Reilu siirtymä tarkoittaa yhteiskunnan vihreän siirtymän toteuttamista sosiaalista oikeudenmukaisuutta vaalivalla ja vahvistavalla tavalla. Reilussa siirtymässä kaikille taataan työtä ja toimeentuloa sekä huolehditaan yhteiskunnallisesta osallisuudesta ja demokratian toteutumisesta. Reilu siirtymä tarkoittaa kestävää tulevaisuutta kaikille, ei harvoille!
Käymme reilun siirtymän webinaareissamme keskustelua siirtymän kiperistä kysymyksistä asiantuntijoiden, aktivistien ja poliitikkojen vetämänä. Webinaari on saanut tukea Palkansaajasäätiöltä.
Lue tarkemmat kuvaukset ja katso videot listauksen alta.
Reilu siirtymä kaupungeissa, 2023
- Vihreän siirtymän kysymykset kaupungissa (Helena Leino)
- Ympäristökansalaisuus kaupungissa (Veikko Eranti)
- Kaupungin ilmastotoimet (Pauliina Jalonen ja Lauri Lahikainen)
- Kaupunkiluonnon monimuotoisuus (Jarmo Saarikivi ja Jere Nieminen)
- Kaupunkiviljely ja kumppanuusmaatalous (Malm Nordlund, Krista Willman ja Ruby Van Der Wekken)
Reilu siirtymä ja politiikan suunnanmuutos, 2022
- Kohti ekososiaalista hyvinvointia! (Tuuli Hirvilammi)
- Energiapolitiikan suunnanmuutos – kohti uusiutuvia! (Mai Kivelä ja Kaisa-Reeta Koskinen)
- Ekologisen siirtymän rahoittaminen – mistä rahat? (Jussi Ahokas)
- Miten ay-liike vastaa ilmastonmuutokseen? (Pia Björkbacka)
- Mitä Euroopan Green Deal meille tarkoittaa? Silvia Modig ja Sini Harkki
Reilu siirtymä ja työn murros, 2021
- Vasemmisto ja reilu siirtymä (Laura Kolehmainen ja Jenni Suutari)
- Reilu siirtymä ja globaali vastuu (Ellinoora Vesala ja Lasse Leipola)
- Kuntien kestävät hankinnat (Matleena Käppi ja Riikka Leskinen)
- Tulevaisuuden elinkeinorakenne (Paavo Järvensivu ja Tero Kuusi)
- Ammattiyhdistysliike ekologisen siirtymän edessä (Katja Syvärinen ja Lauri Muranen)
Reilu siirtymä kaupungeissa, 2023
Vihreän siirtymän kysymykset kaupungissa
Kaupungistuminen kiihtyy kasvavalla vauhdilla, mutta sen ekologisuudesta ollaan montaa mieltä.
Voiko kaupungistuminen olla ekologisesti kestävää? Mitä toimenpiteitä ekologisen kaupungin rakentaminen edellyttää? Millaista on kaupungin ympäristöpolitiikka? Keskustelua alustamassa Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan apulaisprofessori Helena Leino.
Ympäristökansalaisuus kaupungissa
Kaupunkilaisten teoilla ja valinnoilla on valtava merkitys ympäristölle ja ympäristöpolitiikalle. Millaista on ympäristökansalaisuus, jossa kaupunkilaiset osallistuvat ja organisoituvat ympäristön puolesta. Miten sitä voidaan tukea tai tukahduttaa? Keskustelua alustamassa Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti.
Kaupungin ilmastotoimet
On sanottu, että ilmastonmuutos ratkaistaan kaupungeissa. Millä keinoin? Miten kaupungeista rakennetaan ilmastokaupunkeja? Keskustelua alustamassa Kuntaliiton ilmastopolitiikan erityisasiantuntija Pauliina Jalonen ja Tampereen yliopiston yhteiskuntafilosofian tutkija Lauri Lahikainen.
Kaupunkiluonnon monimuotoisuus
Millaista luontoa kaupungeissa on ja miten kaupunkiluonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä. Ovatko tulevaisuuden kaupungit luontokaupunkeja? Keskustelua alustamassa Helsingin yliopiston kaupunkiekologian tutkija Jarmo Saarikivi ja Villi vyöhyke -yhdistyksen monimuotoisuusaktivisti Jere Nieminen.
Kaupunkiviljely ja kumppanuusmaatalous
Tuleeko ruoka maalta vai voiko se tulla myös kaupungista? Miten kaupunkilainen voi tuottaa oman ruokansa ja miten se haastaa kaupungin muuttumaan elinympäristönä? Keskustelua alustamassa Tampereen yliopiston kaupunkiviljelytutkija ja yliopisto-opettaja Krista Willman, Dodo ry:n kaupunkiviljelyaktivisti ja kehityspäällikkö Malm Nordlund sekä kumppanuusmaatalouden tuottaja Ruby Van Der Wekken Oma Maa Osuuskunnasta (englanniksi).
Reilu siirtymä ja politiikan suunnanmuutos
Kohti ekososiaalista hyvinvointia!
Perinteinen hyvinvointivaltio on perustunut ympäristöhaittoja ruokkivaan talouskasvuun ja hyvinvointia on tavoiteltu muiden lajien, toisten maiden köyhien ja tulevien sukupolvien kustannuksella. Tarvitsemme ekohyvinvointivaltiota, jossa hyvinvointia tuotetaan ympäristön kantokyvyn rajoissa. Uudenlaisten sosiaalipolitiikan keinojen tulee ehkäistä eriarvoisuutta ja tukea kestävyysmurroksen toteutumista.
Tuuli Hirvilammi on sosiaalipolitiikan tutkija Tampereen yliopistosta. Hän on erikoistunut hyvinvointivaltion murroksen ja kestävän hyvinvoinnin kysymyksiin.
Energiapolitiikan suunnanmuutos – kohti uusiutuvia!
Käynnissä on valtava energiamurros, jota Venäjän aloittama hyökkäyssota vain kiihdyttää. Suomella on kaikki edellytykset tulla uusiutuvan energian kärkimaaksi. Korkea koulutustaso ja teknologiaosaaminen antavat Suomelle hyvät mahdollisuudet kehittää uusia ja luovia energiaratkaisuja.
Mai Kivelä on vasemmistoliiton kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen sekä pitkäaikainen kansalaisaktivisti. Mukana kommentaattorina on Helsingin kaupungin päästövähennysohjelman johtaja Kaisa-Reeta Koskinen.
Ekologisen siirtymän rahoittaminen – mistä rahat?
Ekologisen siirtymän rahoituksesta on puhuttu paljon viime vuosina. Erilaisia ehdotuksia on tehty niin markkinaehtoisen kuin julkisenkin rahoituksen lisäämiseksi. Millaisia konkreettisia malleja on esitetty? Millainen on niiden potentiaali siirtymän rahoituksessa? Millaiseksi rahoituskokonaisuuden voidaan odottaa muovautuvan lähivuosina ja vuosikymmeninä?
Jussi Ahokas työskentelee taloustutkijana BIOS-tutkimusyksikössä. Hänen tutkimuskohteitaan ovat talouden rakenteet ja suomalainen talouspolitiikka.
Miten ay-liike vastaa ilmastonmuutokseen?
Kiinnostaako ilmastonmuutos ay-liikettä? Kyllä kiinnostaa! Esimerkiksi SAK on määritellyt selkeät ilmastotavoitteet ja se tukee Suomen virallista ilmastopolitiikkaa. Ay-liike vaikuttaa ilmastopolitiikkaan myös EU-tasolla. On myytti, että ay-liike toimisi ilmastoliikkeen jarruna.
Pia Björkbacka on SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija, joka toimii ilmastopolitiikan, kestävän kehityksen ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien asioiden parissa.
Mitä Euroopan Green Deal meille tarkoittaa?
Päästövähennykset ilmastokriisin torjumiseksi on tehtävä tällä vuosikymmenellä. Onnistuakseen vihreän siirtymän pitää olla paitsi vaikuttava, myös oikeudenmukainen. EU:n yhteiset päästövähennyskeinot on koottu European Green Dealiksi eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaksi. Mitä se meille tarkoittaa? Missä sen osalta tällä hetkellä mennään?
Silvia Modig on vasemmistoliiton europarlamentaarikko, joka tekee työtä ilmastokriisin pysäyttämiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Mukana kommentaattorina on Greenpeace Nordenin ohjelmajohtaja Sini Harkki.
Reilu siirtymä ja työn murros
Vasemmisto ja reilu siirtymä
Millaisia toimenpiteitä vasemmisto ajaa ekologisen siirtymän eteen ja miten siirtymä toteutetaan sosiaalisesti reilulla tavalla?
Keskustelemassa vasemmistoliiton ympäristöpoliittinen asiantuntija Laura Kolehmainen sekä Vasemmistonuorten talous- ja ympäristöpoliittisen työryhmän puheenjohtaja Jenni Suutari.
Reilu siirtymä ja globaali vastuu
Mikä on Suomen ja yritysten vastuu ilmastokriisissä? Miten me Suomesta käsin voimme tukea kehittyvien maiden työntekijöitä ilmastonmuutoksen aikana?
Keskustelemassa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen kotimaan toiminnan päällikkö Ellinoora Vesala sekä Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Kuntien kestävät hankinnat
Millaisia toimia kunnat voivat tehdä reilun siirtymän eteen? Miten hankintoja voidaan toteuttaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.
Keskustelemassa Matleena Käppi Jyväskylän yliopiston Wisdom research-yhteisöstä sekä kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen.
Tulevaisuuden elinkeinorakenne
Miltä työelämä näyttää ekologisen siirtymän jälkeen? Mitkä työt työllistävät ja mitkä jäävät historiaan?
Keskustelemassa tutkija ja kauppatieteiden tohtori Paavo Järvensivu BIOS-tutkimusyksiköstä sekä tutkimusjohtaja Tero Kuusi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta.
Ammattiyhdistysliike ekologisen siirtymän edessä
Millainen rooli ammattiyhdistysliikkeellä on reilussa siirtymässä. Miten ammattiliitto vastaa ekologiseen muutokseen?
Keskustelemassa SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen sekä SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen.
Kysy lisää
