KSL-opintokeskuksen järjestämä lukutaitokoulutus tarjoaa monelle maahanmuuttajalle tärkeää apua suomen kielen opiskeluun.

Kansan Sivistystyön liitto KSL ry. järjestää Helsingissä toiminnallista lukutaitokoulutusta Suomeen muuttaneille aikuisille. Vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän selvityksen mukaan seitsemän prosenttia turvapaikanhakijoista on lukutaidottomia.

Koulutus on suunnattu henkilöille, joiden koulutustausta on vähäinen tai jotka hyötyisivät toiminnallisesta opiskelusta. Esimerkiksi juuri sellaisille henkilöille kuin Marokosta kotoisin oleva 43-vuotias Said Rhouni Bellouti. Hän oli lukutaidoton muuttaessaan Suomeen kymmenen vuotta sitten. Ennen Suomeen tuloa Bellouti asui ja työskenteli Espanjassa kuusi vuotta. Espanjasta hän muutti hetkeksi Belgiaan, jossa hän tutustui ihmisiin, jotka kehuivat Suomea hyväksi paikaksi asua.

– En tiennyt mitään Suomesta etukäteen, mutta lähdin heidän matkaansa. Nyt olen täällä ja viihdyn hyvin. Minulla on täällä vaimo ja neljävuotias poika, Bellouti kertoo tulkin välityksellä.

Kaisu Tuominen on toinen toiminnallisen lukutaitokoulutuksen opettajista. Koulutustuottajana KSL:llä työskentelevä Tuominen toimii myös hankekoordinaattorina OppiJana-hankkeesta, jossa vahvistetaan maahanmuuttajien koulutus- ja työelämävalmiuksia vapaaehtoistyöhön osallistumisen kautta.

KSL on koulutusjärjestönä halunnut ottaa aktiivisen roolin maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa ja painottaa toiminnassaan näkökulmaa sitä, miten koulutus lisää maahanmuuttajien osallisuutta yhteiskuntaan ja kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen.

– Yleisesti ottaen ne, jotka päätyvät lukutaitokoulutukseemme, ovat ihmisiä, joilla ei ole koulutustaustaa omasta kotimaastaan kuin muutamia vuosia tai ei lainkaan. Useimmiten kyse on ihmisistä, jotka tulevat maista, joissa on ollut sotaa ja konflikteja, tai he kuuluvat johonkin vähemmistöön, jolla ei ole ollut pääsyä kouluun, Tuominen sanoo.

Onnistumisen kokemuksia

Vaikka Belloutin suomen kielen opiskelu on edistynyt, tämän haastattelun tulkkaa arabiasta suomeksi tulkki. Bellouti kertoo, että KSL:n kurssilla enemmistö osallistujista oli arabiankielisiä kuten hän, mutta mukana oli myös afgaaneja, jotka puhuvat paštun tai darin kieltä. Bellouti osallistui KSL:n lukutaitokurssille syksystä 2018 elokuuhun 2020. Lisäksi hän auttoi vapaaehtoisena Emmaus-kirpputorilla yhdessä toisen opiskelijan kanssa vuonna 2019. Siitä hän sai konkreettisia onnistuneen vuorovaikutuksen kokemuksia suomenkielisten kanssa.

Lukutaitokoulutuksessa opiskellaan nimensä mukaisesti lukemista, kirjoittamista, vuorovaikutusta suomen kielellä, arjen kansalaistaitoja sekä kulttuuri- ja yhteiskuntatietoutta. Lukutaitokoulutus on päätoimista opiskelua, ja koulutukseen voi hakea henkilö, jonka kotouttaminen on vielä käynnissä.

KSL:n pääsihteerin Tuula Kumpumäen mukaan KSL-opintokeskuksen tuottamalle vapaalle sivistystyölle annettu yhteiskunnallinen tehtävä kotouttavan koulutuksen parissa on tärkeä avaus, jolla pyritään auttamaan maahanmuuttajia tulemaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Lukutaitoa kehitetään kurssilla suomeksi, riippumatta siitä mikä on kurssilaisen äidinkieli.

– Onhan se hirvittävän vaativaa ihmisille opetella lukutaito hänelle vieraalla kielellä. Me olemme yrittäneet järjestää vertaisryhmiä kieliryhmittäin meidän koulutuksessa, jotta oppilaat voisivat vaihtaa tietoa ja saada yhteiskuntatietoutta omalla kielellä, sanoo Tuominen.

Tuominen kuvailee, miten jokaisella lukutaitoa opiskelevalla maahanmuuttajalla on selviytymismekanisminsa arkeen. Tukiverkot ovat heille tärkeitä.

– Me yritämme jatkuvasti keksiä oppimistapoja, jotka eivät perustu akateemiseen koulutyöskentelyyn. Esimerkiksi miten voi oppia tekemällä tai kehollisesti. Opiskelu meillä on aika erilaista kun perinteisellä kielikurssilla, Tuominen sanoo.

Kun lukutaito ei ole itsestäänselvyys

Tällä hetkellä Bellouti opiskelee ravintola-alaa ja jatkaa Suomen opiskelua oppilaitoksensa kielikurssilla, jota on kolmena kertana viikossa. Belloutilla on KSL:n lukutaitokoulutuksesta pelkkää hyvää sanottavaa.

– Ennen KSL:n järjestämää lukutaitokoulutusta oli vähän hankalaa. Se kurssi auttoi todella paljon, ja siihen oli helppo tulla mukaan, Bellouti sanoo.

Belloutin mukaan aiemmilla kielikursseilla, joihin hän oli osallistunut, muilla opiskelijoilla oli selvästi vahvempi lukutaito. Hän ei ollut saanut kotimaassaan kunnollista mahdollisuutta opiskella, ja siksi kurssit, joissa opiskelijoilla oli enemmän koulutaustaa, olivat turhauttavia.

– Suurin ero oli siinä, että KSL:n lukutaitokoulutuksessa lähdettiin opetuksessa liikkeelle ihan nollasta. Siellä ensi kertaa aloitin opiskelemaan aakkosia ja kieliopin alkeita, Bellouti sanoo.

Kysyttäessä, tuleeko Belloutille mieleen jotain, mikä voisi helpottaa suomen kielen opiskelua, hän mainitsee tasoryhmien aikaisemman kartoituksen, jotta liian eri koulutustasoilta aloittavat opiskelijat eivät joutuisi samoihin ryhmiin.

– Esimerkiksi osittain lukutaidottomia ja lukutaitoisia opiskelijoita ei tulisi laittaa samaan ryhmään. Kaikille pitäisi ensin tehdä alkukartoitus ja vasta sitten jakaa opiskelijat omiin ryhmiin. Tätä Suomessa tehdäänkin, mutta lukutaidottomille pitäisi tehdä omat ryhmät alusta lähtien.

Mitään muuta Bellouti ei muuttaisi siitä kielen opettamisesta, mitä täältä on saanut.

Juoksua harrastava Bellouti on osallistunut Suomessa moniin jouksukilpailuihin ja voittanut useita kilpailuja. Niin maratonia kuin lukutaitoa ja uutta kieltä harjoitellessa tarvitaan samankaltaista pitkäjänteisyyttä.

– Suomi ja suomalaiset ovat ottaneet minut hyvin vastaan. Harjoittelen suomea kuten juoksemistakin joka päivä, jotta pääsisin tähän yhteiskuntaan vielä paremmin mukaan, Bellouti tiivistää.

Lue lisää lukutaitokoulutuksesta KSL-opintokeskuksen verkkosivuilta.

Teksti: Henri Salonen
Kuvat: Pinja Nikki