Osku podkussa -podcast-sarjassa keskustellaan osuuskunnista eli “oskuista”. Matkaamme sarjan seitsemässä osassa läpi erityyppisten osuuskuntien työosuuskunnista ja yrittäjien osuuskunnista aina asumis- ja alustaosuuskuntiin sekä sosiaalisiin osuuskuntiin saakka.
Tämä on Osuuskunta yrityksenä -jakson tekstivastine
Voit kuunnella jakson Soundcloudissa.
Kaikki sarjan tekstivastineet löydät kootusti podcastin pääsivulta.
Osa 1 – Osuuskunta yrityksenä
[Musiikkia]
KSL-podcast.
Jukka Peltokoski:
Tervetuloa Osku Podkussa-sarjan pariin. Osku Podkussa on KSL-opintokeskuksen podcast-sarja, jonka jaksoissa keskustellaan osuuskunnista eli oskuista. Sarjan aikana luotaamme mikä osuuskunta on ja mitä osuuskunnalla voidaan tehdä. Kantavana ajatuksena on, että osuuskunnalla voidaan tehdä vaikka mitä.
Osuuskunta on sanana meille kaikille varmasti tuttu, mutta muuten se ei välttämättä olekaan. Kuitenkin osuuskuntia perustetaan paljon ja kiinnostus osuuskuntia kohtaan on ollut kasvussa. Ja hyvä niin. Osuuskunta on mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa ja organisoida lähes mitä tahansa inhimillisen elämän osa-aluetta.
Osku Podkussa-sarjassa matkaamme läpi erityyppisten osuuskuntien, työosuuskunnista ja yrittäjien osuuskunnista aina asumis- ja alustaosuuskuntiin ja SOTE:een ja sosiaalisiin osuuskuntiin saakka. Tämä kaikki keskustellen osuuskuntien yhteiskunnallisesta roolista tässä ajassa. Tervetuloa!
[Musiikkia]
Jukka Peltokoski:
Tämä on Osku Podkussa ja minä olen Jukka Peltokoski. Vierailijoina meillä tulee olemaan sarjassa useita henkilöitä osuuskuntaliikkeen eri puolilta. Tämän ensimmäisen jakson vieraanani on yrittäjyysasiantuntija Mirja Taipale uusyrityskeskus Ensimetristä. Tervetuloa, Mirja. Tänään teemamme on osuuskunta uuden ajan yrityksenä.
Mirja Taipale:
Kiitos, Jukka. Kiva päästä mukaan tällaiseen uuteen malliin puhua aiheesta.
Jukka Peltokoski:
Mitä sinä teet Uusyrityskeskuksella, mikä on yrittäjyysasiantuntija ja mitä se osuuskuntien kanssa (puljaa)?
Mirja Taipale:
Teen aloittavan yrittäjän neuvontaa. Eli kun on ihmisiä, jotka miettivät yrityksen perustamista tai oman osaamisen, oman työn tai omien tuotteiden myymistä yksin tai yhdessä, Ensimetriin voi varata ajan. Me olemme erikoistuneita ja oma erikoistumisalueeni on nimenomaan osuuskuntayrittäjyys. Olen osuuskuntia neuvonut perustamisessa ja ylipäätään toiminnassa Pirkanmaalla reilu 10 vuotta. Eli paljon on kaikenlaisia ideoita kulkenut minun työhuoneeni kautta.
Jukka Peltokoski:
Eli osuuskuntaneuvontaa osuuskuntia perustaville ihan eturintamalla?
Mirja Taipale:
Kyllä.
Jukka Peltokoski:
Vankkaa osuuskunta-asiantuntemusta. Ajatuksena meillä on keskustella osuuskunnasta uuden ajan yrityksenä, kysymys siitä miten osuuskunnat elävät tässä meidän ajassamme. Uskon, että osuuskunta sanana on ihmisille tuttu. Osuuskaupassa ja Osuuspankissa käydään. Osuuskuntiin törmää enenevästi vähän eri puolilla, mutta silti on ehkä vähän hämärää minkälainen yritys osuuskunta on.
Mirja Taipale:
Käytännössähän osuuskunta on nykypäivänä hyvin lähellä osakeyhtiötä. Samanlaiset kokouskäytännöt, hallitukset ja hallitusvastuut. Molemmat rekisteröidään kaupparekisteriin ja osuuskunnan kirjanpito on järjestettävä kuten osakeyhtiönkin ja tilinpäätös, asiakirjat pitää toimittaa kaupparekisteriin. Mutta se on osuuskunnan erityispiirre, että osuuskunta on demokraattinen. Eli jokaisella jäsenellä on siellä yksi ääni ja se on taas tuttua yhdistys- ja järjestömaailmasta. Mutta yritys se on eli silloin puhutaan aina kuitenkin liiketoiminnasta, jollain tavalla rahaa liikkuu osuuskunnassa, osuuskuntaan tai sieltä ulos.
Jukka Peltokoski:
Mihin näet, että osuuskunnat vastaavat nykyajassa?
Mirja Taipale:
Työelämäyrittäjyys on aika railakkaasti muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. On tullut erilaisia malleja eli digitalisaation myötä puhutaan esimerkiksi siitä että robotit vie meidän työtä. Mutta digitalisaation kautta meille tulee tavallaan uuden tyyppisiäkin tapoja tehdä työtä. Tällaisia malleja syntyy, meillä on kevytyrittäjyyttä ja paljon erilaisia alustoja. Mutta toinen iso ilmiö on tietysti se, että meillä on paljon yksin yrittäjiä.
Osuuskuntahan voi toimia näissä kaikissa malleissa vaihtoehtona. Esimerkki tästä on kielenkääntäjät. Kielenkääntäjiähän vielä ennen 2009 talouslamaa oli työsuhteissa yrityksissä ja kun YT-aallot alkoivat, kielenkääntäjät olivat tyypillisesti niitä jotka YT-neuvotteluissa lähtivät. Mutta yrityksillä on edelleen tarve saada käännettyä tekstejänsä.
Jos esimerkiksi olen kielenkääntäjä ja käännän vaikka englantia ja ruotsia, niin minä pystyn ottamaan vain sellaisia yrityksiä joilla on vain englannin ja ruotsin tarve. Mutta jos minulla on osuuskunta, niin kuin meillä on kielenkääntäjien osuuskuntia, kun siellä on useamman kielen taitaja, niin voidaan ottaakin sellaisia asiakkaita mitä minä en yksin pystyisi toteuttamaan, koska käännän vain sen englannin ja ruotsin. Sitten kun minulla on siellä kollegat, joilla on saksa, ranska, espanja, niin me voimme ottaa sen yhden asiakkaan ja meille kaikille riittää käännettävää. Toisaalta taas jos on se yksi asiakas ja se haluaa vain englanniksi jonkin tekstin, mutta se teksti on niin iso ja aikataulu niin tiukka, että en yksin sen kanssa pärjäisi, mutta osuuskunnassa minulla on kollegat, me jaetaan se käännös. Eli se mahdollistaa myös sen, että voi saada enemmän erilaisia toimeksiantoja ja pystyy myymään enemmän, kun sen voi jakaa jonkun kanssa.
Jukka Peltokoski:
Osuuskunta on jonkinlainen joustava yritysmuoto, joka erilaisiin tarpeisiin vaikuttaa hyvin mukautuvan ja mahdollistavan?
Mirja Taipale:
Kyllä. Ennen kaikkea näen osuuskunnan, vaikka sen yksin voikin perustaa, enemmän sellaisena yhdessä tekemisen muotona, jossa yhdessä tekeminen vahvistaa jokaisen omaa ideaa ja mahdollistaa enemmän kuin yksin tehdessä. Joskus koetaan, että miksi minä tekisin jonkun kanssa yhdessä samaa asiaa, kun mehän kilpailemme keskenämme. Mutta sitähän kannattaa katsoa siitä näkökulmasta mitä hyötyä on siitä yhdessä tekemisestä, mitä synergiaa se tuo. Jos minä valmistan valkoisia tennispalloja ja tuokin valmistaa valkoisia tennispalloja, niin kannattaisiko meidän kuitenkin valmistaa niitä yhdessä? Me voisimme hankkia yhteiset koneet ja tilat, tehdä yhteistä markkinointia ja päästä pienemmillä kustannuksilla isompiin tennispallojen tuotantomääriin.
Jukka Peltokoski:
Aivan, yhteisyrityksen nimi voi myös olla isompi kuin henkilökohtainen nimi. Tietynlainen brändiarvo voi myöskin tulla siihen, että kyse on yrityksestä jossa toimii monia työntekijöitä tai jos he ovat yrittäjiä, niin monia yrittäjiä. Mutta se on isompi kokonaisuus kuin kukaan yksin. On tietenkin myös palveluita ja tuotteita, jotka vaativatkin, niitä voi kehittää yhteistuotantona. Yksi tekee videointia, toinen leikkaa, yksi käsikirjoittaa ja niin edelleen. Päästään produktioihin itsensä työllistämisen sijaan, päästää yhteistuotantoon. Yhdessä voidaan tehdä paljon enemmän.
Mirja Taipale:
Kyllä.
[Musiikkia]
KSL-podcast.
Jukka Peltokoski:
Osuuskunta on demokraattinen yritys ja osuuskunnassa jäsenääni-periaatteen lähtökohdista vallitsee tasavertaisuus jäsenten kesken.
Mirja Taipale:
Kyllä, se on osuuskunnan erityispiirre.
Jukka Peltokoski:
Tämä on varmaan yksi syy miksi osuuskunnat kiinnostavat nykyajassa ihmisiä. Ihmisiä kiinnostavat, varsinkin nuorten osalta on havaittu, entistä enemmän yhteisöllisyys, jonkinlainen yhteiskunnallisuuskin ja tasavertainen yhteistoiminta ja ehkä kaveriporukassa tekeminen. Näkyykö tämä osuuskuntaneuvonnan tai yrittäjyysneuvonnan pöydällä?
Mirja Taipale:
Sehän siis näkyy, että yhdessä tekemiseen haetaan vaihtoehtoja. Usein nuorilla on se yhteinen idea nimenomaan, että on jokin porukka, jolla on jokin ajatus toiminnasta. Sitten lähdetään miettimään voiko siihen ideaan taipua nimenomaan osuuskunta vai onko se tällaisessa useamman henkilön yrityksessä vaikka osakeyhtiö. Riippuu tietysti mikä sen toiminnan tarkoitus ja tavoite on.
Jukka Peltokoski:
Minkälaisia ideoita esimerkiksi on ilmoilla ollut, kun osuuskuntia on ideoita? Tai mitä tahansa yritysideoita?
Mirja Taipale:
Kyllähän osuuskuntiin toimintaideoita tulee ihan laidasta laitaan, niin kuin yrittäjyydessä ylipäätään. Mutta nousevia on sellaisia yhteisen toiminnan organisoimisen muotoja joihin liittyy ei pelkästään oma työ, vaan jokin muu tarkoitus. Voi olla vaikka idea jostain tilasta tai palvelusta jossa osuuskunnan jäsenet ovat enemmän ja vähemmän, mutta ei välttämättä ehkä kokoaikaisesti kiinni, vaan sillä toteutetaan jotain omaa haavetta, jotain joka on itselle merkityksellistä. Nyt on ollut pari, kolme ideaa jotka liittyvät kiertotalouteen ja sen toimintamalleihin, millä tavalla voisi organisoida vaikka jonkin (-) [0:09:47] käyttöön tarkoitetun. On se sitten jokin tila, kone tai muuta vastaavaa. Siis sellaisia, että mietitään esimerkiksi niihin mobiiliapplikaatioita.
Jukka Peltokoski:
Esimerkiksi yhteiskäyttöautoista on puhuttu viime aikoina aika paljon.
Mirja Taipale:
On, joo. Odotan kovasti, koska minulla olisi itsellänikin käyttöä sellaiselle.
Jukka Peltokoski:
Tässä tulee yksi keskeinen osuuskuntiin liittyvä erottelu ja jäsennys esille. Jos me ajatellaan yrityksiä ylipäätään, niin ajatellaan että ne myyvät jotain markkinoille ja asiakkaita tulee sieltä ja täältä. Näinhän voi olla osuuskunnankin kanssa totta kai, osuuskunnalla on jokin tuote tai palvelu jota se myy ja se hakee avoimilta markkinoilta asiakkaita. Mutta osuuskunta voi myös myydä tai palvella jäsenistöään eli se voi olla jonkin yhteisön palvelemista varten, niin kuin yhteiskäyttöauto palvelee niitä jotka liittyisivät ehkä tällaiseen yhteiskäyttöauto-osuuskuntaan. Tämä on mielestäni ihan tyypillistä juuri osuuskunnille. Osuuskuntia mietitään tällaisten yhteisresurssien ja yhteisomistuksen organisointia varten. Se voi olla tosiaan auto, tila tai vaikka jokin putiikki. Tulee mieleen Tampereelta Ateljeekatu-osuuskunta, jossa erilaiset käsityöläiset myyvät tuotteitaan ja osin työllistyykin osuuskunnassa. Mutta osuuskunta ennen kaikkea pitää yllä tilaa, jossa niitä tuotteita myydään.
Mirja Taipale:
Joo, se on hirveän hyvä esimerkki siitä. Käsityöläisellä pitää olla tunnettavuutta, että saa tuotteita esille ja myyntiin, että ne löydetään. Kun se on organisoitu niin kuin Ateljeekatu, että onkin jokin myymälä, johon kaikki jäsenet saavat tuotteitaan myyntiin, niin sehän tarjoaa myös osalle työtilaa.
Jukka Peltokoski:
Minkälaisia muita osuuskuntia me tiedämme? Tässä tuli tällainen tilaosuuskunta ja ajatus auto-osuuskunnasta, vilahti ehkä työosuuskunta-ajatus myöskin. Mutta minkälaisia osuuskuntia on olemassa, osuuskuntia tyypitellen?
Mirja Taipale:
Suomessa meillä on hirveän erityyppisiä osuuskuntia. Niin kuin sanoit aikaisemmin siitä, että mennään Osuuskauppaan tai Osuuspankkiin, niin meillä on tällaisia palveluosuuskuntia. Kaupat on tyypillisesti kuluttajien osuuskuntia, että minä olen kuluttajajäsenenä. Ja tietysti tuottajien osuuskuntia, meillä on erilaisia maatalousyrityksiä jotka ovat perustaneet osuuskunnan. Näiden osuuskuntien tarkoitus on nimenomaan viedä heidän tuotteensa myyntiin ja jatkojalostukseen. Meillä on työosuuskuntia, niitä perustettiin varsinkin 2000-luvun alussa tosi paljon. Meillä on myös asumisosuuskuntia, mikä on myös tosi mielenkiintoinen malli, joista erikseenkin puhutaan tässä podcast-sarjassa. Sitten meillä on yrittäjien yhteistyörakenteita eli yksin yrittäjien yhteistyörakenteita.
Jukka Peltokoski:
Tulee mieleen myös luovilla aloilla tuotantoyhtiöt, hallitsee kenttää. Ne tuottavat tällaisia produktioita ja myyvät luovaa työtä. Toisaalta niillä on tallissaan erilaista luovaa toimijaa. Tässä tapauksessa juuri olisi kiinnostavaa, jos luovan alan toimijat perustavat oman yhteisyrityksen ja ottavat tietyllä tavalla haltuun oman tuotantokenttänsä ja yrittää omaa yhtiötä ja tuottaa luovaa työtä ja toimintaa.
Mirja Taipale:
Kyllä, tällaisestahan on hyvä esimerkki Lilith, jossa nimenomaan oli tämä taustalla. Otettiin omiin käsiin asiat.
Jukka Peltokoski:
Tulee mieleen myöskin kustannusosuuskunta Poesia, joka tuottaa kirjallisuutta, runoteoksia. Se mahdollistaa runojen julkaisemisen ja siinä taustalla on yhteisö runoilijoita ja verkostoja, joista teoksia syntyy. Mutta osuuskunnan tarkoitus siinä on toimia kustannusyhtiönä. Eli nykyisin ajatuksena usein on, että saadaan tehdä jotakin itselle mielekästä yhdessä toisten kanssa. Ja avataan kilpailtuun talouteen tavallaan oma saareke, josta käsin voi luoda reittejä toisiin saarekkeisiin.
Mirja Taipale:
Aivan, kauhean monen tyyppiseen asiaan osuuskunta voi taipua.
Jukka Peltokoski:
Onko osuuskunnassa jotakin erityistä suhteessa osakeyhtiöön? Mikä siitä tekee näin monikäyttöisen?
Mirja Taipale:
Osakeyhtiö ylipäätään ajatellaan sellaisena, että se on semmoista kovaa bisnestä. Osakeyhtiön tarkoitus lähtökohtaisestihan on voiton tuottaminen omistajilleen ja osuuskunnassa se ei ole se tavoite. Se ei tarkoita sitä etteikö osuuskunnan pitäisi toimia liiketaloudellisesti kannattavasti, mutta sen lähtökohtainen tarkoitus ei ole se että se kerryttää voittoa jäsenilleen. Toki se voi niinkin tehdä.
Ehkä sellainen todella paljon eroa tekee se, että osuuskuntaanhan on helppo ottaa uusia jäseniä. Se on omistusjärjestelyiltään huomattavasti helpompi kuin osakeyhtiö. Siitä on myös helppo lähteä ja itse asiassa osuuskunta on myös ainoa yritysmuoto, jossa hallituksen kokouksen päätöksellä jäsen eli omistaja voidaan erottaa. Osuuskunnassa se on mahdollista.
Jukka Peltokoski:
Erottamismahdollisuus ei ole läpihuutojuttu, mutta-
Mirja Taipale:
Ei.
Jukka Peltokoski:
-sellainen osuuskuntaan liittyy. Siinä osuuskunta jälleen vastaa yhdistystä. Myöskin yhdistys voi näin tehdä, jos joku jäsen yhdistyksen sääntöjä rikkoo tai toimii yhdistykselle haitallisella tavalla. Olen joskus jäsennellyt, että osuuskunta on tällainen erityinen yritysmuoto suhteessa osakeyhtiöön ja toisaalta myös yhdistykseen siinä että osuuskunta on yritys ja sen tarkoitus on liiketoiminta, toisin kuin yhdistyksessä tarkoituksena on jonkinlainen yleishyödyllinen toiminta. Osuuskunta on jäsendemokraattinen yritys, kun taas osakeyhtiö perustuu omistukseen. Osuuskuntaan liitytään jäseneksi ja jokaisella jäsenellä on ääni per jäsen, tasavertainen asema lähtökohtaisesti. Osuuskuntaan liittyy jäsenmäärän joustavuus, tämäkin tulee lähelle yhdistysmuotoa. Osuuskuntaan voidaan liittyä ja osuuskunnasta voidaan erota, osuuskuntaan liityttäessä maksetaan osuusmaksu ja hallitusjäsenyys hyväksytään ja osuuskunnasta voi erota ja osuusmaksu palautetaan. Jäsenenä voi elää joustavasti, ehkä joustavammin kuin osakeyhtiössä. Sitten on se erottamismahdollisuus, joka myös voi olla tärkeä joissakin tapauksissa, toisin kuin osakeyhtiössä. Osakeyhtiössä osake on omistusta eikä sitä voi sillä tavalla osakeyhtiö vaatia takaisin.
[Musiikkia]
KSL-podcast.
Jukka Peltokoski:
Osuuskunta on yritys ja se ei ole mitenkään vähemmän yritys kuin muut yritykset. Olen törmännyt sellaiseen ajatukseen kentällä, että osuuskunta olisi jonkinlainen ei-yritys tai vähemmän yritys kuin muut yritykset. Mitä siitä seuraa jos sillä tavalla ajatellaan?
Mirja Taipale:
No minä olen itse pitänyt tästä meteliä täällä Pirkanmaalla [naurahtaa]. Olen selittänyt, että se on yritys siinä missä mikä tahansa yritys. Osuuskuntaan liittyy tietysti vääriä käsityksiä. Sen koetaan olevan tällainen yhdistysmäinen, että se ei harjoita oikeaa liiketoimintaa, oikeaa bisnestä. Mutta niinhän se ei suinkaan ole. Jos osuuskunta perustetaan, niin kyllä se on ihan oikeaa bisnestä. Ihan samat velvollisuudet viranomaisilta siihen tulee kuin osakeyhtiöllekin.
Sitä varmaan sekoittaa juuri se osuuskunnan demokraattisuus eli koetaan että jos kaikki käyttää yhtä ääntä, niin eihän siellä kukaan mitään päätä. On totuttu osakeyhtiömalliin, että omistusosuudet, osakkeiden äänimäärät vaihtuu, että siellä on selkeästi joku joka omistaa sitä eniten ja päättää eniten. Täähän saattaa aiheuttaa hankaluuksia esimerkiksi jos ajattelee rahoituksen hakemista. Silloin voidaan törmätä siihen, että no kukas tästä vastaa. Jos kaikilla on yksi ääni, saatetaan kokea että ei siellä vastaa kukaan mistään. Ainahan siellä on hallitus joka vastaa ihan kaikesta.
Jukka Peltokoski:
Ja näinhän on myös osakeyhtiössä.
Mirja Taipale:
Kyllä.
Jukka Peltokoski:
Hallitus siellä toimintaa johtaa ja toiminnasta vastaa. Toinen suunta mitä voi katsoa on tekijäporukka joka osuuskuntaa perustaa. Jos perustajat itse ajattelevat että tämä ei ole jotenkin ikään kuin oikea yritys, me ollaan vaan vähän sinne päin toimimassa, niin ei sitten oteta ehkä tarpeeksi vakavasti sitä. Että ollaan yritystä perustamassa ja yrityksen pyörittämiseen sitoutumassa.
Mirja Taipale:
Kyllähän osuuskunnan perustajaryhmillä saattaa olla väärä käsitys siitä. Kun perustetaan yritys, niin silloin pitää ymmärtää se mihin sitoutuu ja mitkä vastuut sitä kautta syntyy.
Jukka Peltokoski:
Kuitenkin osuuskuntaa koskevat tietenkin kaikki samat yritystä koskevat säännöt ja markkinapuitteet kuin mitä tahansa yritystä. Senkin suhteen täytyy olla jonkinlaiset realiteetit, niiden taju, matkassa mukana.
Mirja Taipale:
Joskus tulee sellaisia perustajaryhmiä, että tosi nopeasti näkee että hitsi, tästä tulee niin hyvä juttu. Se huokuu niistä ihmisistä. He ovat jo pohtineet esimerkiksi mikä on heidän idea eli mitä he tavoittelevat sillä ja heillä on yhteinen käsitys siitä omasta jutusta. Ja siitä näkee sen, että he ovat jo valmiiksi sitoutuneita siihen. En tarkoita, että liikeidea olisi jo valmis, vaan sellainen ihmisten sitoutuneisuus yhteiseen tavoitteiseen, siinä näkyy ihmisten valmiudet lähteä oikeasti perustamaan sitä ja lähteä selvittämään kaikkia asioita. Nyt teidän pitää selvittää tämä teidän kannalta ja tämä ja tämä, niin he ovat heti, että: ’Juu’. Ja on selvitetty jo paljon etukäteen asioita.
Jukka Peltokoski:
On kahdenlaista koulukuntaa. Yritys perustetaan vahvan liikeidean ympärille tai sitten lähdetään kokeilemaan ja katsomaan minkälaiset jutut toimii. Jossain korostetaan, että täytyy tehdä liiketoimintasuunnitelma. Se on monikymmensivuinen paperi laajimmillaan. Toiset taas korostaa, että hyvin kevyellä idealla liikkeelle, katsotaan mikä lähtee toimimaan ja sen sitten mukaan mennään. Varmasti kumpaakin tarvitaan ja erilaiseen liiketoimintaan, riippuen myös minkälaisia investointeja tehdään. Onko se enemmän osaamisperusteista mitä tehdään vai onko se jotakin koneellista, investoidaan ehkä jopa teollisiin laitteisiin. Vähän varmasti riippuu siitä. Ja tarvitaanko lainaa vai eikö tarvita. Mutta tosiaan tässäkin mielessä yritykset voivat hyvin eri tavalla lähteä liikkeelle ja eri tavalla kehittyä. Mutta yhteistä on varmaan se, että mikään yritys ei voi elää ellei toiminta ole kannattavaa. Tosiaan kun osuuskuntaa lähdetään perustamaan ja pyörittämään, niin pelkästä perustamisen ilosta se ei pyöri loputtomiin, vaan jostain täytyy tulla maksukykyisiä ja maksuvalmiita asiakkaita joiden täytyy olla kiinnostuneita siitä tuotteesta tai palvelusta jota osuuskunta myy.
Mirja Taipale:
Siis aina täytyy ottaa huomioon raha. Miten toiminnan käynnistäminen ylipäätään rahoitetaan, miten toimintaa pyöritetään alkukuukaudet kun tuotetaan palvelua ja tuotteita ja muuta, se raha tulee asiakkailta vasta myöhemmin. Siellä pitää olla rahaa, maksaa tulevia laskuja ja ihmisten palkkoja esimerkiksi, jos ne ihmiset on siellä töissä. Jollakin tavalla pitää aina miettiä miten se ensimmäinen vuosi selvitään, mieluummin tietysti pitemmälle, mutta sitä ensimmäistä vuotta on syytä laskea. Rahakeskustelu saattaa joskus olla osuuskunnille vaikea asia. Rahasta täytyy puhua, etteivät ihmiset aiheuta itselleen eikä sille hallitukselle ongelmia.
Jukka Peltokoski:
Jos ajatellaan osuuskunnan perustamista hyvin tekniseltä tai byrokraattiselta kannalta, niin siinähän ei välttämättä mene edes puolta tuntia jos oikeita nopeita ollaan. Klikkaillaan PRH:n sivuilta perustamisasiakirjat kuntoon. Ehkä puoli tuntia on vähän liioittelua, mutta joka tapauksessa se ei välttämättä kestä kauaa muodollisesti.
Mirja Taipale:
Kun osuuskunnan perustamista mietitään, niin kyllä paperihommat hoituu. Perustamispaperit eivät ole sitten enää mikään juttu, kun ne on mietitty, mikä sen osuuskunnan toiminnan tarkoitus on.
Jukka Peltokoski:
Aivan. Aina itsekin koetan tuoda esille, että kun perustetaan osuuskuntaa, niin kyse ei ole sen paperin allekirjoittamisesta. Rekisteröiminen on eri asia kuin perustaminen. Silloin kun perustetaan osuuskuntaa, yhteistä liikeideaa ja sen liikeidean yhteisten tavoitteiden läpikäyminen, muotoileminen ja sanoittaminen vaatii aikaa. Siinä ei kannata hoppuilla.
Mirja Taipale:
Kyllä. Täytyy muistaa myös, että sitten kun ollaan samaa mieltä ja ollaan päätetty, että kyllä me tämä perustetaan ja me tehdään tällaisia asioita ja se rekisteröidään, niin sitä tilannetta ja toimintaa pitää arvioida säännöllisesti. Ei voi luottaa siihen, että tämä on nyt perustettu ja sitten mennään tällä tavalla monta vuotta. Pelkästään meidän yhteiskunnassa tapahtuu asioita, jotka vaikuttavat yritysten toimintaan, niin pitää kyetä reagoimaan. Ja ihmisten elämäntilanteet muuttuvat.
Jukka Peltokoski:
Aina lähtökohtaisesti kannattaa miettiä onko välttämätöntä perustaa vai onko jo olemassa jokin osuuskunta, joka täyttää sen tarpeet. Voi mennä mukaan johonkin jossa asiat on ehkä vakiinnutettuja. Voi sillä tavalla osaltaan vahvistaa sitä jo toimivaa osuuskuntaa ja viedä sitä eteenpäin tähän liittymällä eikä välttämättä perustamalla. Totta kai, joskus on tarve perustaa, että mikään muu osuuskunta ei sitä tarvetta täytä. Mutta voi olla toisinkin, että ei tarvitse, vaan voi mennä mukaan.
Mirja Taipale:
Voi, mulla oli sellainen porukka, jotka miettivät sen osuuskunnan perustamista. Mutta se perustaminen ja kaiken toiminnan käynnistäminen, operatiivisen toiminnan organisoiminen, kaikki sopimukset pankkien ja vakuutusyhtiöiden, palkanmaksun ja kirjanpidon järjestäminen, tuntui kuitenkin heistä raskaalta. Sitten todettiin, että he voisivatkin liittyä johonkin toimivaan osuuskuntaan ja he liittyivätkin. Se on kätevä tapa, he pääsevät sillä tavalla opiskelemaan sitä. Näkemään miten se toiminta pyörii ja lähtee myös omien ideoidensa, tuotteidensa ja palveluidensa kanssa liikkeelle.
Jukka Peltokoski:
Siinäkin mielessä tuollainen eloinen kenttä, osuuskunnat. Voi liittyä mukaan, kokeilla minkälaiset liikeideat lähtevät kantamaan ja voi jatkaa siinä, kehittää osuuskuntaa tai yritykset voivat rönsyillä ja synnyttää uusia yrityksiä.
Mirja Taipale:
Kyllähän sekin on ollut aika tavallista osuuskunnissa, että osuuskunnat ovat toimineet tällaisina kasvualustoina.
Jukka Peltokoski:
Joo, osuuskunta voi yhtä aikaa olla hyvin moninainen sen suhteen mitä osuuskunta tekee, mille alalle se suuntautuu ja minkä tyyppinen osuuskunta on. Toisaalta se voi saada hyvin monenlaisen roolin ihmisten eri elämäntilanteissa ja liittyä eri tavoin ihmisten yhteistoimintaan ja toimeentuloon. Osuuskunta ei aina välttämättä ole se päätoiminen juttu jota tehdään, vaan se voi olla yksi juttu osana jotakin elämäntilannetta, kokonaisuutta, kaveriporukan tai yhteisön tekemistä. Mutta tietenkin osuuskunnat voivat hyvin pitkäjänteisesti, esimerkiksi muuttua jonkun kokoaikaisiksi päätoimisiksi työpaikoiksi jos on perustettu työosuuskunta ja se menestyy. Liiketoiminta vetää ja osuuskunta sitten työllistää. Alkupuolella tasavertaisuudesta puhuttiin tietynlaisena uhkakuvana. Jokainen päättää, niin kuka sitten lopulta päättää? Se voi tarkoittaa sitä, että on kyse avoimesta, keskustelevasta yrityksestä jossa tehokkaasti ratkotaan eteen tulevia ongelmia, jossa osallistutaan toimintaan ja jokainen tuo oman panoksensa toimintaan mukaan. Tässä mielessä demokraattisuus ja jäsendemokraattisuus voi hyvinkin olla myöskin kilapiluetu. Se voi tarkoittaa idearikkautta ja osallistumista.
Mirja Taipale:
Kyllä. Ihmiset kokee sen itsellensä merkitykselliseksi, tuntee kuuluvansa johonkin, saavansa jotakin ja voivansa vaikuttaa johonkin. On meillä senkin tyyppisiä ideoita, että on joku paikka jota voi käyttää eri tavoin. Siellä voi järjestää vaikka tapahtumia tai joku tila mitä voidaan käyttää osuuskunnan jäsenten kesken tai esimerkiksi tarjota sitä tilaa muillekin. Sitten sen ympärille organisoidutaan. Jälleen ne jäsenet voivat olla hyvin eri tyyppisissäkin rooleissa. Eli siellä voi olla joku ihan tuottamassa sitä, mutta joku voi olla siinä työosuuskunnan jäsen ja sen koko toiminnan tarkoituksena voi olla vaikka hyvinvoinnin tuottaminen ympäristöön ja yhteiskunnalle.
[Musiikkia]
KSL-podcast.
Jukka Peltokoski:
Palataanko vielä lopuksi osuuskunnan yhteiskunnalliseen merkitykseen kaiken tämän keskustelun jälkeen. Minkälaisiin ajankohtaisiin tarpeisiin, yhteiskunnalliseen tilanteeseen osuuskunnat tuntuisivat nyt vastaavan?
Mirja Taipale:
No meillä koko yhteiskuntahan on suuressa murroksessa. Varsinkin meidän työelämä muuttuu. Yhä useampi tänä päivänä voi olla töissä, mutta työsuhteet ovat osa-aikaisia eli sieltä tulee vain osa tuloista. Millä tavalla sinä saat sitä sinun omaa osaamistasi vietyä eteenpäin. Se on aika haasteellista yksistään niitä paikkoja, asiakkuuksia tai töitä löytää. Eli miten jos olisi sellainen alusta, jossa on erilaisia osaajia. Eli sellaisen yhteisen toiminnan alustana osuuskunta toimisi hirveän loistavasti, koska olisi mahdollisuus että sinä tulet siihen mukaan silloin kun se on sinulle tarpeen. Moni ihminen ajattelee kestävään kehitykseen liittyviä asioita, mikä on sellainen arvopohja minkä perusteella tekee jotakin, hankkii tuloja tai ansaintaa tai tekee yhdessä muiden kanssa. Sellaiseen osuuskunta sopii hirvittävän hyvin.
Jukka Peltokoski:
Joo, en mitenkään vähättelisi osuuskuntaliikkeen arvopohjaisuutta. Se on ollut osuuskuntaliikkeen lähtökohtia. Viittasit kestävään kehitykseen. Varmasti monia osuuskunnat kiinnostavat siksi, että tosiaan osuuskunta yritysmuotona ei edellytä voiton tekemistä, vaikka se edellyttää kannattavan liiketoiminnan tekemistä kun yritystä pyöritetään. Kuitenkin osuuskuntiin liittyy ajatus siitä, että riittää että toiminta on kannattavaa, täyttää oman tarpeensa, maksaa omat kulunsa ja pystytään kehittämään. Se kytkeytyy monilla varmasti nykyisin myös ajatukseen siitä, että voitaisiin rakentaa taloutta joka ei ole sellainen voimakas vahva kasvutalous ja perustuisi voiton tavoittelulle, aggressiiviselle kilpailulle, vaan enemmänkin yhteistoiminnallisuudelle. Osuuskunnat varmasti siihen saumaan hyvin istuvat. Siinä taas näkyy osuuskuntien arvopohjaisuus ja yhteiskunnallisuus.
Mirja Taipale:
Osuuskunnassa omistajuus on myös läpinäkyvää. Meillä Suomessakin osuuskunnan jäsenet ovat tieto jonka kuka tahansa voi pyytää, että ketkä tätä omistavat. Se on minun mielestäni myös se, koska meillä muuten yritystoiminnassa omistajuus on kadonnut. Eli me ei tiedetä kuka tästä nyt oikeasti tienaa.
Jukka Peltokoski:
Omistuspohjalta osuuskunnat ovat usein paikallisesti juurrutettuja. Me tulemme tässä sarjassa tosin keskustelemaan myös alustaosuuskunnista, jotka eivät välttämättä enää internet- ja verkostotalouden aikana ole sillä tavalla johonkin määrättyyn paikkaan sidottuja. Mutta usein edelleen pätee se, että osuuskunnat ovat paikallisia yrityksiä. Ne ovat tavallaan velvoitettujakin omistusrakenteen kautta ottamaan huomioon minkälaisessa paikallistaloudessa ne toimivat ja minkälaisia vastuita niillä on ympäristöönsä, sekä sosiaaliseen että ekologiseen ympäristöön. Osuuskuntamuoto jäsendemokraattisena yrityksenä mahdollistaa ja tukee tällaisen sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyvien arvojen ja käytäntöjen edistämistä.
Mirja Taipale:
Ja tietysti se että osuuskunta on tällainen globaali malli. Kaikkialla maailmassa on osuuskuntia ja osuuskuntayrittäjyyttä. Siellä on samanlaiset arvopohjat olemassa, ne tietyt perus periaatteet. Sanoisin, että osuuskunta resonoi tällä hetkellä globaalisti.
Jukka Peltokoski:
Joo, ja osuuskunnat ovat yhteiskunnallisia yrityksiä. Nykyisin puhutaan paljon yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Osuuskunnat ovat olleet sitä pari sataa vuotta. Osuuskuntia on perustettu yhteiseen tarpeeseen tuottamaan taloudellista toimeentuloa ja hyvää. Sitä varten osuuskunta perustetaan, palvelemaan yhteisöä. Käytännössä osuuskuntiin on liittynyt myöskin historian aikana tällainen laajempi yhteiskuntavastuun ajatus. Osuuskunnat ovat vastuullisia sille ympäröivälle paikallisyhteisölle, nykyisin entistä enemmän ajatellaan vielä globaalisti. Osuuskunnat kantavat yhteiskuntavastuuta ja pyrkivät tuottamaan tai rakentamaan demokraattista ja reilua taloutta ja yhteiskuntaa laajemmin.
Kiitos Mirja tästä keskustelusta. Oli todella hedelmällistä keskustelua osuuskunnista monelta kantilta.
Mirja Taipale:
Kiitos.
Jukka Peltokoski:
Seuraavassa jaksossa meillä on aiheena työosuuskunnat. Vieraana on Mirja Taipale Uusyrityskeskuksesta edelleen ja myös osuuskunta Väenvoimasta Jaana Pirkkalainen. Keskustelemme siis työosuuskunnista.
[Musiikkia]
KSL-podcast.
