Vantaalla kokoontuu vieraskielisten keskustelukahvila, jossa opitaan suomea yhdessä tekemällä. Opintokerhoa vetää Arja Saunamäki, ja se saa KSL-opintokeskuksen opintokerhotukea.
Mistä opintokerho sai alkunsa?
”Ajatus opintokerhosta Suomeen muuttaneille tuli esille Vantaan sivistysjärjestön hallituksen kokouksessa pari vuotta sitten. Totesimme, että jotain pitäisi järjestää myös vieraiskielisille, joiden osuus alueen väestöstä on korkea. Kypsyttelimme ideaa jonkin aikaa, ja lopulta päädyimme toiminnallisuuteen. Tuntui, että osallistujia olisi helpompi kohdata toiminnan kautta. Koronan vuoksi emme kuitenkaan päässeet heti ideoinnin jälkeen tositoimiin.”
Mitä opintokerhossa tehdään ja ketkä siihen osallistuvat?
”Teemme opintokerhossa joka kerta yhdessä pientä iltapalaa. Otamme toiminnassa huomioon osallistujien toiveet ja lähtömaiden ruokakulttuurit.
Opintokerhoon osallistuu venäläisiä, virolaisia, irakilaisia ja afgaaneja. He eivät ole työssä, osa opiskelee. Ikähaitari on noin 30-50 vuotta.”
Miten opintokerho toteutetaan?
”Martta-asiantuntija miettii etukäteen, mitä ehdimme valmistaa illan, eli 3-4 tunnin aikana. Minä vastuuhenkilönä hoidan etukäteen ruokaostokset. Illan alussa osallistujille jaetaan ruokareseptit, joita käymme yhdessä läpi ja selvitämme suomenkieliset vaikeat sanat. Teemme työnjaon, kuka mitäkin haluaa tehdä, ja sitten aloitamme asukastila Kirnun keittiössä.
Pyrimme tekemään ruokaa edullisesti ja sesongin raaka-aineista, kuten sienistä, marjoista ja hedelmistä. Osallistujista on mukavaa tutustua suomalaisen ruuan valmistukseen ja he ovat myös kokeilleet samoja reseptejä kotona.
Keskustelu käydään suomen kielellä. Opiskelijat puhuvat myös keskenään suomea, vaikka eivät kaikki ole aikaisemmin tunteneet toisiaan. Ruuanlaiton lomassa käydään läpi muun muassa sitä, mitä Koivukylän alueella voi tehdä ja mitä palveluja on tarjolla. Osa opiskelijoista osallistuu viikoittain myös Luetaan yhdessä-verkoston Koivukylän ryhmän opetukseen.”
Kerro esimerkki opintokerhon toiminnasta.
”Käsittelimme keväällä naistenpäivää. Mielenpainuva kokemus oli, kun osa opiskelijoista osallistui naistenpäivän tapahtuman talkoisiin 7.3. Osallistujat valmistivat aamiaista isoon, vuosittain 8.3. järjestettävään tapahtumaan yhdessä kymmenien muiden vapaaehtoisten talkoolaisten kanssa. Naistenpäivän tilaisuudessa kävi yli 200 henkilöä.”
Millainen merkitys opintokerhotoiminnalla on oppimisen kannalta?
”Opintokerhossa opiskelijat ovat oppineet käyttämään suomen kieltä tekemisen kautta. Opintokerho on ehdottoman kannatettava oppimisen muoto ilman pänttäämistä. Yhteinen ruokailuhetki on rento: kuunnellaan välillä musiikkia ja puhutaan vapaasti. Se sopii uussuomalaisille erinomaisen hyvin, sillä ruoka on kaikille yhteinen ja tuttu asia, johon on hyvä sitoa myös opiskelua.”
Kokoa porukka ja hae matalan kynnyksen opintokerhotukea
Myönnämme harkinnanvaraista taloudellista tukea opintokerhoille, jotka keskustelevat yhteiskunnallisista tai ajankohtaisista aiheista. Opintokerho toimii hyvin, kun ryhmä haluaa oppia, pohtia, saavuttaa, kyseenalaistaa, ymmärtää tai kehittää yhdessä. Opintokerho on itsenäisesti oppiva ryhmä, jossa on vähintään viisi yli 15-vuotiasta osallistujaa.