisten yhteisen yrityksen?
Reetta Kaura:
Kyllä, se oli oikeastaan se toinen syy. Että ollaan kaikki ihan samalla viivalla ja jokaisen ääni on ihan yhtä tärkeä.
Jos joudutaan siihen tilanteeseen, että äänestetään, niin kyllä me otetaan huomioon kaikki. Että jos joku on vastaan, niin sitten se jää toteutumatta tai tapahtumatta. Tietysti joissakin tilanteissa mennään sitten enemmistön mukaan, mutta kyllä meillä on se lähtökohta, että jokainen on tärkeä. Jokaisen ääni on tärkeä.
Jukka Peltokoski:
Minkälaisia hyötyjä yhteisyrityksen perustaminen on tuonut teidän toiminnalle?
Reetta Kaura:
Hyötyä tietysti on se, että saatiin osuuskunnalle se oma y-tunnus, ja sitten sen kautta tietysti kaikki ostetut palvelut, pankkitili ja maksupäätteet. Kaikki ihan tämmöiset käytännön jutut saatiin yhden y-tunnuksen alle kerättyä.
Se niin kuin yksinkertaisesti sitä hommaa, ja tosiaan kuten sanoin, se poistaa niitä vastuita ja riskejä sitten vain yhdeltä tai muutamilta tekijöiltä.
Jukka Peltokoski:
Voiko tätä yksinkertaistamista kuvailla siten, että kun lyödään hynttyyt yhteen, niin asiat hoituvat ikään kuin yhden organisaation kautta, eikä jokaisen tarvitse hoitaa asioita erikseen itsekseen.
Reetta Kaura:
No, näinhän se on. Ja tietysti ainakin minä itse koen, että Pikkuputiikit on ikään kuin isompi kuin jos itse yksinään olisi liikenteessä. Kuitenkin, kun on semmoinen konkreettinen paikka, missä toimia, ja näkyvyyttäkin on jo kertynyt vuosien varrella, niin se antaa kuitenkin semmoisen erilaisen mahdollisuuden lähestyä yhteistyökuvioissa tai muissa, mahdollistaa ehkä enemmän.
Yksinyrittäjä harvoin yksin pärjää kuitenkaan tässä, että kyllä se porukka siinä sen tekee kuitenkin helpommaksi ja helpommin edettäväksi.
Jukka Peltokoski:
Pikkuputiikit on, voidaanko sanoa, enemmän kuin yksinyrittäjiensä summa?
Reetta Kaura:
Näinhän se on. Ja kun on historiaa kertynyt jo, ja erilaisia yrittäjiä ollut mukana, niin jokainen on tuonut omat persoonansa mukaan, niin totta kai siitä tulee persoonallinen kokonaisuus.
Jukka Peltokoski:
Viittasit myös riskeihin. Minkälaisia riskejä yksinyrittäjällä on ja miten sitten osuuskunta niitä sitten tasoittaa?
Reetta Kaura:
No, silloin kun on yksin liikenteessä, niin näkyvyyttä on yksin aika työlästä ja vaikeata saada. Tietysti kun ollaan porukalla liikkeellä, niin saadaan periaatteessa samalla panoksella suurempi näkyvyys ja enemmän mahdollisuuksia.
Ja sitten tietysti ihan tätä niin kuin yhteistilaa ajatellen, niin on sen liiketilan suhteen pienemmät riskit, kun on useampi mukana. Ettei se ihan hirveästi vielä hetkauta, jos joku jäsen lähtee, että silti kulut pystytään jakamaan sitten niiden jäävien kesken.
Se pienentää tietysti riskejä verraten siihen, että olisi yksin liikenteessä omalla liiketilalla ja kaikki kulut tulisi itselle. Että sitten tietysti, jos myynti ei ole toivottua, niin eihän se tietenkään kannattavaa ole ja sitten olisi tulevaisuus vähän vaakalaudalla.
Jukka Peltokoski:
Yhdessä on turvallisempi yrittää kuin yksin.
Entä liittyykö asiaan myös semmoisia puolia, että onko teillä yhteisiä vakuutuksia tai tällä tavalla järjestettyjä yhteisiä puitteita?
Reetta Kaura:
Meillä on tietysti vastuuvakuutus tuossa tilassa, että jos asiakkaille jotain siellä sattuu, niin vakuutukset on korvaamassa. Mutta ei oikeastaan sitten sen enempää, mutta lähinnä asiakkaita varten on.
Jukka Peltokoski:
Pikkuputiikit kiteytyy, voisi sanoa, putiikin pyörittämiseen eli yhteiseen kauppaan siellä Tampereen Kehräsaaressa.
Millaista tämä kaupan pyörittäminen käytännön tasolla on? Mitenkä te yhdessä organisoitte kaupan pyörittämisen?
Reetta Kaura:
Me ollaan ihan ennalta vuodeksi eteenpäin jaettu viikot, että jokaisella on järjestyksessä joka seitsemäs viikko tätä putiikin myyntityötä, siivousta, näitä ihan käytännön juttuja, asiakkaiden kohtaamisia ja muuta.
Jukka Peltokoski:
Pikkuputiikit on yhteinen nimi, joka tuo tunnettuutta ja sillä tavalla varmuutta kilpailuilla markkinoilla, ja yhdessä on varmempaa yrittää kuin yksin.
Entä onko teille syntynyt jotain yhteistä tuotekehittelyä esimerkiksi tämän yhteisyrityksen myötä?
Reetta Kaura:
No, ihan pientä ehkä semmoista yhteistyötä on ollut, ja tietysti ideoita jaetaan.
Että jos asiakkaiden suunnasta tulee, että hei, tällainen olisi kiva, niin välitetään sitten eteenpäin. Kuitenkin meilläkin on monenlaista tekijää porukassa mukana, niin aina joku siitä voi napata itsellensä uuden kehitettävän idean.
Mutta lähinnä yhteistyö on ollut hyvin pienimuotoista, semmoista jokaisen yritystoimintaa edistävää ennemmin kuin suoraan asiakkaille näkyvää.
Jukka Peltokoski:
Yhteinen nimi vahvistaa markkinointia, mutta yhteistä tuotantoa ei ole kummemmin teillä sen puitteissa tehty, tai tarkoituskaan ehkä tehdä?
Reetta Kaura:
Joo, ei ole mitään niin kuin yhteistä. Että meidän pikkuputiikit on tosiaan se liike, ja jokaisella on omat tuotannot ja työtavat sitten ihan oman toiminimensä alla.
Jukka Peltokoski:
Osuuskuntaan vielä vähän takaisin. Olit myös perustamassa osuuskuntaa. Minkälaisia syitä oli siihen, että päädyitte osuuskuntaan, eikä vaikkapa osakeyhtiöön?
Reetta Kaura:
Ehkä juuri sen semmoisen keveyden puolesta. Ja sitten tietysti yhtiömuotona osuuskunta on tarkoitettu juuri tällaiseen monen yrittäjän yhteisyritykseen.
Kyllä me yhdistystäkin pohdittiin, mutta osuuskunta vei kyllä voiton yksinkertaisuudessaan ja juuri tähän tarkoitukseen suunnitellulla konseptilla, niin sanotusti.
Jukka Peltokoski:
Niin, osuuskuntahan tosiaan on yritys. Yhdistyshän sitten olisi enemmänkin yleishyödyllistä toimintaa varten, mutta teillä on kyse liiketoiminnasta, ja sikäli nimenomaan yritystoiminnasta.
Vaikuttiko osuuskuntaan kohdistuvaan valintaan se, että siihen on helppo liittyä, siitä on helppo lähteä pois, ja se on sillä tavalla myös joustava mahdollisesti vaihtuvalle jäsenmäärälle?
Reetta Kaura:
Kyllä. Sehän siinä oli tietysti, että kun vaihtuvuutta on, jokaisen elämäntilanteet muuttuu, eikä haluttu kuitenkaan tästä tehdä mitään palloa jalkaan ja kovasti sitovaa. Vaan annetaan mahdollisuus vähän tälleen ikään kuin kevyempään, mutta kuitenkin yhteiseen yrittäjyyteen.
[Musiikkia]
Jukka Peltokoski:
Osuuskunnista on viime aikoina puhuttu entistä enemmän juuri mahdollisuutena yksinyrittäjille ja itsensä työllistäjille, nimenomaan siinä mielessä, että voi olla myöskin yrittäjänä osuuskunnan jäsenenä.
Että jäsen voi olla myöskin yrittäjä, ja yhteisyritys voi siinä sitten helpottaa yhteistä markkinointia. Ja tuoda myöskin semmoisen erilaisen alustan yhteiselle viestinnälle, josta voi sitten niitä yhteisiä tuoteideoita tai yhteisiä produktioita syntyä.
Tai sitten joku kuulee markkinoilta viestin, että joku asiakas olisi kiinnostunut jostain, ja joku, vaikkei juuri itse, voi siihen vastata yhteisen yrityksen puitteista.
Tapahtuuko teillä tällaista, että joku kuulee jostain suunnalta jotain viestiä ja sitten ehkä välittää sen eteenpäin teillä, ja joku muu kuin hän itse vastaa siihen tuotteillaan?
Reetta Kaura:
Kyllä meillä viestit kulkee, meillä on yhteinen Facebook-ryhmä, missä kommentoidaan ja keskustellaan ja jaetaan tietoa ja muuta.
Mutta lähinnä mikä meillä tietona leviää on just suoraan asiakkailta kuultua, että sitä välitetään sitten muille, että hei, tässä olisi hyvä idea, lähdetkö tästä eteenpäin ja kehittämään tätä?
Jukka Peltokoski:
Tätä juuri hainkin. Että on useampia tuntosarvia markkinoilla ja asiakaskunnan piirissä?
Reetta Kaura:
Kyllä. Asiakkaillehan tätä tehdään, niin totta kai, mikä se parempaa on kuin kohdata asiakkaat siellä putiikilla ja kuunnella, mitä heillä on sanottavaa, ja minkälaisia toiveita. Ja sitten tietysti tarjota sitä, niin sehän on se tämän työn oikeasti parhain puoli.
Jukka Peltokoski:
Asiakkaalle tehdään, mutta jos kääntäisin kysymyksen nurin, niin missä määrin te teette itsellenne, ja missä määrin tekeminen itselle helpottuu yhteisyrityksessä?
Tarkoitan sitä, että kun kilpailluilla markkinoilla toimitaan, ja täytyy sitä omaa markkinarakoa hakea ja niitä markkinamahdollisuuksia haistella, niin missä määrin pystytte tekemisen laatua pitämään yllä ehkä paremmin yhdessä kuin jos kaikki kilpailisi markkinoilla erikseen?
Mietin sitä, että kyse on käsityöalan yrittäjistä ja markkinoilla on kaikenlaista tilpehööriä, niin pystyttekö pitämään laadusta kiinni paremmin, kun tehdään yhdessä ja on lyöty hynttyyt yhteen, ja ei olla vain yksin markkinoilla?
Reetta Kaura:
No, mä en tiedä kuinka se laadussa näkyy, mutta itse kun ajattelee tätä toimintaa, että jos olisi tosiaan omalla liiketilalla yksin liikenteessä, niin sä olisit aina kiinni siinä liikkeessä. Ja se voisi vaikuttaa sitten siihen sun työn tuottavuuteen, ja ehkä sitä kautta myös laatuun. Että, jos sitten ikään kuin aikaa menee tietysti tärkeään asiakkaiden kohtaamiseen, niin se olisi sitten pois siitä työn tekemisestä.
Tässä kun me nyt ollaan viikko kerrallaan, aina pääsääntöisesti joka seitsemäs viikko on jokainen vuorollaan siellä, niin sitten ne muut 6 viikkoa jää sinulle sille omalle yritystoiminnalle, kehittämiselle, työn tekemiselle. Saat keskittyä siihen, niin se mahdollistaa ehkä sen paremman laadun sitä kautta sitten, että kun on tietty aika asiakkaiden kohtaamiseen ja myyntityöhön, ja tietty aika sitten siihen tuotteiden valmistamiseen.
Jukka Peltokoski:
Eli yrityksen puitteita ja ehkä sitä erilaista byrokratian rumbaa, jota yrittäjyyteen liittyy, voidaan jakaa ja sillä tavalla sitten vapauttaa aikaa työntekoon?
Reetta Kaura:
Kyllä. Että sinällään Pikkuputiikit suorittaa markkinointia tietyssä suhteessa, mikä sitten toisaalta ehkä helpottaa meidän jokaisen yksittäistä markkinointia.
Ja sitten pystytään vähän tuolla somekanavissa jakaan ja välittää sitä jo julkaistua tietoa omille kanaville ja päinvastoin, niin saadaan sitä kauttakin vapautettua aikaa siihen valmistamiseen.
Jukka Peltokoski:
Ehkä Pikkuputiikkien ääni kuuluu markkinoilla paremmin, kun sitä ollaan yhdessä tuottamassa ja huutamassa ehkä jopa, sen sijaan, että jokainen niitä viestejään yksikseen ja itsekseen laittelee eteenpäin.
Ja jälleen palataan siihen, että Pikkuputiikit, yhteinen nimi, on vähän enemmän kuin yksinyrittäjiensä summa?
Reetta Kaura:
Kyllä.
Jukka Peltokoski:
No, puhutteleeko sanat ”reilu talous” ja ”yhteisöllisyys” teitä ja teidän toimintaa?
Reetta Kaura:
No, osuuskuntahan on juuri yhteisöllisyyttä. Että siinä meillä se oma yhteisö, jäsenet, ja pyöritetään sitä meidän putiikkia.
Ja kyllä mä näen, että reilua taloutta meillä tosiaan on.
Jäsenethän me valitaan hallituksen kokouksessa, jokaisella on se oma ääni, saa valita, minkälaista jäsentä otetaan. Ja tietysti siinä vähän kilpailua ehkä otetaan huomioon, ettei oteta sitten samanlaisia, mutta toki sitä kautta sitten otetaan huomioon asiakkaitakin, että tarjotaan monipuolisempaa valikoimaa, ettei oteta samantyylisiä tuotteita välttämättä kuin jo on.
Ja onhan meidän tuotteet tietysti, kun ne kaikki valmistetaan Pirkanmaalla tai Suomessa, meillähän on paljon tuotteita jälleenmyynnissä myös, mutta kaikki tehdään Suomessa. Ja kaikki toimitusketjut on hyvin jäljitettävissä.
ja meitä tekijöitä tapaa putiikilla, ja tämä on hyvin niin kuin näkyvää, ei ole mitään salattavaa eikä piilotettavaa. (naurua)
Että ihan meitä saa tulla sinne tapaamaan ja kyselemään ja kertomaan kuulumisia, että hyvin reilulla mielellä (naurua) ollaan.
Jukka Peltokoski:
Ja ainakin itseäni ajoittain, ja vähän useamminkin, huolestuttaa, että mikä on juuri suomalaisen käsityötä tekevän paikka maailmalla?
Ja kuulostaa siltä, että tämmöinen yhteisyritys sitä paikkaa paremmin petaa kuin jos tosiaan yksin yritettäisiin.
Reetta Kaura:
Kyllähän porukassa on enemmän voimaa kuin yhdessä. Ja kiva jakaa niitä huolia ja murheita ja iloja ja muita niitten muidenkin kanssa. Että saa tukea ja turvaakin heistä.
Onhan siinä sekin sitten, että ollaan kyllä ystävystyttykin siinä porukassa, saa sitten laajempaa tuttavapiiriäkin sitä kautta.
Jukka Peltokoski:
Yksi syy, miksi minä käyn Pikkuputiikeissa, on varmasti se, että siellä on monipuolisesti erilaista tavaraa.
Ja näin kun joulukin on lähestymässä, uskon, että teilläkin asiakaskuntaa juuri joulun alla käy vähän enemmänkin kuin ehkä muina vuodenaikoina, ja osaltaan varmasti siksi, että aina voi löytää jotain.
Liittyy juuri siihen jälleen, että siellä taustalla on useampia tekijöitä kuin yksi tai kaksi tai edes kolme, vaan koko porukka, kaikki se osaaminen.
Ekologinen ulottuvuus on myös yksi reilun talouden ulottuvuuksista. Näkyykö se teidän tuotannossa jollain omalla tavallaan?
Reetta Kaura:
No, Pikkuputiikeilla ei tosiaan tuotantoa ole, mutta omasta puolestani ja oman yritystoimintani kannalta voin sanoa, että näkyy kyllä. Itse käytän kaikkea ylijäämämateriaalia ja kierrätysmateriaalia mahdollisimman paljon.
Jukka Peltokoski:
Näyttäisi siltä, että hyvinkin monet suomalaiset käsityöläiset ovat ottaneet ekologisen ulottuvuuden huomioon, ja se on tietyllä tavalla sisäänrakennettuna monen käsityöläisen tekemisessä.
Näyttääkö sinusta siltä, että ekologinen näkökulma on käsityöläisten tekijöiden piirissä vahvistunut?
Reetta Kaura:
Kyllä on vahvistunut. Tekijöitä tulee tähän kiertotalous-teemalla koko ajan lisää. Mikä on varsin hienoa, että osataan hyödyntää jo sitä olemassa olevaa materiaalia ja miettiä ikään kuin siitä materiaalista lähtöisin, että mitä tästä voisi tehdä, ennemmin kuin että suunnittelee uuden ja sitten alkaa etsiä niitä materiaaleja.
Eli lähtee ikään kuin materiaalilähtöisesti sitä tuotantoansa, niin säästetään luonnonvaroja ja pelastetaan maailmaa pala kerrallaan sitä kautta.
Jukka Peltokoski:
Hienoa se.
No, kannattaisiko mielestäsi erilaisten itsensä työllistäjien ja yksinyrittäjien teidän kokemuksen mukaan perustaa ehkä enemmänkin yhteisyrityksiä, ja ehkä nimenomaan osuuskuntia? Onko teidän kokemus sitä puoltava?
Reetta Kaura:
Kyllä, meillä on ainakin ollut ihan toimiva osuuskunta. Ja olen vastaavien osuuskuntien ja tietysti kaikkien osuuskuntien puolella, että kyllä porukassa on voimaa enemmän kuin yhdessä.
Jos vaan löytyy samanhenkisiä ja samalla lailla hommaan asennoituvia, niin ilman muuta kannattaa.
Kyllä ainakin mulle jää positiiviset kokemukset osuuskunnasta, mikä itselle oli ihan uusi juttu ennen kuin tähän lähdin.
Ihan mahdollisesti tulevaisuudessa voi harkita uudenlaista osuuskuntaa ja yhteistoimintaa. Eli kyllä, kuten sanoin, porukassa on voimaa enemmän kuin yhdessä.
Jukka Peltokoski:
Entäpä onko teillä, jos jäsenistöä miettii, teidän tekijöitä ja tuottajia, niin ovatko he mukana vain Pikkuputiikeissa? Vai onko heillä useampia väyliä myydä tuotteita eteenpäin tai olla markkinoilla muuten?
Reetta Kaura:
Kyllä, useimmilla on muitakin, ollaan mukana erilaisissa yhdistyksissä ja tätä kautta sitten levitetään käsityön iloa laajemmallekin. Tapahtumissa jokainen kierretään, joskus kierretään yhdessä.
Eihän tämä meistä kenellekään ole se ainut väylä, mutta tämä mahdollistaa sen yhden kiinteän paikan, että kun kierretään ympäri Suomea, niin on kuitenkin aina tietty kiinteä paikka, mihinkä voi ohjata asiakkaat, että täältä löydät aina, riippumatta tilanteesta.
Jukka Peltokoski:
Kehräsaaressa on oma yhteinen tukikohta.
Reetta Kaura:
Kyllä.
[Musiikkia]
Jukka Peltokoski:
Entä verkkomyynti, ihan kuriositeettina sivusta? Onko teillä semmoista, ja onko se lisääntynyt ja onko se tärkeää Pikkuputiikeille?
Reetta Kaura:
Pikkuputiikeilla ei omaa verkkokauppaa ole. Sitä ollaan kyllä mietitty, mutta jokaisella on omat verkkokauppansa ja niiden pyörittämiset, siinä olisi kehitettävää sitten tietysti lähetyksien ja tuotteiden saatavuuden ja valmistamisen ja monen muun seikan suhteen. Niin nyt ollaan vielä ainakin edetty tällein, jokainen omallansa.
Toki korona-aikaan tehtiin hetkellinen verkkokauppa, missä oli lahjakortteja myynnissä, että oli sitten sitä kautta mahdollista osallistua meidän toimintaa tukevasti, kun liike oli kiinni, mutta ei ole tuotteita koottuna yhdessä ja samassa paikassa.
Jukka Peltokoski:
Sekin mahdollisuus siis on, mutta tällä hetkellä ei ole tuntunut tarpeelliselta tai välttämättömältä.
Ja toisaalta tuntuu itsestä just siltä, että kivijalkakauppahan se kova juttu on. Että saatte ylläpidettyä kivijalkakauppaa näinä aikoina, kun puhutaan paljon siitä, että verkkokauppa syö kaiken.
Mutta te olette siis onnekkaasti yhteisesti pitämässä yllä nimenomaan kivijalkakauppaa.
Reetta Kaura:
Kyllä, sitä yritetään. Kun ainakin omasta mielestäni on kiva käydä kokeilemassa ja nähdä fyysisesti tuotteet ennen niiden ostamista.
Toki näkyyhän se meilläkin vähenevä asiakasmääränä nämä verkkokaupat ja koronat, ja sitä kautta ihmisten vähempi liikkuminen ja etätyöt. Mutta kyllä me siinä mukana ollaan vielä. Ja ihmisiä meillä käy mukavasti, että ollaan kiitollisia kaikista asiakkaista.
Jukka Peltokoski:
Ja olette ehkä mukana nimenomaan etupainotteisesti, että teillä on hynttyyt lyöty yhteen jo ennen kuin verkkokauppa on alkanut syödä kivijalkakauppojen menestymisen mahdollisuuksia, mutta teillä on tosiaan yhteisyritys perustettu jo. Toki ikään kuin muista syistä ennen kaikkea, mutta sillä tavalla tukevasti on jalka kivessä.
Käsityötuotteiden kohdalla varmasti hypistely on tärkeätä ihan ostopäätösten ja asiakkaiden tuotteeseen tutustumisen kannalta, joten hankala itseni on kuvitella, että olisi käsityökauppa, joka olisi pelkästään verkkokauppa.
Reetta Kaura:
Kyllä, se koskeminen ja tunteminen on puoli sitä juttua.
Ja kun käsityönä tehdään, niin ei oikeasti tule toista samanlaista, ja omista tuotteista varsinkaan, kun materiaalit ovat erilaisia, niin ei oikeasti ole kuin yksi ihan samannäköinen tuote.
Että sekin on oikeastaan ainut keino tuoda se siellä kivijalassa asiakkaan nähtäville, kun tuolla verkkokaupassa, missä on jo valikoimaa laajasti ja muuta, niin sitten ehkä tulla näkyvämmin niillä omilla persoonallisilla tuotteillaan tuolla kivijalassa. Että asiakkaat huomaa, että hei, näitä ei olekaan tuolla muualla kaupoissa.
Ei siitä valokuvasta välttämättä sitä saa eikä hahmota, että minkälainen se on, että kyllä se koskeminen ja näkeminen on se, mikä edesauttaa sitä ostamista.
Jukka Peltokoski:
No, entäpä tulevaisuus? Tarina jatkuu, miten tästä eteenpäin?
Missä näet Pikkuputiikit 10 vuoden päästä tai kauempanakin?
Reetta Kaura:
(naurua) No, se on aika pitkä aika, osaako sitä itseänsäkään nähdä 10 vuoden päässä?
Mutta mä toivon, että homma jatkuisi. Mahdollisesti eri porukan kesken, mutta kuitenkin, että osuuskunta jatkaisi omaa matkaansa ja löytäisi uusia jäseniä tarvittaessa, ja sitä kautta saisi sitten vähän taas erilaista näkökulmaa ja persoonaa toimintaansa, ja pystyisi tarjoamaan asiakkaille laajempaa valikoimaa.
Ja toivon, että jos ei samalla paikalla, mutta jossain määrin, vaikka sitten siellä verkossa. Eihän sitä tiedä, vaikka se tulevaisuudessa laajentuisi sinne.
Mutta kyllä mä toivoisin, että se yhteistoiminta jatkuisi vielä 10 vuoden päästä.
Jukka Peltokoski:
Käykö jossain vaiheessa niin, että verkkokaupasta voi tilata tuotteen, jonka kotona voi 3D-printata?
Reetta Kaura:
No, varmaan. (naurua) Eihän sitä tiedä.
Sitä ei saisi, sitä luovuutta, rajoittaa. Niinhän sitä pitäisi osata ajatella, luovasti, ja uskaltaa ajatella luovasti.
Olisihan sekin ihan mielenkiintoista. En tiedä miten onnistuu joka tuotteen kohdalla, mutta ehkä yksinkertaisemmissa. En tiedä, miten noiden syötävien kohdalla, (naurua) mutta printattavat suklaat olisi aika mielenkiintoista.
Jukka Peltokoski:
No, käsityöt on sidottuja käsiin, ja ostopäätökset usein sidottuja käsiin, niin ikään käsityöstä nauttiminen sen tuntemiseen. Kyse on aika orgaanisesta maailmasta, mutta toisaalta tosiaan tämä virtuaalinenkin maailma toisenlaisia ulottuvuuksia siihen ympärille rakentaa.
Onko Pikkuputiikkien tarkoituksena kasvaa? Kuullaanko me joskus Isoputiikeista tai jostain vastaavasta?
Reetta Kaura:
Itse osuuskunnalla ei ole mitään kasvusuunnitelmia.
Mutta eihän sitä tiedä, jos vaikka on kovasti kiinnostusta ja halutaan mukaan toimintaan, ja sitä kautta sitten lähdettäisiin kehittämään isommin toimintaa. Mutta tällä hetkellä ollaan tyytyväisiä meidän pieneen tiiviiseen porukkaan ja pieneen tilaan, että tällä hetkellä se on meille se ideaalein ratkaisu.
Jukka Peltokoski:
Kasvu tarkoittaisi teille ennen kaikkea uusia jäseniä? Elikkä jäsenten lisääntymistä, uusien tekijöiden tulemista mukaan, ja sitä myötä tuotevalikoiman monipuolistumista?
Reetta Kaura:
Kyllä näkisin sen niin. Koska onhan se yksittäisen ihmisen työaika ja aika muutenkin rajallinen. Että nytkin jokaisella on tietysti oma yritys pyöritettävänä, ja että tämä aika riittää jokaisella tähän toimintaan, mitä tähän on.
Jos isompaa toimintaa, niin kyllä sitten enemmän porukkaa mukaan. Sitten ehkä näen tulevaisuuden valoisampana sen suhteen. Mutta pienenä on parempi. (naurua)
Jukka Peltokoski:
Putiikki on teidän yhteisresurssi, jota te yhdessä pyöritätte. Jokainen antaa vähän ja saa sitten paljon?
Reetta Kaura:
Näin ainakin itse haluaisin sen nähdä. Että sieltä saa enemmän kuin se ottaa. Sehän siinä yhteisöllisyydessä on just hienoa.
Jukka Peltokoski:
Kiitoksia. Kiitoksia, Reetta Kaura.
Reetta Kaura:
Kiitos, kun sain tulla mukaan ja kertomaan meidän yrittäjistä ja meidän osuuskunnasta.
Jukka Peltokoski:
Kiitos.
Pikkuputiikit on hieno esimerkki yrittäjien yhteisyrityksestä, osuuskunnasta, joka pyörittää yhteistä putiikkia ja petaa sillä tavalla yhteisiä toimeentulon mahdollisuuksia kaikille. Yhdessä on voimaa ja yhdessä tekeminen on enemmän kuin osiensa summa.
Minä olin Jukka Peltokoski, ja tämä oli Osku Podkussa -podcast.
Osku Podkussa -podcasteissa keskustellaan osuuskunnista reilun ja kestävän talouden rakentajina.
Kohti uusia osuuskunta-podcasteja!
[Musiikkia]
KSL-podcast.
