Tavoitteellisuus harrastuksissa ja itsensä kehittäminen ovat aikamme trendejä. Uranäkymien ei kuitenkaan tarvitse olla tärkein motivaation lähde uuden oppimiseen, ja nyt Tuula Kumpumäki kertoo miksi.
Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry, tuttavallisemmin KSL, kannustaa opiskelemaan ja kehittämään itseään matalalla kynnyksellä. KSL ry:n ja -opintokeskuksen pääsihteeri ja opintojohtaja Tuula Kumpumäki lukee järjestön vuonna 2022 alkavaa strategiaa: ”Sivistys nostattaa, sivistys saa ravisuttamaan ja ällistyttämään. Sivistys, solidaarisuus, ekologisuus…” Uusi strategia korostaa vapaan sivistystyön yhteiskunnallista merkitystä.
KSL on sivistysliitto, joka ylläpitää vapaan sivistystyön oppilaitosta, KSL-opintokeskusta. Mutta mitä on vapaa sivistystyö?
Omaehtoista sivistystä
– KSL:ssa sivistystyön tarkoitus on vaikuttaa yhteiskunnan arvopohjan muodostumiseen ja vahvistaa demokratiaa sekä yhteiskuntarauhaa, Kumpumäki sanoo.
Toimintaa ohjaa laki vapaasta sivistystyöstä, jonka mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Lisäksi vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.
– Vapaan sivistystyön juuret ulottuvat pitkälle historiaan. Vaikka sivistystyön rooli on ajan kuluessa toki muuttunut, sille on edelleen paikkansa, Kumpumäki avaa.
Työväenliikkeen opintotoiminta alkoi Suomessa 1900-luvun alussa. Kansansivistystyö oli aluksi valistuksellista, ja sillä pyrittiin täydentämään työväestön vähäisiä kouluttautumisen mahdollisuuksia.
– Työväestö kuitenkin tunnisti tarpeen opiskella, sivistyä ja sivistää, Kumpumäki kertoo.
Perustettiin opintokerhoja, joissa osallistujat vertaisoppimalla kehittivät maailmankatsomustaan ja yhteiskuntatietouttaan.
Opintokerhoissa käydyistä yhteiskunnallisista keskusteluista sekä asioista perillä olemisesta muodostui arvokas pohja kulttuurille, jossa arvostetaan sivistystä ja itseopiskelua. Opintokerhoista onkin kasvanut suomalaiseen koulutusjärjestelmään oma, järjestökoulutuksen tarpeeseen vastaava oppilaitosmuoto, opintokeskukset. Lisäksi KSL:n toimintaan on aina vahvasti kuulunut kulttuurin tukeminen ja edistäminen.
Sivistystehtävä tänään
– KSL:n ja KSL-opintokeskuksen tavoitteena on edistää kansalaisten sivistyksellisen tasa-arvon toteuttamista. Sivistystyön tehtävä on aina ollut ensisijaisesti mahdollistaa yhteinen keskustelu ja ongelmakohtien pohtiminen. Olemme KSL:ssa edelleen tämän keskustelun mahdollistaja, Kumpumäki sanoo.
Maailman muuttuessa sivistysliiton tehtävä pähkinänkuoressa onkin Kumpumäen mukaan tarjota työkaluja, joilla käsitellä muutosta.
Kun työväen sivistystyön toiminta alkoi Suomessa sisällissodan jälkeen, yhteiskunta oli hyvin kahtiajakautunut. Tietynlaista kahtia jakautumista on tämänkin päivän Suomessa, ja sille on löytynyt otollista maaperää sosiaalisessa mediassa. Kumpumäki korostaa, miksi arvoista puhuminen ja sivistyksen vaaliminen on tärkeää.
– Sivistys on avointa asennetta, monimuotoisuuden hyväksymistä – silloinkin, kun ei olla samaa mieltä. Se on vuoropuhelua, dialogia ja inhimillisyyden puolustamista. Näitä arvoja tarvittiin sata vuotta sitten, ja niitä tarvitaan edelleen, Kumpumäki sanoo.
Nyky-yhteiskunta ja sen arvomaailma ovat hyvin tavoitekeskeisiä. Julkisessa keskustelussa tuntuu jatkuvasti korostuvan milloin tehokkuusajattelu, tuottavuus- tai säästötavoitteet sekä jatkuva tarve itsensä kehittämiseen projekti ja harrastus kerrallaan. Pakonomaiselle suorittamiselle vastavoimaksi asemoituva KSL:n kurssi- ja opintokerhotoiminta tarjoaa itsensä sivistämiseen leppoisamman vaihtoehdon.
– KSL-opintokeskuksessa haluamme antaa mahdollisuuden omaehtoiselle ja vapaalle itsensä kehittämiselle. Asioita voi opetella myös ilman, että miettii miten vaikkapa oma työura hyötyy siitä. Parhaat oppimistulokset saavutetaan silloin, kun opiskelu tuntuu tässä ja nyt mielekkäältä, Kumpumäki sanoo.
Teksti: Henri Salonen
Kuvat: Pinja Nikki