Sekakuoro Koiton Laulu uudistaa yhteiskunnallisen laululiikkeen perintöä. Kuoron aatteellinen tausta on työväen ja rauhan liikkeissä, joiden laulut ovat edelleen osa kuoron ohjelmistoa. Kuron opintokerhossa syvennytään laulujen sanoituksiin.
Kuoroharjoituksissa aika kuluu pitkälti laulutekniikan ja sävelten hiomiseen, jolloin laulujen tekstien syvempi tarkastelu saattaa jäädä vähemmälle. Tähän tarpeeseen syntyi Sanasalonki, jonka kokoonkutsujana ja organisoijana toimii kuoron alttolaulaja Hannele Cantell.
Sanasalongissa käsiteltävät teemat vaihtelevat ajankohtaisten konserttiohjelmistojen ja laululiikkeen historian välillä. ”Esimerkiksi viime syksyn konsertin valmistelussa perehdyimme Tuija Rantalaisen säveltämiin Tomi Kontion runoihin, Tunturin huipulle, rakkaan -teokseen”, kertoo Cantell. ”Löysimme näennäisesti yksinkertaisista teksteistä monitasoisia ekologisia, filosofisia ja tulevaisuuteen liittyviä merkityksiä. Pohdimme myös saamen kielen käyttöä ja kulttuurisen omimisen kysymyksiä.”
Perinteen kriittinen tarkastelu on kulttuurista kestävyyttä
Sanasalongissa keskeinen keskusteluteema on Koiton Laulun yhteiskunnallinen historia ja poliittinen laululiike. Keskusteluissa on tarkasteltu, miten eri vuosikymmenten laulut kestävät aikaa. ”Tänä päivänä kuoron teemoissa korostuvat ympäristö ja yhdenvertaisuus puoluepolitikan tai tiettyjen historiallisten suuntausten sijaan. Keskustelua ovat herättäneet muun muassa klassikkokappaleiden ilmaisut, kuten Kenen joukoissa seisot -laulun eri ikäpolville välittämät merkitykset. Kuoromme nuorin jäsen on 20-vuotias ja vanhimmat 80-vuotiaita”, Cantell avaa.
Ajan muuttuessa voi suhtautuminen teksteihin elää. Sanasalongissa pohditaan säännöllisesti, voisiko joitain sanoituksia päivittää vai pitäisikö ne säilyttää alkuperäisessä muodossaan. Esimerkiksi naisen asemaan ja rooleihin liittyviä ilmauksia on tarkasteltu kriittisesti. ”Toisaalta myös tiedostamme, ettei tekstejä tulisi muuttaa ilman kirjoittajan hyväksyntää”, Cantell muistuttaa. ”Joskus lauluissa on kuitenkin mahdollista vaikka vain hymistä vanhentuneiden sanoitusten kohdalla.”
Sanasalonki kokoontuu 5–6 kertaa vuodessa kuorolaisten kotona. Noin 50-henkisestä kuorosta opintokerhoon osallistuu yleensä noin kymmenen laulajaa. KSL-opintokeskuksen tuki käytetään tapaamisten tarjoiluihin.
Yhdessä ruokailu virittää kotoisaan tunnelmaan
Kokoontumiset alkavat yhteisellä ruokailulla tai kahvittelulla, minkä jälkeen siirrytään keskusteluun. Tapaamisissa voidaan käyttää myös ennakkotehtäviä, joissa pyydetään pohtimaan tiettyjä tekstejä. Cantellin mukaan keskusteluilmapiiri on muodostunut luontevaksi ja toisia kunnioittavaksi. Sanasalongissa on tärkeää antaa mahdollisuus kertoa omista tunteista ja ajatuksista ilman pelkoa, että muut tuomitsevat.
”On valtavan hienoa, että kuorotreenien lisäksi niin moni on halukas käyttämään arvokasta aikaansa Sanasalongin tapaamisiin”, kiittelee Cantell. ”Usein kuorojen johtajat valitsevat kappalaita ohjelmistoon sävel edellä. Opintokerho auttaa kuoroa todella ymmärtämään, mistä esityksissä laulamme.”