Tekstivastine: On aika kamppailla työelämäheikennyksiä vastaan

Tämä on tekstivastine Liekki-podcastin jaksolle On aika kamppailla työelämäheikennyksiä vastaan. Voit kuunnella jakson SoundCloudissa.

Emmi 

Ja se kyllä herätti myös minussa tosi paljon tunteita, että miten niin kuin kehtaa heikentää työntekijöiden oikeuksia, leikata kansalaisjärjestöiltä, jotka vaikka nyt just tekee tätä työtä naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi, leikata sote-alueilta ja siis niin monesta muusta asiasta, jolla on suora vaikutus naisiin ja naisten hyvinvointiin, naisten oikeuksiin, turvallisuuteen. Ja sitten sä tulet poseeraamaan sinne sillä ajatuksella, että me tehdään tosi paljon naisten hyväksi.  

Jingle: Tämä on Liekki-podcast. 

Anu 

Tässä Liekki-podin jaksossa olisi tarkoitus keskustella Orpon-Purran hallituksen  työelämäheikennyksistä ja siitä, mikä on järjestäytymisen merkitys tänä päivänä työelämässä ja KSL-opintokeskuksen Nuori Ay-vaikuttaja -koulutuksesta. Nuori ay-vaikuttaja -koulutus on yksi KSL:n perinteisiä pitkäkestoisia koulutuksia. Toinen on Poliitikkokoulu, toinen on Nuori ay-vaikuttaja -koulutus. Se alkaa syyskuussa ja päättyy ensi vuoden maaliskuussa. Siihen voi hakea huhti-toukokuussa. Elikkä ihan näillä näppäimillä. Mulla on näistä aiheista keskustelemassa Emmi Alho, joka toimii järjestösuunnittelijana ja luottamusmiehenä KSL:sssä. Tervetuloa Emmi. 

Emmi 

Kiitos. 

Anu 

Mitä sulle kuuluu? Nyt elellään kevättä 2026, mitä on mielen päällä tänään? 

Emmi 

Mitä on mielen päällä? No joo, näistä pitkistä koulutuksista puheen ollen, niin tänäänhän elikkä maanantaina 23.3. alkaa uuden Poliitikkokoulun haku, ja sitten ihan ihan pian eli 1.4. alkaa Nuori ay-vaikuttaja -koulutuksen haku. Niin se on musta jotenkin mielenkiintoista ja kutkuttavaa. Kun nää pitkät koulutukset alkaa, että kuinka paljon me saadaan hakemuksia ja minkälaiset ihmiset hakee. Ja joo, silleen tosi innostuneella ja jotenkin kiinnostuneella fiiliksellä odotan. 

Joo, niin jotain, mikä on niin kuin herättänyt tunteita viime aikoina, erityisesti yhteiskuntaan ja politiikkaan liittyen, niin mulla tulee mieleen Naistenpäivän marssi Helsingissä, jossa oli siis todella paljon porukkaa. Olikohan meitä 20 000. Ja uskon, että se kyllä liittyy tähän poliittiseen tilanteeseen ja tähän hallitukseen ja niiden naisvihamieliseen politiikkaan, että naiset nousevat barrikaadeille, että tämä ei käy. Ja no ylipäätään ajattelen, että mielenosoitukset ja tällaiset marssit on tärkeitä, että ihmiset voi kokoontua yhteen ja myös saada jotenkin voimaa siitä. Porukasta siinä ympärillä, että näin moni muukin ihminen ajattelee tällä tavalla, että tää ei ole vain mun asia, vaan tässä on tosi paljon porukkaa mun kanssa. Mä ajattelen, että se voi olla vaikuttavaa, toki ulospäin ja myös parhaassa tapauksessa siihen poliittiseen päätöksentekoon, mutta se voi olla tosi tärkeää myös sille yksilölle ja niille ihmisille, jotka osallistuu siihen mielenosoitukseen.  

Mutta se, mikä mua varsinaisesti jotenkin liikutti tässä, tai en mä tiedä liikuttamisesta, ehkä ärsytti, oli se, että kun tää mielenosoitus tai marssi saapui Kansalaistorille ja siellä oli sitten puheita ja musiikkiesityksiä ja näin poispäin, ja sitten siellä luovutettiin pääministeri Petteri Orpolle tällainen väkivallan vähentämiseen tai kitkemiseen tai toimiin liittyvä adressi. Niin Orpo piti myös piti hyvin pitkän puheenvuoron, jossa hän jotenkin toi esille sitä, mitä kaikkea hallitus on tehnyt naisten hyväksi. Täysin oikeutetusti minusta tämä herätti yleisössä ison vastareaktion, ihmiset alkoi buuaamaan ja huutaa hänelle, ja se kyllä herätti myös minussa tosi paljon tunteita. Että miten kehtaa heikentää työntekijöiden oikeuksia, leikata ihan ******* kansalaisjärjestöiltä, jotka vaikka nyt just tekee tätä työtä naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi, leikata sote-alueilta ja siis niin monesta muusta asiasta, jolla on suora vaikutus naisiin ja naisten hyvinvointiin, naisten oikeuksiin, turvallisuuteen. Ja sitten sä tulet poseeraamaan sinne sillä ajatuksella, että me tehdään tosi paljon naisten hyväksi. Se, että joo, varmasti on tekoja, joita tämä hallitus myös on tehnyt naisten asiaa edistääkseen, mutta se ei poista sitä, että kokonaiskuva on ollut n vahvasti miinusmerkkinen. Niin joo, se kyllä suututtaa mua, että ensin leikataan johonkin pakkoon vedoten ja sitten lopulta kuitenkin yritetään poseerata jonain hyväntekijänä. Ja musta on hyvä että ihmiset ei sitä vaan sulata, vaan osoittaa selkeästi, että tää ei käy ja että me ei purematta niellä tällaista väitettä, että tässä nyt oltaisiin jotenkin naisten asialla. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi, ja se on minusta ihan hyvä juttu. 

Anu 

Mun mielestä on kyllä mielenkiintoista ja hyvää, että kyllä naiset muutosvoimana on olemassa Suomessakin edelleen. Jos ajatellaan sitä, että aina puhutaan, että Suomessa tasa-arvo on jo valmis ja näin poispäin. Tiedämme, että se ei ole totta, mutta näin usein väitetään. Ja vaikka silloin kun oli Trumpin ensimmäinen virkaanastuminen, niin silloinhan oli Yhdysvalloissa valtava naisten marssi. Että kyllä naiset iikkeenä on yhä olemassa, ja nyt oikeuksia ja asemaa heikennetään, niin kyllä naiset pystyy Suomessakin järjestäytymään. Tää on mun mielestä tosi tervetullut osoitus, tää Naisten marssi siitä, että ei purematta tarvitse niellä kaikkea, ja sitten porukkaa on valmiina lähtemään kaduille. 

Emmi 

Kyllä jep. Ja kun naisille ehkä herkästi tarjotaan sitä roolia, että pitää niinku olla kiltti ja käyttäytyä hyvin, olla rakentava ja huolehtia muista ja kaikki tämä, että sitten naiset voi myös mennä tuonne ja huutaa pääministerille, että tämä ei käy. 

Anu 

Ei tarvitse aina miettiä, että tuleeko pääministerille paha mieli. 

Emmi 

Ei todellakaan! Pääministeri voi miettiä ihan itse, minkälaisia poliittisia päätöksiä tekee, ja miten kansa siihen reagoi. 

Anu 

Aloitetaan nyt tästä nuori Nuori ay-vaikuttaja -koulutuksesta, kun se on kuitenkin meillä tämmöinen pihvi tässä, niin kenellekäs tämä on suunnattu? Kun haku nyt alkaa, kenen kannattaa hakea? 

Emmi 

Joo eli tää on siis vajaan vuoden mittainen. Koulutus, johon valitaan 16 osallistujaa, jotka voi olla iältään 18– 36 vuotiaita. Erityisesti toivotaan osallistujia, jotka jo on aktiivisia omassa ammattiliitossaan tai on ainakin kiinnostuneita aktivoitumaan siellä. Voi olla siis ihan aloittelija tai semmoinen, jolle nää ay-jutut on ihan uusia, tai sitten voi olla joku sellainen, joka on jo  ollut pidempään mukana. Ja meillä on tässä järjestävässä porukassa me KSL opintokeskus, ay-vasemmistoa eli Teollisuuden Vaikuttajat PAMin vasemmistoryhmä, AKT:n vasemmistoryhmä, JHL:n vasemmistoryhmä ja SEL. Ja Vasemmistonuoret, eli meillä on tässä iso porukka, joka on tätä koulutusta suunnitellut. Me KSL-opintokeskuksena tää järjestetään. 

Anu 

Oliko niin, että tänne voi hakea muutkin kuin näiden liittojen jäsenet? 

Emmi 

Joo, hyvä hyvä tarkennus. Ehdottomasti voi hakea myös muista ammattiliitoista ja myös muualta kuin SAK:laisista liitoista. Eli jos olet vaikka akavalaisen liiton jäsen tai STTK:laisen liiton jäsen, niin voit kyllä hakea mukaan. Se käy hyvin. 

Koulutus koostuu viikonlopputapaamisista, meillä on yhteensä neljä, anteeksi kolme viikonlopputapaamista, hoista kaksi ollaan tällä koulutuksen porukalla. Yksi viikonloppu on järjestetään yhteistyössä Vasemmistonuorten kanssa. Heillä on tällainen, nyt mä unohdin nimen, entinen Tammitapaaminen, nykyään Joukkovoimaa-seminaari. Eli siis tapahtuma, joka keskittyy nimenomaan työelämään, työntekijöiden oikeuksiin ja ammattiyhdistysliikkeeseen. Järkätään yhteinen viikonloppu, jossa on sekä näitä vasemmistonuorten seminaariosallistujia, että sitten näitä Nuori ay-vaikuttaja -koulutuksen porukoita, ja sillä tavalla tehdään sitten yhteistyötä. 

Koulutus päättyy, tai huipentuu Brysselin-matkaan. Eli lähdetään käymään Brysselissä EU-parlamentissa tapaamassa vasemmistoliiton meppiä Li Anderssonia ja todennäköisesti siinä sivussa tutustutaan myös eurooppalaiseen ay-liikkeeseen tavalla tai toisella. On vielä vähän suunnittelussa, mitä kaikkea tälle meidän matkalle sisältyy. Mutta Li Andersson ainakin tavataan, ollaan reissussa yhteensä varmaankin neljä päivää matkoineen, se tarkentuu tuossa syksyllä. Eli kolme viikonlopputapaamista, Brysselin –matka ja pari webinaaria, joista toisessa on tarkoitus keskustella ay-liikkeestä osana ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja toisessa webinaarissa valmistaudutaan tähän Brysselin-matkaan, ja tutustutaan vähän niihin teemoihin etukäteen. 

Anu 

Kun tässä pääsee ulkomaille asti, niin maksaako tää osallistujille jotain? 

Emmi 

Joo tää on siis osallistujille maksuton eli nää järjestävät tahot kustantaa tän koulutuksen majoitukset matkat, ruoat, kaikki, eli osallistuja voi vaan hoitaa itsensä paikan päälle.  

Meillä on eri viikonloppuna aina vähän eri teemat. Aiheita, joita me tullaan käsittelemään tässä koulutuksessa on, mikä on se sinun rooli tai paikka siellä ay-liikkeessä, ja ylipäätään, että mitä kaikkea ay-liikkeessä voi tehdä. Millä tavalla sä voit vaikuttaa siellä, se on yksi keskeinen asia, jota tässä koulutuksessa pohditaan. Paikannetaan itseä osaksi ay-lliikettä. Ja sitten toki laajennetaan siihen, että mikä ay-liikkeen merkitys on yhteiskunnassa, mitä se on ollut historiallisesti. Meillä on perinteisesti tässä koulutuksessa ollut luento, jossa käsitellään ay-iikkeen historiaa Suomessa, mikä on musta tosi tärkeää, että me tiedetään, mistä me ollaan tultu. Ketkä nämä kaikki oikeudet on taistellut? Millaisia kamppailuja on käyty? Mitä se on vaatinut? 

Anu 

Minkälaista meidän työelämä olisi tänään, jos niitä kamppailuja ei olisi käyty? 

Emmi 

Kyllä jep, niin että lähdetään ay-liikkeen historiasta, historiasta Suomessa. Meillä on ollut ihanaa Päivi Uljas pitämässä luentoa tästä aiheesta, ja ajattelin pyytää häntä myös nyt. Hän on tätä asiaa tutkinut erityisesti selliläistä, leipomotyöntekijöiden osalta, jos nyt muistan oikein Päivin väitöskirjan aiheen.  

Historian lisäksi siirrytään toki nykypäivään. mikä se ay-liikkeen rooli on nyt Suomessa, miten ay-liike toimii? Miten se eroaa meidän parlamentaarisesta, poliittisesta järjestelmästä eli puoluetoiminnasta? Mitkä näiden kahden erilaiset roolit ovat, mitä yhteistyötä ne ehkä voisi tehdä? Käydään sitäkin tässä koulutuksessa läpi.  

Ja sitten toki siirrytään vielä Suomesta kansainväliselle tasolle, eli miten ammattiyhdistysliike Suomessa kytkeytyy osaksi pohjoismaista, eurooppalaista ja lopulta globaalia liikettä? Minusta on tosi tärkeä asia pitää mielessä, että ammattiyhdistysliike on kansainvälinen liike ja se on ollut sitä aina. Ja mä ajattelen, että tänä päivänä se on erityisen tärkeää, että me pidetään mielessä kansainvälisyys ja solidaarisuus siihen liittyen. 

Anu 

Niin, jos miettii, että mihin suomalaisten kulutus perustuu, niin aika paljon tuodaan tavaraa ja ruokaa ja kaikenlaista ulkomailta, että kyllähän se, mitä me tässä arjessa käytetään, on täysin joka päivä kytköksissä työntekijöiden oikeuksiin ympäri maailmaa. 

Emmi 

Kyllä, ja sitten taas toisaalta se, että meille tulee työntekijöitä muualta Suomeen. Mitkä heidän työehtonsa ja oikeutensa on? Viime aikoinahan on paljon puhuttu vaikka Woltista ja näistä alustatyöntekijöistä, että heidät ajetaan tällaiseen yrittäjämäiseen asemaan, jossa heillä on täysin henkilökohtainen riski siinä, että pitää itse hankkia ne kaikki, no on se sitten pyörä tai auto tai mikä se kulkupeli on. Sitten sulla on tosi huono korvaus, ei mitään sosiaalitiloja, ei terveydenhuoltoa, ja sitten että  ****** korvausta vastaan kuljetat ihmisille vaikka ruokaa. Että kyllähän se on myös tosi siihen kansainväliseen solidaarisuuteen liittyvä kysymys, että minkälaisilla ehdoilla tässä maassa tehdään töitä. 

Mutta tosissaan, pohditaan sitä omaa roolia ay-liikkeessä, mitä itse siellä voi tehdä. Mietitään ihan konkreettisesti, mitä erilaiset vaikuttamisen keinot on, millä tavalla sä voit edistää sitä työntekijän asemaa, oli se sitten omalla työpaikalla tai vaikka omassa kunnassa tai kaupungissa. Opetellaan sitä, millä tavalla me voitaisiin viestiä näistä meidän tavoitteista ja jakaa tietoa vaikka järjestäytymisen merkityksestä. Ja miten me voitaisiin tehdä tätä muiden kanssa, eli vähän hiotaan niitä viestintätaitoja. 

Ja sitten toki mä ajattelen, että ammattiyhdistysliikkeessä toimiminen on  hyvin paljon muiden ihmisten kanssa toimimista ja kohdataan monenlaisia ihmisiä, monenlaisista eri taustoista tulevia ihmisiä, jolloin minusta on tosi tärkeää osata kohdata ihmiset sensitiivisesti. Mikä voi siis tarkoittaa sitä, että osaa kohdata ihmisiä jotka, kuuluu vaikka johonkin vähemmistöön tai joiden suomen kielen taito ei ole niin hyvä tai joihin kohdistuu jotain syrjinnän uhkaa esimerkiksi. Niin siihen myös paneudutaan. Miten kohdataan toisiamme sensitiivisesti, ja miksi se on tärkeää.  

Yksi tosi tärkeä asia on verkostoituminen eli se, että me tuodaan eri ammattiliitoissa aktiivisia tai aktiiviseksi haluavia nuoria yheen.  Toivomme, että tästä muodostuisi  yhteisö tai verkosto, että eri puolilta Suomea, eri aloilla työskentelevät tai opiskelevat ihmiset tai työttömät, jotka on jonkun tietyn liiton jäseniä, voisi keskenään keskustella näistä asioista ja kysyä toisilta neuvoa ja vaikka kampanjoida jonkun asian puolesta. 

Anu 

Ja tää onkin semmoinen asia, mikä saa toistuvasti kiitosta meidän näistä Nuori ay-vaikuttaja –koulutuksista. Kun olen haastatellut ihmisiä, jotka on tän käynyt, niin se kyllä nousee aina niissä haastatteluissa esiin, että verkostoituminen on ollut yksi parhaimpia anteja. Sitä kyllä arvostetaan. Se todellakin toteutuu, että siitä hioutuu semmoinen porukka, että sä tunnet ympäri Suomea eri aloilla tekeviä ihmisiä, joiden kanssa voit jatkossakin sitten pallotella asioita. 

Emmi 

Kyllä. 

Anu 

Miten sä näet tänä päivänä suomalaisten suhtautumisen järjestäytymiseen ja ammattiliittoihin liittymiseen? Millä tolalla ollaan? 

Emmi 

Se on aina hyvä, jos ihminen kuuluu ammattiliittoon, kuuluu se siihen mistä tahansa syystä. Mutta kyllä mä ajattelen, että se on tietysti parempi, jos ihmiset kuuluu ammattiliittoon sen takia, että he haluaa olla osa kamppailua parempien työehtojen puolesta. Ja ei pelkästään itselleen, vaan myös niille muille ihmisille, jotka on sen liiton jäseniä, ja sitten ehkä vielä siitä laajemmin, että ei pelkästään sen oman liiton ihmiset, vaan laajemmin työtä tekevät ihmiset tai työttömät ihmiset. Sellaisessa asemassa olevat ihmiset, jotka on alisteisessa asemassa suhteessa työnantajaan. Itse vierastan sellaista puhetta, johon jonkin verran oon törmännyt myös liittojen viestinnässä, että ammattiliitto esitetään palveluna. Toki ammattiliitossa on paljon hyviä palveluita ja se on myös tärkeää, mutta se, että jos ammattiliitto esitetään sillä tavalla, että maksa tämä jäsenmaksu, niin sitten saat jäsenyyden tähän palveluun, ja me tarjoamme sulle palveluita, niin joo totta, hyvä juttu. Mutta mä ajattelen, että sen sijaan että me tarjotaan ihmisille tämmöinen, jotenkin yksilölle tämmöinen palvelu, josta hän maksaa vähän samaan tapaan kuin jostain, en mä tiedä, Spotifysta tai jollekin vakuutusyhtiölle, niin se ei kyllä edistä sitä etenkin perimmäistä ajatusta, mikä ammattiliitoissa ja tässä järjestäytymisessä on, että jokainen liiton jäsen muodostaa sen ammattiliiton, eikä sillä tavalla, että siellä on liiton henkilökunta, joka tuottaa palveluita yksilöille, jotka maksaa siitä palvelusta. Mä ajattelen, että se kyllä herkästi passivoi ja joka johtaa just semmoiseen vieraantumiseen siitä, minkä takia nää ammattiliitot on olemassa. 

Anu 

Suomessa puhutaan varsinkin vasemmalla laidalla siitä, että Orpon hallitus on järjestelmällisesti heikentänyt työntekijöiden asemaa. Onko se totta, mitä esimerkkejä sä nyt kertoisit siitä? Mitkä on ihan selkeitä juttuja, että tää asia on totta ja työntekijöiden täytyisi tässä nyt jotenkin ryhdistäytyä tai ymmärtää, mitä tapahtuu? 

Emmi 

Kun katsotaan meidän hallitusta, niin siellä on oikeistopuolue kokoomus, äärioikeistopuolue perussuomalaiset, joka tosin ennen vaaleja väitti olevansa työväenpuolue ilman sosialismia, mutta mun mielestä he on kyllä kaikkea muuta kuin työväenpuolue, että eihän he siellä ole työntekijöiden asiaa ajaneet, vaan hyvätuloisten ja rikkaiden asiaa kokoomuksen kanssa. Kokoomuksen ja perussuomalaisten liitto on todella vaarallinen. Toinen saa läpi kaikki työntekijöihin, sosiaaliturvaan ja heidän näkökulmastaan paisuneeseen sosiaalivaltioon liittyvät leikkaukset läpi, ja toinen saa läpi kaikki omat rasistiset poliittiset tavoitteensa. Ja kyllähän se on ollut järjestelmällistä ay-liikkeen alasajoa. Kun katsoo vaikka minkälaisia vaalitavoitteita Elinkeinoelämän keskusliitolla tai ylipäätään työnantajapuolella on ollut ennen vaaleja, niin kyllähän ne on niitä asioita, joita tää hallitus on sitten vienyt läpi. Siellä on esimerkiksi lakko-oikeuden rajaaminen, vuoden mittaiset määräaikaiset työsuhteet ilman erityistä perustetta, irtisanomissuojan heikentäminen, leipomotyölain kumoaminen, joka tarkoittaa monille leipomoissa työskenteleville tulotason merkittävää laskua, paikallisen sopimisen laajentaminen, työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkaukset, ja tää lista siis jatkuu. SAK hyvin koonnut näitä hallituksen tekemiä heikennyksiä omille nettisivuilleen, ja siellä on myös lyhyesti taustoitettu, mistä näissä on kyse. Kannattaa sieltä käydä tsekkaamassa. 

Anu 

Emmi, kiitos tosi paljon, kun olit täällä juttelemassa ja kertomassa näistä asioista. 

Emmi 

Joo, kiitos, oli kiva olla mukana! Sinä, joka kuuntelet tätä meidän podcastia ja olet 18– 36-vuotias ay-nuori tai ay-toiminnasta kiinnostunut, niin niin katso KSL:n nettisivuilta hakuilmoitus ja jos sua kiinnostaa, hae mukaan! Hakuaikaa on, tässä en nyt muista mihin saakka se oli, mutta aika pian sen hakuajan päättymisen jälkeen tehdään päätökset siitä, keitä valitaan mukaan ja syyskuun alussa aloitetaan koulutus. Kannustan hakemaan mukaan ja mulle voi laittaa sähköpostia tai soitella, jos haluaa kysyä lisää koulutuksesta, jos vaikka mietityttää, onko tämä nyt itselle sopiva, niin saa ehdottomasti kysyä lisätietoja. 

Anu 

Kiitos. 

Emmi 

Kiitos paljon.  

Jingle: Tämä on Liekki-podcast.