Oikaisu valtiovarainministeriön väitteeseen: valtio rahoittaa opintokeskusten koulutuksen kustannuksista 42 % ‒ ei yli 100 %.
Valtiovarainministeriö julkaisi 26.10.2026 Julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksen, joka läpivalaisee julkisia menoja ja niihin liittyvien sopeutusmahdollisuuksien mittaluokkaa. Kartoituksen tarkoitus on tukea julkista keskustelua ja poliittista päätöksentekoa.
Meno- ja rakennekartoitukseen kirjatut tiedot opintokeskusten vapaan sivistystyön koulutustoiminnasta ja rahoituksesta ovat virheellisiä ja harhaanjohtavia.
Opintokeskukset eivät ole kansalaisjärjestöjen, puolueiden ja ammattiliittojen ylläpitämiä oppilaitoksia, vaan sivistysliittojen ylläpitämiä oppilaitoksia, jotka saavat valtionosuutta.
Kartoituksessa väitetään, että opintokeskusten kanssajärjestäjien kustannusten huomioiminen voi johtaa jopa yli 100 prosentin valtionosuuksiin. Väite antaa opintokeskusten rahoituksesta virheellisen kuvan.
Todellisuudessa opintokeskusten valtionosuus kattaa alle puolet koulutuksen kustannuksista. Opetushallituksen keräämien kustannustietojen mukaan valtionosuus kattoi vuonna 2024 42 prosenttia opintokeskusten koulutuksen kustannuksista. Loput 58 prosenttia katettiin osallistujamaksuilla sekä ylläpitäjien ja kanssajärjestäjien muulla omalla rahoituksella.
Opintokeskusten kautta toteutettava vapaa sivistystyö on erittäin läpinäkyvää ja tehokasta, ja kanssajärjestäjien kanssa toteutettava koulutus on olennainen osa opintokeskusten lakisääteistä tehtävää.
Opintokeskusten rahoituksen mahdollinen lakkauttaminen ei millään tavalla selkeytä järjestelmää, vaan tekee ison loven kustannustehokkaaseen toimintaan, jolla tavoitetaan noin 300 000 koulutettavaa vuosittain.
Opintokeskusten valtionosuutta leikattiin jo vuonna 2024 lähes 23 %.