Vuonna 2024 opintokeskusten toimintaa leimasivat huomattavan suuret rahoitusleikkaukset, jotka vaikuttivat sekä koulutusten että opiskelijoiden määrään. Opintokeskukset onnistuivat haasteidenkin keskellä säilyttämään roolinsa yhteisöllisen oppimisen edistäjinä ja järjestöjen tukijoina.
Opintokeskukset toteuttavat koulutuksia niille säädetyn tehtävän mukaisesti itse sekä yhteistyössä kansalais- ja kulttuurijärjestöjen kanssa kaikkialla Suomessa. Tuoreessa Opintokeskusten laatu ja vaikuttavuus 2024 -raportissa tarkastellaan opintokeskusten toimintaa ja toimintaympäristöä viime vuoden aikana.
Vuonna 2024 valtaosa koulutuksista, 97 %, toteutettiin yhdessä yhdistysten eli kanssajärjestäjien kanssa.
Kanssajärjestäjiä oli viime vuonna kaikkiaan 1 300. Loput 3 % koulutuksista oli opintokeskusten itse järjestämiä.
‒ Merkittävin muutos toimintaympäristössä olivat ennen näkemättömän suuret opintokeskusten perusrahoituksen leikkaukset, joiden myötä toimintaa ja taloutta jouduttiin sopeuttamaan, toteaa Opintokeskukset ry:n laatu ja vaikuttavuusryhmää luotsaava Anna Kirstinä.
Opintokeskusten valtionosuutta leikattiin lähes 23 % ja opetustunteja myönnettiin 46 000 tuntia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rahoitusleikkaus heikensi merkittävästi opintokeskusten toimintakykyä. Rahoituksen vähenemisen vuoksi toimintaa oli pakko supistaa.
Vuonna 2024 leikattiin myös usean järjestön valtionavustuksia, mikä heikensi opintokeskuksen kanssa yhteistyötä tekevien kanssajärjestäjien toimintaedellytyksiä.
Opintokeskusten kanssa koulutuksia järjestävät yhdistykset ovat muun muassa poliittisia puolueita, sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, kulttuuriyhdistyksiä, maaseutu- ja kyläyhdistyksiä, lapsi- ja nuorisojärjestöjä, eläkeläisyhdistyksiä, rauhaan tai maanpuolustukseen liittyviä yhdistyksiä, valmius- ja pelastusalan sekä kriisiauttamiseen keskittyviä järjestöjä, ympäristöjärjestöjä, liikuntayhdistyksiä sekä seurakuntia ja muita maailmankatsomukseen liittyviä yhdistyksiä.
Järjestöjen ja yhdistysten koulutukset toteutetaan yhteistyössä opintokeskusten kanssa, jolloin opintokeskusten tarjoamalla taloudellisella ja pedagogisella tuella pyritään varmistamaan, että koulutukset tuottavat oppimista ja osaamista.
‒ Opintokeskukset ovat mukana aikamme suurissa liikehdinnöissä, ja ne vahvistavat osaltaan yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja maapallon elinolosuhteiden säilymistä, tiivistää Kirstinä.