Tulevaisuuden ennakointi tarkoittaa kykyä etsiä ja yhdistää tietoa sekä kuvitella, luoda ja visioida tulevaisuutta. Ennakointi haastaa olemassa olevia käsityksiä ja auttaa järjestöjä, yksilöitä ja yhteiskuntaa kehittämään toimintaansa, luomaan innovaatioita, varautumaan muutoksiin ja hallitsemaan epävarmuutta. Tulevaisuuden kuvittelun kautta on mahdollista muodostaa kehityspolkuja, joiden avulla voimme vaikuttaa tulevaisuuteen ja tehdä tulevaisuutta aktiivisina toimijoina.
Kulttuuri ja eri taidemenetelmät ovat yksi tärkeä osa tulevaisuuden ennakointia. Kulttuuri luo meille tulevaisuuden näkymiä, kuten myös eri taide-elämykset, joiden kautta meidän on mahdollista vertailla ja havainnoida eri tulevaisuuksien mahdollisuuksia. Luovuus ja kuvittelun kyky ovat tulevaisuusajattelun tärkeä osa. Niiden vahvistaminen auttaa organisaatioita ja yhteiskuntaa käsittelemään systeemistä ja moniulotteista, niin sanottujen viheliäisten ongelmien maailmaa.
Mitä luovuus on?
Luovuus on kykyä kuvitella, tiedon yhdistämistä sekä yllättävien ratkaisujen etsimistä ja niiden kokeilemista. Jokaisella on kyky olla luova ja tehdä uusia ratkaisuja. Luova toiminta voi alkaa jo siitä, että poikkeaa päivän aikana tutulta reitiltään paikasta A paikkaan B.
Uusia keksintöjä, muutosta tai tulevaisuuksien kuvittelua ei synny ilman uskallusta ja otollista tilaa kokeilla. Luovuutta voi vahvistaa hyödyntämällä tietoisesti jo opittua tietoa, työkaluja sekä vanhan lainaamista ja soveltamista. Heittäytyminen, ideointi ja kuvittelu vaativat aikaa, turvallisen ja kannustavan ilmapiirin sekä matalan kynnyksen työkaluja.
Luovuus on keskeinen osa tulevaisuusajattelua, jonka osana hyödynnetään myös intuitiota sekä taiteellista ja visuaalista työskentelyä (Imagining the Future). Tulevaisuusajattelu on ihmisen kykyä ymmärtää ajan olemassaolo ja ajatella tulevaisuutta. Kuten luovuuttakin, tulevaisuusajattelua on mahdollista opettaa, vahvistaa ja tarjota siihen työkaluja.
Ihmiset määrittelevät luovuuden eri tavoilla. Määrittely vaihtelee eri aikakausina ja eri yhteisöissä. Ihmisen kokemus luovuudesta voi peilata esimerkiksi yksilön kokemuksia, organisaatiokulttuuria tai yleistä yhteiskunnallista käsitystä. Luovuus on nähty ajoittain yksilön ominaisuutena, mutta se on myös ihmisen kehityksen ja elinolojen kautta kehittynyt tapa ratkaista ongelmia uudella tavalla ja luoda monitasoisia kokonaisuuksia. Luovuus on kulttuurinen ja yhteiskunnallinen ajattelun ja toiminnan taito.
Luovuuden hyödyntämiseen ja käyttöönottoon voi vaikuttaa ihmisten erilaiset tavat ymmärtää luovuus. Luovuus ja tulevaisuusajattelu ovat nykypäivän ja tulevaisuuden tärkeimpiä toimintatapoja selviytyä systeemisessä maailmassa, jossa esimerkiksi tekoäly ja ilmastonmuutos muuttavat yhteisöjen, työelämän ja yhteiskunnan toimintaa
Luovuusvalta ennakoinnissa
Luovuuteen ja tulevaisuusajatteluun liittyy vahvasti vallan käyttö. Sitra on nostanut esiin tulevaisuuden kuvittelun ja vallan yhteyttä Tulevaisuusvalta-kampanjassaan. Kenellä on taito ja mahdollisuus osallistua tulevaisuuden kuvitteluun ja tulevaisuutta koskevaan keskusteluun?
Tulevaisuusvallan esiin tuominen linkittyy keskusteluun luovuudesta ja kulttuurista. Kuka saa ja osaa olla luova? Onko kulttuuri yhteiskunnallisesti tärkeää? Kuka saa vahvistaa luovuuden taitoaan ja omata työkaluja, hypätä kohti tuntematonta? Kuka saa käyttää luovuusvaltaa?
KSL-opintokeskuksen kulttuuritoiminta eli kulttuuriaktivismi on matalan kynnyksen toimintaa, joka tähtää kulttuurin ja kansalaisaktivismin yhteistoiminnan vahvistamiseen. Kyky kuvitella tulevaisuutta luovasti kuuluu kaikille, ja luovuusvallan käyttö on huomioitava tulevaisuusvallan yhteydessä. Kulttuuriin kohdistuva väheksyminen tai kulttuurin leimaaminen luksuspalveluksi liittyy myös tulevaisuus- ja luovuusvallan käyttöön.
Luovuus hyötyy menetelmistä ja kehittyy vuorovaikutuksessa
Tarvitsemme tulevaisuuden ennakointiin menetelmiä ja luovan toiminnan osaamista. KSL-opintokeskus toteuttaa vuonna 2025 Tulevaisuusrunous-hanketta Kuluttajaosuustoiminnan säätiön tuella. Lisäksi kulttuuritoiminnan muut materiaalit, kuten Jalanjälkeni-käsityöaktivismipaketit ja Onko tulevaisuudella toivoa, Ele Alenius? -dokumentti vahvistavat eri näkökulmista tulevaisuusajattelua.
Luovuus tulee osaksi ennakointimenetelmiä erityisesti tiedon yhdistelyn ja uuden kuvittelun vaiheessa. Menetelmistä osa nostaa esiin uusia ja yllättäviä kehityskulkuja, kun taas osa perustuu nykyhetken tilanteen jatkuvuuden analysointiin. Luovan toiminnan erottaa vanhan toistosta uskallus kokeilla, kyseenalaistaa ja epäonnistua.
Luovuus kehittyy erityisesti ihmisten vuorovaikutuksessa ja kohtaamisissa. Ennakointimenetelmistä esimerkiksi tulevaisuusklinikka-menetelmässä luodaan paikka ihmisten vuorovaikutukselle. Paikassa ratkaistaan yhdessä ongelmia sekä rakennetaan tulevaisuuksia. Menetelmässä keskeistä on yhteisluovuus eli tulevaisuuden näkymien luominen muiden kanssa. Tulevaisuusnäkymät syntyvät menetelmän sisään rakennetun prosessin ja osallistujien yhteistyön kautta.
KSL-opintokeskuksen syksyllä 2025 julkaistavat Tulevaisuusruno-tehtävät hyödyntävät runon monipuolisia mahdollisuuksia. Runo menetelmänä mahdollistaa laajan monikerroksisen ilmaisun, yhdistäen inhimillistä moniaistista kokemusta, tunteita ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Runoja tulevaisuudesta voi kirjoittaa yksin tai yhdessä, ja jokainen runo luo oman tulevaisuuskuvansa.
Kulttuurissa toteutuu yhteistyössä tehtävä ennakointi
Kulttuurin toimintakentällä yhteisluovuus tulee konkreettiseksi esimerkiksi teatterissa. Q-teatterissa vuonna 2024 ensiesityksensä sai Juho Mantereen ja Anna Brotkinin käsikirjoittama näytelmä Uuteen nousuun – laman lasten elämä ja teot, jossa liikuttiin menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden aika-akselilla. Näytelmä kertoi 1990-luvun nuorten kasvutarinan.
Työryhmä avasi prosessia näytöslehtisessä seuraavasti:
”Esityksen tekemisen prosessi on parhaimmillaan sitä, että joku porukka päättää luottaa toisiinsa ja hyppää yhdessä kallion kielekkeeltä alas. Vapaapudotuksessa porukka löytää lohikäärmeen, jonka selässä lentää auringonlaskuun tai sitten kosahtaa ylpeästi ja asenteella kuilun pohjalle.”
Yhteistyössä tehtävä ennakointi vaatii yhdessä tehtävää hyppyä tuntemattomiin tulevaisuusikkunoihin. Samaa luottamuksen hyppyä vaativat myös innovaatiot ja uudet ratkaisut. Välillä on otettava riskejä ja heittäydyttävä kokeiluun. Uusien ratkaisujen löytämiseksi on panostettava luottamukseen ja yhteisöllisyyteen.
Tulevaisuuden ennakointimenetelmissä liikutaan myös eri aikatasojen välillä, kuten Tulevaisuusperintöverstas-menetelmässä edetään menneisyydestä tulevaisuuteen.
Pois utopian, dystopian ja nykyhetken jatkumon akselilta
Tulevaisuutta voi olla helppo lähestyä dystopian ja utopian kautta. Modem-yhtye kuvaa omaa musiikkiaan hekumallisena dystooppisena suomenkielisenä synapoppina. Modem rakentaa kappaleensa entisaikojen syntikkapopille ja liikkuu nykyisyyden ja tulevaisuuden välimaastoissa.
Modemin musiikki painottuu nimenomaan dystopioihin, ihmiskunnan tuhoon ja pahimpiin tulevaisuusskenaarioihin, kuten totaaliseen valvontayhteiskuntaan. Musiikissa yhdistyvä yhteistyö, moniulotteisuus ja tiedon yhdistäminen kokemukseen avaavat ovia tulevaisuusajattelun eri muodoille.
Ennakointimenetelmistä Tulevaisuusperintöverstaassa osallistujia ohjataan pois utopian, dystopian ja nykyhetken jatkumon akselilta. Menetelmä pyrkii avaamaan kuvittelua laajemmaksi ja sitä kautta muodostamaan useita tulevaisuusikkunoita. Tähän myös KSL-opintokeskuksen Tulevaisuusrunous-tehtävät tähtäävät. Tulevaisuuksista puhuttaessa unohdetaan usein protopian mahdollisuus: tulevaisuus, joka olisi hieman parempi kuin tämä hetki, mutta joka sisältäisi vielä ongelmia ja ratkaisuja, toisin kuin täydellinen utopia.
Tulevaisuuksia on monia ja tärkeää olisi puhua nimenomaan tulevaisuuksista yhden tulevaisuuden sijasta.
Kulttuurin vahvuudet osaksi ennakointimenetelmiä
Kulttuuri ja taide ilmentävät yhteiskunnallisia ilmiöitä ja yhdistelevät monialaisia näkökulmia ennakointimenetelmien tavoin. Kulttuuri ja taide ovat luovaa, kokemuksellista ja kehollista olemista, jossa syntyy tulevaisuusajattelua. Tämän kulttuurin ja taiteen vahvuuden yhdistäminen ennakointimenetelmiin mahdollistaa luovan tulevaisuusajattelun yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Kulttuuri ja luovuus ovat tärkeä osa organisaatioiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan kehitystä nyt ja tulevaisuudessa.
Luovan tulevaisuusajattelun kautta löydämme ratkaisuja tämän hetken haasteisiin. Luova tulevaisuusajattelu on välttämättömyys rakentaessamme hyvää nykyisyyttä ja pyrkiessämme kohti kestäviä tulevaisuuksia.
Kirjoittaja Riina Näsi on KSL-opintokeskuksen kulttuurituottaja. Taustaltaan Näsi on taidekasvattaja (TaM). Vuoden 2024 Näsi on perehtynyt tulevaisuuden ennakointiin, valmistuen syksyllä 2025 Ennakoinnin- ja kehittämisen asiantuntijaksi (YAMK Tradenomi) Lapin AMK:sta.
KSL:n kulttuuritoiminta keskittyy tänä vuonna synnyttämään keskusteluja ja luovaa tulevaisuusajattelua. Rohkaisemme toimimaan tee se itse -hengessä ja yhdessä muiden kanssa. Tutustu Tulevaisuusrunouteen luovana tulevaisuuskuvittelun työkaluna KSL:n verkkosivulla.
Lähteet
Aalto, H., Heikkilä, K., Keski-Pukkila, P., Mäki, M. & Pöllänen, M. 2022. Johdanto. Teoksessa Aalto, H., Heikkilä, K., Keski-Pukkila, P., Mäki, M. & Pöllänen, M. (toim.) 2022. Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Viitattu 19.5.2024 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1.
Alt agency & management 2024. Modem. Viitattu 18.5.2024 https://www.altagency.fi/artists/modem/.
Csikszentmihalyi, M. 1997. Creativity: the psychology of discovery and invention. HarperCollins Publishers: New York.
Hakala, J. T. 2002. Luova prosessi tieteessä. Helsinki: Gaudeamus.
Heinonen, S. 2022. Tulevaisuusklinikka – vuorovaikutteisen ja innovatiivisen tulevaisuustyöskentelyn dynamo. Teoksessa Aalto, H., Heikkilä, K., Keski-Pukkila, P., Mäki, M., & Pöllänen, M.(toim.) Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Viitattu 19.5.2024 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1.
Hyytiäinen, M. 2019. Luovuus, kulttuuriperintö ja kädentaidot. Kulta ry blogi. Viitattu 18.5.2024 https://kulttuurijataide.fi/luovuus-kulttuuriperinto-ja-kadentaidot/.
Kelly, K. 2022. The Technium: Protopia. Viitattu 19.5.2024 https://kk.org/thetechnium/protopia/.
Kulttuuri -tulevaisuuden voima. Taustaselvitys kulttuurin tulevaisuus -selontekoa varten. Opetusministeriön julkaisuja 2009:58. Viitattu 19.5.2024 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75630/OPM58.pdf?sequence=1.
Malmelin, N., & Poutanen, P. 2017. Luovuuden idea – Luovuus työelämässä, yhteisöissä ja organisaatioissa. Helsinki: Gaudeamus.
Q-teatteri 2024. Uuteen nousuun -näytelmä. Näytelmän näytöslehtinen. Viitattu 19.5.2024.
Sitra 2024. Tulevaisuusvalta. Viitattu 19.5.2024 https://www.sitra.fi/aiheet/tulevaisuusvalta/.
Smith,S & Ashby, M. 2020. How to future; Leading and sense-making in an age of hyperchange. London: Kogan Page.