Koulutuspäällikkö Tarja Muukkonen on ollut osa KSL-opintokeskuksen yhteisöä jo 17 vuoden ajan. Eläköitymisen kynnyksellä Tarja jakoi Oppimisen aamiaisella oivalluksia, joita hän on työuransa varrella kerännyt erityisesti aikuiskoulutuksen ja järjestöoppimisen maailmasta.
Oppiminen ja poisoppiminen vaativat aikaa
”Oppiminen vie aikaa – ja poisoppiminen vielä enemmän”, Tarja aloitti. Hänen kokemuksensa mukaan aikuinen oppija tarvitsee aikaa paitsi uuden oppimiseen, erityisesti myös vanhojen ajatusmallien purkamiseen. Oppijan hoputtaminen ei auta; sen sijaan tarvitaan kärsivällisyyttä ja tilaa, jossa oppiminen voi tapahtua omassa tahdissaan.
Varsin nopeana ihmisenä tunnettu Tarja kertoi itse oppineensa hitauden sietämistä erityisesti isältään: ”Isäni halusi vielä 95-vuotiaana oppia käyttämään tietokonetta, ja minä sain opettaa häntä. Siinä jos missä tarvittiin aikaa!”
Nykyajan nopea tempo huimaa päätä. ”Ennen koronaa oli yleistä järjestää päivän tai parin lähikoulutuksia. Nyt koulutuksia pyydetään pidettävän parin tunnin etätapaamisina. Joissain aiheissa lyhyet perehdytykset ovat mahdollisia, mutta joskus on vain todettava, että tietyt koulutukset tarvitsevat enemmän aikaa”, Tarja pohti.
Luottamus ja kunnioitus oppimisen ytimessä
Oppimisessa keskeistä on ilmapiiri, jossa oppiminen tapahtuu. Tarja korosti erityisesti luottamuksen ja kunnioituksen merkitystä: ”Opiskelijalla on oikeus kokea, että opettaja tarkoittaa hänen parastaan. Samoin opettajalla on oikeus luottaa siihen, että oppijat haluavat oppia.”
Näin syntyy oppimissuhde, jossa molemmat osapuolet uskaltavat olla keskeneräisiä ja avoimia. Luottamus rakentuu hitaasti, mutta sen voi menettää hetkessä – siksi sen vaaliminen on jokaisen kouluttajan ja oppijan tärkeä tehtävä.
Yhteisöllisyys – enemmän kuin osiensa summa
Yksi Tarjan suurista oivalluksista on liittynyt yhteisöllisyyteen. ”Opin yhteisöllisyyden merkityksen vasta KSL:ssä. Olennaista ei ole minun osaamiseni vaan meidän yhteinen osaamisemme. Olemme ryhmänä aina enemmän kuin osiemme summa”, hän totesi.
KSL:n koulutuksessa tämä näkyy opetusmenetelmissä, joissa korostuu yhdessä tekeminen ja jakaminen. ”Kouluttajan tehtävänä ei ole antaa valmiita vastauksia, vaan auttaa oppijaa löytämään oman polkunsa pää kysymyksillään.”
Aikuinen oppijana – kokemuksia ja haavoja
Aikuisilla oppijoilla on usein mukanaan myös koulutusjärjestelmän jättämiä jälkiä: kokemuksia kannustuksen puutteesta, väheksynnästä tai jopa suoranaisesta halveksunnasta. Tarjan mukaan nämä kokemukset voivat tehdä oppimisesta traumaattista ja synnyttää pelon siitä, että muut pitävät oppijaa tyhmänä.
Myös tiedostamattomat oppimisvaikeudet voivat aiheuttaa ahdistusta – ja aikuisena asian ymmärtäminen voi olla oppijalle hyvin helpottavaa.
On erityisen tärkeää, että jokaisella on yhdenvertainen oikeus oppia – omista lähtökohdistaan ja omaan tahtiinsa. ”Meidän tehtävämme kouluttajina on purkaa vinoutuneita rakenteita, tarjota erilaisia oppimismenetelmiä ja rakentaa turvallinen tila, jossa oppiminen voi tapahtua”, Tarja painotti.
Tarja Muukkosen työura KSL-opintokeskuksessa on ollut täynnä kohtaamisia, oivalluksia ja yhteistä kasvua. Hänen jäähyväispuheensa ei ollut vain katsaus menneeseen, vaan myös muistutus siitä, että oppiminen jatkuu – myös eläkkeellä, kuten hänen 95-vuotiaan isänsä esimerkki osoittaa. Tarjan henkinen perintö jää elämään KSL:n yhteisöön ja vaikuttamaan vielä pitkään: yhteisöllisesti yksilöä kunnioittaen. Kiitos, Tarja.