Tämä on tekstivastine Aino Sutisen sarjakuvalle Osuuskunnat uuden tekijöinä. Löydät sarjakuvan verkkosivultamme.

Yhteistä toimintaa

Osuuskunta, kooperatiivi tarkoittaa yhteistoimintaa.

Jäsenet omistavat osuuskunnan ja päättävät sen asioista tasavertaisesti ja demokraattisesti.

Osuuskunnalla on kaksoisluonne: toiminnassa yhdistyvät liiketaloudelliset ja yhteisölliset tavoitteet.

Café rebel de zapatista

Yrityksenä osuuskunta sopii monelle alalle. Se toimii markkinoilla ja sillä on oltava kannattava liikeidea.

Ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen

Osuuskuntaliikkeen kansainvälisiin periaatteisiin kuuluu yhteiskuntavastuu, joka on tänä päivänä myös kilpailuvaltti.

  • Paikallistalous
  • Hyvinvointi
  • Vihreät työpaikat
  • Yhteisvauraus
  • Luottamus
  • Merkityksellisyys
  • Resilienssi
  • Sivistystyö
  • Jakamis- ja kiertotalous
  • Koulutus
  • Ihminen keskiössä

Yhteisötalous on yhteisöllistä taloutta, jossa vaalitaan demokraattisuutta ja paikallisuutta. Sen toimintamuotoja ovat esimerkiksi osuuskunnat, yhteiskunnalliset yritykset, yleishyödylliset yhdistykset ja paikallisrahat. Yhteisötalous haastaa yksilökeskeisen markkinatalouden ja voitontavoittelun.

Osuushistoriaa

Englannissa perustettiin vuonna 1844 Rochdalen pioneerien osuuskauppa, kun työväestö pyrki parantamaan omia olosuhteitaan.

Demokraattisesta työstä muodostui vuosien mittaan malleja tulevalle osuuskuntaliikkeelle ja yhteisötaloudelle ympäri maailman.

Kaupassa myytiin väärentämättömiä tuotteita reiluun hintaan, ja toiminta laajeni omaan tuotantoon.

Rochdalen periaatteet muodostavat pohjan osuustoiminnalle edelleen.

  1. Open membership
  2. Democracy
  3. Dividend on surplus
  4. Limited interest
  5. Politi……

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA ylläpitää periaatteita (1937-).

Ihmiset ratkoivat ongelmiaan itse ja tasavertaisina.

Osuuskuntaliike yhdisti käytännön ratkaisuja erilaisiin ajan aatteisiin ja kokeiluihin paremmasta yhteiskunnasta ja solidaarisuudesta.

Walesilainen tehtailija Robert Owen perusti utopiayhteisöjä ja ajoi parannuksia tehdastyöläisten asemaan.

Robert Owen (1771–1858).

Ranskalainen Charles Fourier halusi poistaa köyhyyden ja nostaa ihmiset kukoistukseen yhteisöillä, joissa kukin työskentelee kykyjensä mukaan. Ajatukset työläisten itsehallinnosta vaikuttivat Pariisin kommuunissa vuonna 1848.

Charles Fourier (1772–1837).

Économie sociale. Yhteisötalous on taloudellista toimintaa, joka korostaa yhteistyötä, keskinäistä apua ja oikeudenmukaisuutta.

Saksassa kehitettiin tuottajaosuustoimintaa ja maanviljelijöiden osuuskassoja.

Friedrich Wilhelm Raiffeisen (1818–1888).

Yhdysvalloissa 1800-luvulla vaikuttanut massaliike Knights of Labor järjesti lakkoja ja perusti osuuskuntia. 1900-luvulla syndikalistinen Industrial Workers of the World (IWW, ”tuplajuulaiset”) on jatkanut ajatusta osuuskunnista itsehallinnollisina työpaikkoina.

Eight Hour Day
Solidarity
Co-op

Historiaa Suomessa

Finlayson & kumpp. (1900-) oli Suomen ensimmäinen virallinen osuuskauppa Tampereella.

Finlayson, työväen osuuskauppa.

Pellervo-seura (1899-) perustettiin alun perin maalaisväen osuustoiminnan edistämiseen. Nykyään osuuskuntien keskusjärjestö.

Kansanedustajat Hedvig & Hannes Gebhard.

1900-luvun alusta osuuskuntaliike ratkoi ajan sosiaalisia ongelmia yhdistäen taloudellisen liberalismin ja sosialismin hyviä puolia.

  • Työllistyminen
  • Sivistystyö
  • Koulutus
  • Naisten oikeudet
  • E-liike
  • Elanto

Edistysmielinen osuustoimintaliike muodostui 1900-luvulla mahtitekijäksi kauppaketjuineen ja tuotantolaitoksineen.

Suomi on yksi maailman osuuskunnallisimmista maista.

Maatalousyrittäjien osuuskunta on yksi perinteinen muoto.

Valio.

Närpes Grönsaker.

Osuuskuntia on usein syntynyt murrosaikoina, kuten työttömien perustamina 1990-luvun lamassa.

Kainuun Kanerva.

español.

Sataosaajat.

Osa osuuskunnista kuuluu alansa suurimpiin yrityksiin.

OP.
HOK-Elanto.
S-ryhmä.

Toisin kuin kapitalismi, osuuskuntaliike ei ole rikki.

Professori Anu Puusan Ted Talk -puheesta (2021).

Yksi perinteinen yhteistoiminnallisuuden muoto on myös talkoot.

Esimerkkejä maailmalta

Espanjan seitsemänneksi suurin yritys on Mondragon (1956-).

Monialainen osuusmuotoinen yritysryhmä.

Talouskriiseissä on vallattu hylättyjä tehtaita työläisten osuuskunniksi.

FaSinPat tuottaa keraamisia laattoja Argentiinassa (2002-).

Vio.Me tekee pesuaineita Kreikassa (2013-).

Valtaa, vastusta, tuota

Tanskassa on muun muassa asumisosuuskuntia.

Pohjoismaat ovat perinteisesti vahvaa osuuskuntaliikkeen maaperää.

Italiassa sosiaaliset osuuskunnat tuottavat sosiaalipalveluita ja työllistävät osatyökykyisiä. Osuuskunnat on tunnustettu lainsäädännössä, ja niiden asemaa tuetaan.

Co-op.

Kanadalaiset solidaarisuusosuuskunnat ovat monialaisia toimijoita, jotka tukevat paikallisyhteisöjä.

Maanviljelijöiden osuuskunnat Intiassa muodostavat yhden maailman suurimmista osuusliikkeistä.

Erityyppisiä osuuskuntia

Työosuuskunta.

Töölön Pyörä (2015-) pitää pyöräliikettä yhteisöllisesti.

”Helsinkiläinen pyöräkulttuuri on kasvanut Töölön Pyörän mukana, vai onko asia toisin päin.” www.toolonpyora.fi/blog.

Sote-palvelut. Sosiaali- ja terveysalalla voisi olla tilaa vielä useammille osuuskunnille, ja niillä voisi olla vahva rooli julkisen puolen kumppaneina Suomessakin.

Sosiaalinen osuuskunta.

Omillaan (2018-) työllistää kehitysvammaisia ja erityisen tuen tarpeessa olevia.

Silmu tekee työtä lastensuojelun sijaishuollossa.

Kulttuuriosuuskunta

Lilith (1997-) on suurin luovien alojen työosuuskunta.

Poesia julkaisee runoutta yhteisöllisesti.

”Jos otettaisiin tämä homma tavalla tai toisella omiin käsiin.” Roiha (2015).

Tilaosuuskunta.

Tilajakamo pitää työhuoneita esimerkiksi Helsingin Lapinlahdessa.

Usein puhutaan uusosuuskunnista, kun 2000-luvun mittaan on syntynyt pieniä kulttuuri- ja työosuuskuntia. Osuuskunnassa voidaan jakaa esimerkiksi verkostoja, tiloja, laitteita, markkinointia…

Kuluttajaosuuskunta.

Tuottajaosuuskunta.

Hankintaosuuskunta.

Alustaosuuskunta.

Kyläosuuskunta.

Raudanmaan kyläosuuskunta.

Oma Maa (2009-) tuottaa luomuruokaa kumppanuusmaataloudessa. ”Yhdessä rakennamme kestävämpää ruokajärjestelmää.”

Infraosuuskunta.

Enon Energia.

Monitoimiosuuskunta.

Asumisosuuskunta jne.

Jäsendemokratia

Osuuskunta on demokraattinen yritysmuoto, jossa toteutetaan jäsendemokratiaa kokousten kautta. Suurissa osuuskunnissa voidaan äänestää edustajisto.

Yksi jäsen = yksi ääni.

Jäseneksi liitytään hakemalla sekä maksamalla osuusmaksu pääomaan. Osuuskunta päättää, keitä se ottaa jäsenikseen. Jäsenmäärä voi vaihdella joustavasti. Sääntöjä rikkova jäsen voidaan myös erottaa.

Hyvä hallinto.

Mahdollinen ylijäämä eli liiketoiminnan voitto käytetään toiminnan kehittämiseen ja jäsenten hyväksi, eikä sitä jaeta sijoittajille, kuten osakeyhtiöissä.

Läpinäkyvyys.

Varsinkin pieniä osuuskuntia pyöritetään yhteistoiminnallisesti.

Osuuskunnan perustaminen

Jos kiinnostuit ajatuksesta, voit selvittää, mitä osuuskuntia on. Voisitko liittyä jo olemassa olevaan yhteisöön?

Kun haluat perustaa uuden osuuskunnan, etsi ympärillesi porukka, jonka kanssa miettiä asiaa.

  • Mitkä ovat tavoitteenne ja unelmanne?
  • Millainen on liikeidea?
  • Onko asiakkaita?
  • Mistä mahdollinen rahoitus?
  • Kuka hoitaa taloudenpidon?

Osuuskunta voi tuoda esimerkiksi osan toimeentulosta tai mahdollistaa jonkin yhteisen taloudellisen toiminnan.

Osuuskunnassa voi työllistyä yrittäjänä tai työntekijänä. Kun työllistytään työntekijänä, osuuskunta toimii työnantajana. Työosuuskunta myy tuotteet ja palvelut ja työllistää jäseniään niiden tekemiseen.

Työosuuskunnassa täytyy olla vähintään seitsemän jäsentä, jotta omistusosuus jää alle 15 prosentin.

Lisäksi työn täytyy tapahtua aidosti työsuhteessa osuuskuntaan. Tärkeintä on niin sanotun työnjohto-oikeuden toteuttaminen. Se tarkoittaa, että osuuskunta määrää työt ja työ tapahtuu sen nimiin.

Työsuhteessa työntekijällä säilyy mahdollisuus palkansaajan työttömyysturvaan.

Osuuskunnan toimintatavoista päätetään yhdessä. Jäsenistö ja hallitus päättävät periaatteista.

Luodaan säännöt ja toimintasuunnitelma. Osuuskunta sääntöineen ja toimialoineen rekisteröidään kaupparekisteriin.

  • Avoin jäsenyys
  • Demokratia
  • Ylijäämän palau…
  • Rajoitett….

Oikeuksista ja vastuista voidaan sopia jäsensopimuksella.

Osuuskunnan pyörittäminen vaatii, että siihen sitoudutaan ja käytetään aikaa.

Osuustoimintaa oppii tekemällä. Voisiko asiat ottaa omiin käsiin?

Mahdollisuuksia riittää. Onnea matkaan!

Sarjakuvan lähteitä

Hanna Moilanen, Jukka Peltokoski, Jaana Pirkkalainen ja Tero Toivanen: Uusi osuuskunta – Tekijöiden liike (Into, 2014).

Reijo Karhinen ja Anu Puusa: Osuustoiminta eksyksissä? -Ovatko osuuskunnat kadottaneet perustehtävänsä? (Vastapaino, 2025).

Mikko Jakonen ja Tina Silvasti: Talouden uudet muodot (Into, 2015).

Eliişa Troberg: Osuuskunnan idea (Pellervo, 2024).

Taija Roiha: ”Kysymys on siitä, että runoilijat on ottanut tuotantovälineet haltuun”- Osuustominta kirjakustantamısen vertaistuotantona Osuuskunta Poesiassa (Jyväskylän yliopisto, 2019).

Osku podkussa -podcast (KSL, 2023).

Lisää osuuskunnan perustamisesta

  • www.peda.net/ksl/oskupystyyn
  • www.perustajanopas.pellervo.fi

Kiitos

KSL:n Riina Näsille ja Jukka Peltokoskelle.

Kuluttajaosuustoiminnan säätiölle.

Tekijästä

Aino Sutinen on helsinkiläinen sarjakuvantekijä, livekuvittaja ja päätoimittaja. Piirtäessään hän on nauttinut meksikolaisen zapatistien osuuskunnan tuottamaa solidaarisuuskahvia.