Tämä on tekstivastine Liekki-podcastin jaksolle Opintokeskus auttaa järjestöä muuttamaan maailmaa. Podcastissa keskustelevat KSL-opintokeskuksen laatu- ja kehittämisvastaava Jutta Lithovius ja viestinnän asiantuntija Anu Korhonen.
Voit kuunnella jakson SoundCloudissa.
00:00:00 Jutta
Mä koen, että se liittyy vahvasti myös tähän, mistä me puhuttiin alussa tuosta Rydmanista ja siitä, että ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia kavennetaan järjestöissä. Koen, että se vahvasti liittyy myös meidän tekemään työhön, että kun me toimitaan niiden järjestöjen kanssa jos ne ihmiset ei saa päättää siitä, miten he kouluttautuu ja ajatellaan vaan, että jokaisen pitää maksaa se oma harrastuksensa itse. Vaikka nämä ei mun mielestä ole edes, nämä on laajempia juttuja kuin pelkkä harrastus.
00:00:43 Jingle
Tämä on Liekki-podcast.
00:00:47 Anu
Jokaisella aikuisellakin on oikeus sivistyä. Kun me opintokeskuksissa puhutaan sivistyksestä, niin me ei tarkoiteta sellaista korkeakulttuuria tai akateemista opiskelua. Me tarkoitetaan sivistyksellä sitä, että kansalainen saa tietoa yhteiskunnasta ja kykyä ymmärtää siihen vaikuttavia asioita ja kytköksiä.
Opintokeskuksissa opiskelulle on tunnusomaista nimenomaan oma halu oppia ja saada tietoa, kriittinen ajattelu, vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa ja erityisesti halu toimia aktiivisena kansalaisena, ehkäpä jopa muuttaa maailmaa.
Opintokeskukset on osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja me ollaan osa vapaata sivistystyötä. Siihen kuuluu myös paremmin tunnetut kansalaisopistot ja kansanopistot. Opintokeskukset kouluttaa erityisesti järjestötoimijoita ja me KSL:ssä teemme koulutusyhteistyötä noin 90 eri järjestön kanssa.
00:01:55 Anu
Tässä Liekki-podcastin jaksossa me jutellaan siitä, miten opintokeskukset auttaa järjestöjä toimimaan entistä paremmin niiden omien tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Jutta Lithovius toimii KSL:n laatu- ja kehittämisvastaavana. Hän on tuoreessa opinnäytetyössään tarkastellut järjestöjen kanssa toteutettavan koulutuksen tukea, toimintamalleja ja pedagogiikkaa. Ja pedagogiikalla me tarkoitetaan käsityksiä siitä, miten ihminen oppii ja miten opetus kannattaisi järjestää.
00:02:27 Anu
Moi Jutta.
00:02:28 Jutta
Moi Anu.
00:02:29 Anu
Tervetuloa Liekki-podcastiin juttelemaan.
00:02:31 Jutta
Kiitos.
00:02:34 Anu
Sinä toimit meillä KSL:ssä laatu- ja kehittämisvastaavana. Mitä se käytännössä tarkoittaa?
00:02:41 Jutta
No käytännössä tarkoittaa sitä, että mä vastaan muun muassa erilaisten asiakirjojen ajantasaisuudesta ja päivittämisestä. Asiakirjoilla tarkoitan tässä strategiaa, kestävän tulevaisuuden ohjelmaa, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa ja niin poispäin.
Teen tosi paljon sisäistä kehittämistä meillä eri toimintojen parissa ja työskentelen lähestulkoon jokaisen meidän työntekijän kanssa.
00:03:10 Anu
Mulla on tässä Liekki-podcastissa ollut tapana vähän lämmitellä jonkun ajankohtaisen yhteiskunnallisen aiheen parissa. Onko sulla nostattanut jokin asia viime aikoina tunteita?
00:03:25 Jutta
No kyllähän nykyinen hallitus pitää huolen siitä, että verenpaine pysyy koholla hyvin vahvasti ja ehkä nää kesän ja syksyn aikana tulleet Rydmanin letkautukset ja suhmuronnit järjestörahoitukseen ja järjestöjen rahoituksen leikkauksiin ja niihin periaatteisiin, millä rahoitusta myönnetään.
Niin kyllä se on ollut viime aikoina semmoinen, että ei tää ole todellista, että miten miten voidaan tällaista vanhaa perinnettä ja kansalaisyhteiskunnan syviä rivejä näin vavisuttaa ja kokea, että demokratia ei ole merkityksellistä.
Musta tuntuu, että hän on sitä mieltä, ettei tarvita kansalaisjärjestöjä ja nykyinen hallitus on sitä mieltä, että ihan turhaa on kansalaisjärjestöjen toiminta, ja se on todella surullista. Se pistää vihaksi.
00:04:23 Anu
Mä olen kanssa ollut aika järkyttynyt siitä. Ehkä siinä vaiheessa, kun tää nykyinen hallitus tuli valtaan ja tuli hallitusohjelma ja leikkauslistat. Siellä tuli nimenomaan tää järjestöiltä leikkaaminen, myös opintokeskuksilta leikattiin. Se, miten paljon se netissä ja somessa… siellä tuli ensimmäistä kertaa mulle näkyviin semmoinen järjestöviha. Ja sitä mä en ollut koskaan aikaisemmin ajatellut, että sellaista on.
Ehkä mä olin jossain vaikka Setaan liittyen nähnyt sitä, että Setassa tehdään huonoa työtä tai sellaista ei pitäisi olla. No siinä mä ajattelin, että se liittyy jotenkin se viha siihen aiheeseen, minkä puolesta Setassa tehdään töitä. Mutta siinä mulle alkoi valjeta, että ihan kaikki järjestötoiminta ja semmoinen kansalaisjärjestöt, kansalaistoimijuus, niin se onkin tämmöisen tietynlaisen perussuomalaisen vihan ja sellaisen öyhötyksen kohde. Se oli todella yllättävää.
Ja nythän näissä ministeri Rydmanin teoissa he pääsevät nyt omaa toivepolitiikkaansa toteuttamaan. En olisi kyllä itsekään tätä nähnyt tulevaksi.
00:05:40 Jutta
No, en suoranaisesti minäkään. Tai vaikka jotain suuntauksia siihen oli, että jotenkin halutaan hiljentää kansan ääni. Mä koen sen, että kun hiljennetään järjestöjen ääntä niin hiljennetään myös kansan ääntä, koska se on ruohonjuuritason vaikuttamisen demokratian paikka, se järjestötoiminta ja kansalaistoiminta. Jotenkin se, että ei haluta että ihmiset toimii tai parantaa omaa elämäänsä tai vaikuttaa omiin asioihinsa…
Että jotenkin se on semmoista ylhäältä saneltua kaikki, että sen tyyppistä tai siis sellaista politiikkaa tehdään tosi vahvasti nyt tällä hetkellä. Se on demokratian kannalta… Musta on erittäin pelottavaa, että me ollaan vahva demokratiayhteiskunta ja se on syvällä meidän järjestelmässä. Samoin kun me ollaan järjestöjen luvattu maa, aina on sanottu näin, meillä on satojatuhansia järjestöjä Suomessa ja lähestulkoon jokainen suomalainen on jossain järjestössä tai yhdistyksessä toiminut tai ainakin ollut jäsenenä jossain vaiheessa, niin jotenkin se, ettei nähdä sitä merkitystä minkälaista työtä he tekee.
Ja kyllä mä väitän, että, ja siis vahvastihan näin on, että eihän meillä olisi tällaista hyvinvointiyhteiskuntaa ilman järjestöjen tekemää työtä. Mitä he on tehnyt tähän mennessä ja sitten se, että se rapautetaan tommoisella. Se on aika halvaannuttavaa, kun rapautetaan tommoisella isolla leikkauksella.
Koko ajan tulee uutisia siitä, että on YT ja leikataan ja väkeä vähennetään isoista järjestöistä. Sitä myöten se valuu sinne pieniin yhdistyksiin ja kaatuu niiden vapaaehtoisten päälle. Mä näen, että ei pelkällä vapaaehtoistoiminnalla pyöritetä, että paljon se nojautuu vapaaehtoisten tekemiseen, mutta kyllä järjestötyö vaatii hallinnon työtä. Siellä on ihmisiä palkattuna, jotka hoitaa sitä hallinnon työtä, hakee niitä rahoituksia ja tekee edunvalvontaa, jota vapaaehtoiset… se on liian iso kakku monelle vapaaehtoiselle kannettavaksi, ei semmoista voi laittaa vapaaehtoisen niskaan.
Ja sitten mitä järjestöt tekee myöskin, niin he kouluttaa omia vapaaehtoisia ja tekee sitä tiedonsiirtoa ja osaamisen vahvistamista myös siellä.
00:08:09 Anu
Kyllä, ja mä itse näen siinä kaksi ulottuvuutta. Toinen on erityisesti nyt näissä sote-järjestöjen leikkauksissa, että kun järjestöt muodostaa sen kolmannen sektorin, jotka nimenomaan täydentää julkisia palveluja, niin ensinnäkin se on taloudellisesti todella typerää leikata sieltä. Se on yksi ulottuvuus, mutta sitten toinen on juuri tää demokraattinen puoli. Kyllä me Suomessa kaikki tiedetään mitä Venäjällä on tapahtunut Puntin Venäjällä. Siellä oli kansalaisyhteiskunta. Putin rupesi sitä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ajamaan alas. Leimataan ulkomaisiksi agenteiksi tällaiset aktiiviset kansalaisjärjestöt. Se, että kun siellä on nujerrettu kansalaisyhteiskunta ja järjestöt ja myös oppositiossa poliittiset puolueet, niin kansalaistoiminnalla ei ole mitään mahdollisuuksia.
Me tiedetään, mihin kansalaisyhteiskunnan alasajo voi johtaa, ja se että kuinka suunnitelmallista se on ja harkittua, sitä en tiedä, mutta ainakin se on typerää.
00:09:24 Jutta
Se on todella typerä,ä ja mun mielestä se on hälytyskello, minkä meidän jokaisella pitää nyt soida tässä päässä, että me ei voida sallia tän tyyppistä politiikkaa. Just se, että kyllähän nää rajaukset tai painopisteet vai miksi hän niitä kutsuukaan, niin mille hän niitä rahoituksia haluaa myöntää, minkä tyyppisille järjestöille. Siellä poistetaan ihmisoikeus järjestöt ja muut niiltä listoilta että että kyllä vahvasti haluaa rajata sitä, minkä tyyppisille järjestöille myönnetään rahoitusta. Se on mun mielestä väärin. Se on todella väärin.
00:10:03 Anu
Kyllä, väärin ja vaarallista meitä kaikkia kohtaan.
00:10:06 Jutta
Kyllä.
00:10:07 Anu
No, me ollaan tänään erityisesti puhumassa sun opinnäytetyöstä. Eli sä oot opiskellut tässä hiljattain ja valmistunut, onneksi olkoon!
00:10:18 Jutta
Kiitos.
00:10:19 Anu
Sun aihe opinnäytetyössä oli opintokeskusten pedagoginen tuki järjestöille. Mitä tarkoitetaan tällä pedagogisella tuella?
00:10:31 Jutta
No, opintokeskuksethan tukee järjestöjä heidän koulutustoiminnassaan ja me koulutetaan järjestöjä, että he olisi vaikuttavampia ja pystyisi tekemään omien tavoitteidensa mukaista toimintaa.
Me ollaan sellainen oppilaitos, tai se opintokeskusten pedagoginen tuki on sitä, että että me tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia järjestää koulutusta paremmin.
Meillä tarjotaan koulutustukea. Ihan siis taloudellista tukea, mutta sitten se pedagoginen tuki on just sitä, että avustetaan siinä, miten koulutusta voidaan suunnitella. Tarjotaan koulutusta kouluttajille ja erilaisia materiaaleja. Ollaan täällä sitä varten, että järjestöt voi soittaa meille ja kysyä, että mitä mä teen tän koulutuksen kanssa. ”Nyt mä oon pattitilanteessa” tai ”Miten me voitaisiin ideoida?” tai ”Meillä on tämmöinen tarve, miten me voidaan tehdä tästä koulutus?”. Ehkä silleen yksinkertaisesti, että mitä on pedagoginen tuki.
00:11:50 Jutta
Järjestöillä on kuitenkin vahva oman toiminnan osaaminen, substanssi. Onko se puoluepolitiikkaa tai jotain ihmisoikeuksiin liittyvää? Me tarjotaan mahdollisuus siihen, että jos heillä ei löydy kouluttajaosaamista tai muuten ymmärrystä siitä, miten koulutus voitaisiin parhaiten järjestää menetelmillä tai muilla, niin meiltä löytyy sitten sitä.
00:12:18 Anu
Joo, ilmeisesti kun meidän kanssa tekee yhteistyötä, niin saattaa jäädä kiinni vaikka siitä, että yrittää pitää neljän tunnin kalvosulkeiset ilman taukoja, niin sitten tarjoamme siihen vähän ehdotuksia, että no itse asiassa voitaisiin vähän monipuolistaa ja tehdä tästä vähemmän kuormittavampi.
00:12:36 Jutta
Kyllä, joo. Ja erityisesti mietitään aina sitä osallistujan näkökulmasta ja aikuisen oppijan näkökulmasta, että se olisi hänelle mahdollisimman hyvä oppimiskokemus. Huolehditaan siitä, että kaikki erilaiset oppijat tulee kuunnelluksi ja huomioiduksi.
Jos ajatellaan, että no opintokeskuksethan on ollut olemassa noin 100 vuotta, yli 100 vuotta ja meidät on perustettu sitä varten, että me ollaan järjestöjen tukena kouluttamassa ja jos ajattelee Suomen historiaa 100 vuotta taaksepäin, mitä sinne nivoutuu, niin me ollaan oltu jokaisessa sellaisessa kohdassa mukana rakentamassa kansalaisyhteiskuntaa, hyvinvointiyhteiskuntaa.
Mun mielestä meidän pitkä historia järjestöjen kanssakulkijana on tosi merkittävä ja musta tuntuu, että viime aikoina se on vähän unohdettukin se opintokeskusten rooli, että mikä se on ollut siellä järjestöjen koulutustoiminnassa. Järjestöillä kuitenkin se koulutustoiminta on aika keskiössä. Totta kai siellä on vaikuttamistyö, edunvalvonta, tai mikä ikinä onkaan se substanssi, mutta aina siellä jotenkin koulutetaan sitä kansaa, sitä ihmistä. Kun jaetaan osaamista, on se sitten ihan perushallitustyöskentelystä tai miten tehdään kampanjoita tai…
00:14:29 Anu
Vaikka järjestetään joku tilaisuus.
00:14:31 Jutta
Niin, kyllä, että todella monen tyyppistä. Aikoinaanhan se on lähtenyt siitä liikkeelle, että tarvittiin kansan sivistystä, koko kansalle sivistystä. Eli sen lisäksi, että meillä tuli sitten oppivelvollisuudet ja muut, niin tarvittiin sitä, että sivistetään koko kansa, jotta se voi osallistua yhteiskuntalliseen toimintaan. Opetettiin lukemaan ja laskemaan, tämmöisiä perustaitoja, ja sitten sitä myöten myös heidän oikeuksista ja velvollisuuksista. Tyyliin Opi perusasiat -biisistä sanat kun lukee, niin niin sieltä voi napata sitä historiaa.
00:15:14 Anu
Ja silloinhan näitä varmaan kutsuttiin nimenomaan sivistysliitoiksi. Meidänkin taustalla on Kansan Sivistystyön Liitto, eli nämä sivistysliitot eri tahoilla on tehnyt tätä kansan sivistystyötä, ja nykyään puhutaan opintokeskuksista.
00:15:31 Jutta
Kyllä. Ja jokaisen taustaorganisaation historia, juuret on pitkällä. Jokaisella on se oma tietynlainen iso taustaorganisaatio tai joku vaan aatteellinen tausta siellä takanaan.
00:15:46 Jutta
Viime vuonna me koulutettiin 200 000 osallistujaa yli. Musta se on aika paljon. Se on aikoinaan ollut paljon isompi ennen rahoitusleikkauksia. Kyllä todella moni ihminen käy opintokeskuksen koulutuksessa, vaikka he eivät sitä välttämättä ihan heti hoksaakaan, että he ovat käyneet, koska se on yhteistyössä järjestön kanssa järjestetty koulutus.
00:16:14 Anu
No mehän puhutaan täällä KSL:ssä tosi paljon arvoista. Miten arvot liittyy tähän kaikkeen? Sä myös sanoit, että opintokeskuksilla on usein aatteellinen pohja ollut siellä taustalla.
00:16:29 Jutta
Joo, siis kyllä mun mielestä kaikkeen toimintaan yleensä liittyy arvot. Meillä arvot tulee vasemmistolaisesta liikkeestä, solidaarisuus näin poispäin, hyvin vahvasti. Mutta myös se, että järjestöt, joiden kanssa me tehdään työtä, heillä on myös oma arvomaailmansa, joka on aika lailla yhtenäinen meidän kanssa. Jos toimii meidän opintokeskuksen kanssa, sitoutuu meidän arvoihin, ja näin on myös muilla opintokeskuksilla. Se tuo työlle raamit, samoin kuin tavoitteet ja se, minkä eteen halutaan toimia.
Ja kyllä mä aina sanon, puhuit maailman parantamisesta tuossa ihan alussa, niin ajattelen, että me ollaan järjestöjen ja yhdistysten kanssa parantamassa maailmaa, sitähän tässä tehdään. Sitä on mun mielestä kansalaisyhteiskunta ja järjestöjen toiminta, että vaikutetaan siihen asiaan, mikä se sitten ikinä onkaan, jotta se olisi paremmin, jotta se jotenkin edistyisi. Se tuntuu naivistiselta ehkä hieman, mutta sitä se on.
00:17:55 Anu
Ja jos haluaa sanoa jotenkin hienommin, niin ehkä tämmöinen transformaatio ja transformatiivinen on ehkä sivistyssana siihen. Eli me halutaan toteuttaa ekososiaalista sivistystä, jotta meidän maapallo säilyisi mahdollisimman pitkään elettävänä ja hyvänä. Ekososiaalisessa sivistyksessä tavoitellaan juuri tätä tämmöistä transformatiivisuutta, eli että ihmiset haluavat itse toimia paremman maailman puolesta.
00:18:34 Jutta
Kyllä.
00:18:34 Anu
Tehdään sitä muutosta.
00:18:36 Jutta
Tehdään muutosta. Juuri se, että huomioidaan muutkin kuin ihmiset. Huomioidaan ympäristö ja luonto. Oon puhunut siitä ja pohdin myös omassa opinnäytetyössäni sitä, että meillä on tämä sivistys ja sivistystyö. Ekososiaalinen sivistys vie sen vielä laajemmalle, että se ei koske pelkästään ihmisiä, vaan se koskee koko planeettaa, että meidän pitää huomioida koko planeetan kantokyky ja kestokyky tulevaisuudessa ja meidän toimissa.
Se entistä vahvemmin näkyy meidän antamassa pedagogisessa tuessa, mihin me halutaan ohjata sitä järjestöjen koulutustoimintaa. Että he huomioisi koulutustoiminnassa myös sen, että ei vaan se järjestön oman agendan toteuttaminen, mutta myös se, että huomioidaan luonto ja ilmasto ja koko ekosysteemi.
Kun me puhutaan sivistyksestä, niin sivistyshän kattaa tosi paljon asioita. Se on sellaista sydämen sivistystä. Sä alussa kerroit, että ajatellaan laajemmin. Koulumaailmaan verrattuna, kun me puhutaan sivistyksestä ja miten ihminen sivistyy, niin me ajatellaan se vähän eri tavoin kuin se, että miten ihminen oppii koulussa.
Me meillähän lähtee siitä liikkeelle, että jokainen vapaaehtoisesti haluaa osallistua johonkin. Sä et ilmoittaudu mihinkään kouluun ja joku määrää sulle, että mitä sun pitää opiskella, vaan että sulla on itse oma tahto ja oma halu opiskella jotain ja sä oot kiinnostunut siitä. Sä hakeudut sen piiriin ja parhaimmassa tapauksessa sä oot itse pohtimassa sitä, että me halutaan nyt tässä järjestössä oppia tätä, nyt perustetaan tää koulutus tai tehdään tää kurssi.
Omaehtoisuus on hyvin vahvasti siellä läsnä meidän koulutustoiminnassa ja vapaassa sivistysyössä. Se on sen perusta, ja voidaan ajatella vaikka sivistysprosessin kautta sitä. Se on jatkuva prosessi se sivistyminen. Se lähtee siitä liikkeelle, että on halu ja avoimuus siihen oppimiseen, että haluaa saada tietoa, osaamista, taitoja ja hakeutuu koulutukseen. Tuottaa koulutuksen muiden kanssa, perustaa vaikka opintokerhon, jossa muiden kanssa käy vuorovaikutuksellista dialogia ja muodostaa omia ajatuksia.
Syntyy ehkä kriittistä ajattelua, tai todennäköisesti syntyy kriittistä ajattelua, pohdintaa omasta etiikasta, kun käydään keskustelua koulutuksessa, oli se aihe mikä tahansa.
Tavallaan tämä sitten synnyttää sitä, syntyy halu toimia, halu olla aktiivinen kansalainen ja se voi olla todella pientä ruohonjuuren toimintaa. Kerätään roskia jossain alueella tai autetaan muita ihmisiä tai ihan vaan mennään kampanjoimaan jonkun ehdokkaan puolesta. Joku pieni asia, että kun sä huomaat sen, että OK, nämä mun ajatukset on tämmöisiä ja miten mä voin toimia niiden ajatusten eteen.
Ja sit se tavallaan alkaa alusta. Sit haluaa kasvattaa lisää tietoa ja taitoa.
Mutta koulussa, koulumaailmassa on alku ja loppu sillä opiskelulla. Sä menet kouluun ja suoritat jonkun, ja sit se on ohi ja saat todistuksen ja heippa, mutta tää vaan jatkuu. Sen takia on tärkeää muistaa se, että meidän sivistystyössä pysyy se vapaus, että kukaan ei tule määrittämään sitä, mitä sun pitää opiskella, vaan että sulla on se oma tahto siinä ja oma halu.
00:22:51 Anu
Joo, vapaa sivistystyö on meidän toiminnan ytimessä, siellä keskiössä, mutta tosi harvoin ihmiset ymmärtää, mitä sillä vapaalla sivistyksellä ja sivistystyöllä tarkoitetaan.
00:23:03 Jutta
Niin, ja siis ajatellen siihen historiaan nähden. Opintokeskuksilla on satavuotinen historia. Vapaalla sivistystyöllä on vielä pidempi historia, noin 150-vuotinen historia. Se on meille tunnusomasta täällä Pohjoismaissa. Sieltä se on lähtöisin. Tuossa aikaisemmin sanoin sitä, että oli tarve sivistää koko kansaa ja vapaa sivistystyötä onkin kutsuttu aikaisemmin kansansivistykseksi. Se on kansansivistysliike ollut aikoinaan. Sitä ennen se oli kansanvalistusta, eli ollaan siirrytty askel askeleelta johonkin.
Nyt puhutaan vapaasta sivistystyöstä ja me ollaan osa suomalaista koulujärjestelmää. Mun mielestä tärkeää muistaa, että peruskoulujen, lukion ja ammattikoulujen lisäksi meillä on vapaa mahdollisuus oppia ja kouluttautua.
Meillä on viisi erilaista oppilaitosmuotoa tekemässä työtä ja me tavoitetaan miljoona suomalaista joka vuosi vapaalla sivistystyöllä. Se, että nyt tällä hetkellä haastetaan, mietitään mikä on vapaan sivistystyön tulevaisuus. Vapaan sivistystyön rooli on ollut yleensä yhteiskunnassa aina se, mihin on tarvittu koulutusta. On se sitten ollut kansanvalistusta tai kansansivistystä. Tai itsenäistymisen jälkeen sisällissodan jälkeen tarvittiin kouluttautumista. Siinä oli kansansivistys mukana vahvasti, että saatiin yhtenäistettyä kansaa ja päästiin siitä eteenpäin. Se rooli on aina ollut hyvin yhteiskunnalliseen tilanteeseen liittyvä.
Mikä se rooli nyt on, sitä mietitään ministeriössä vapaan sivistystyön tulevaisuustyöryhmässä. Vahvasti näyttää siltä, että meitä halutaan johonkin kainaloon tukemaan muuta koulutustoimintaa. Mun mielestä täytyy muistaa se, että me ollaan kuitenkin itsenäinen, ja kaikki koulutusmuodot tukevat toisiaan. Ei ole meidän rooli vain tukea jotain, vaan me ollaan ihan itsenäinen toimija.
Koen, että se liittyy vahvasti myös tähän, mistä me puhuttiin alussa tuosta Rydmanista ja siitä, että ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia kavennetaan järjestöissä. Mä koen, että se vahvasti liittyy tähän myös meidän tekemään työhön. Kun me toimitaan järjestöjen kanssa, ja sitten jos ne ihmiset ei saa päättää siitä, että miten he kouluttautuu ja mitä he saa oppia, että ajatellaan vaan, että jokaisen pitää maksaa oma harrastuksensa itse. Nämä on laajempia juttuja kuin pelkkä harrastus. Täällä tehdään enemmän merkityksellistä toimintaa. Pitää nähdä se laajuus ja merkityksellisyys, mikä sillä toiminnalla on.
00:26:31 Anu
Hei kiitos paljon Jutta tästä ihanasta juttutuokiosta!
00:26:36 Jutta
Kiitos Anu. Tämä oli mukavaa.
00:26:40 Anu
Varmaan palataan sun kanssa tulevissa jaksoissa uusin aihein.
00:26:44 Jutta
Kyllä.
00:26:52 Jingle
Tämä on Liekki-podcast.
Podcastissa keskustelivat
