Koulutuspalvelumme saavat vuodesta toiseen kiittävää palautetta. Emme toivo pelkkää kiitosta, sillä vain kriittinen palaute auttaa meitä kehittämään toimintaamme ja pedagogiikkaamme.

Viime vuonna noin 500 osallistujaa antoi koulutuksistamme palautetta. Koulutuksiimme osallistui yli 2000 henkilöä, joten palautetta olisimme toivoneet enemmänkin. Madaltaaksemme palautteen antamisen kynnystä olemme tälle vuodelle uudistaneet koulutuspalautettamme tiiviimmäksi ja pohtineet tarkemmin, mitkä asiat meille on tärkeintä kuulla.

Ohjaaminen ja työskentelytavat kirvoittavat palautetta

”Olennaista on tietää, mitkä asiat osallistujat kokivat onnistuneiksi. Toteutuivatko koulutuksen tavoitteet heidän näkökulmastaan?”, sanoo koulutustoiminnan vastaava Krissu Sirola-Korhonen. ”Palautteissa on toki aina myös hieman ristiriitaa, sillä koulutustilaisuudet vaihtelevat, ja osallistujien oppimisen tavat ja tarpeet ovat erilaisia. Tyypillisesti saamme paljon positiivista palautetta osallistavista menetelmistä ja ryhmässä työskentelystä – samalla tiedämme, etteivät nämä työskentelytavat ole kaikkien juttu.”

”Erityisen ilahduttavaa on koulutustilanteiden ilmapiirin ja turvallisen tilan kokemus, joka nousee meidän kaikissa koulutusmuodoissa esille”, Sirola-Korhonen jatkaa. ”Tämä kertoo kouluttajiemme osaamisesta niin ryhmien ohjaamisen kuin työtapojen valinnan suhteen.”

Kouluttajamme saavat paljon kiitosta asiantuntijuudesta, rauhallisesta ja osaavasta ohjauksesta sekä työskentelytavoista. Palautteissa korostuu myös sisältöjen merkitys osallistujille.

Kuormitus vaikuttaa oppimiskokemukseen

”Palautteista heijastuu myös yhteiskunnan kipukohtia”, toteaa Sirola-Korhonen. ”Osallistujille haasteita koulutuksiin osallistumisessa tuo erityisesti omat rajalliset voimavarat sekä arkeen liittyvät erilaiset muuttujat, kuten rauhallisen ajan puute tai etäkoulutuksiin liittyvät työskentelyvälineet.”

Koulutuksen järjestäjänä näihin on vaikea vaikuttaa, mutta pyrimme huomioimaan erilaiset tekijät koulutuksen suunnittelussa. Esimerkiksi aikataulujen, ennakko-ohjeistusten sekä tauotusten suunnittelulla ja työskentelytapojen valinnoilla voimme vaikuttaa koulutuksen kuormittavuuteen ja tätä kautta osallistujien huomioimiseen. ”Näihin pyrimme jatkossa kiinnittämään yhä enemmän huomiota”, Sirola-Korhonen lupaa.

Koulutusten vaikuttavuus järjestötyössä ja yhteiskuntaan vaikuttamisessa

Koska järjestämme koulutuksia järjestöjen kanssa yhteistyössä, on myös tärkeää kuulla, millaista vaikuttavuutta koulutuksilla on järjestölle.

Kysyimme vaikuttavuudesta kahdella kysymyksellä, joissa vastausasteikko oli yhdestä viiteen (1= eri mieltä ja 5= samaa mieltä).

  • Pystyn hyödyntämään oppimaani järjestötoiminnassa.
  • Sain innostusta vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.

Koulutuksen vaikuttavuutta järjestötoimintaan arvioitiin keskiarvolla 4,4, joka on erittäin hyvä. Innostuksen lisääntymistä koettiin keskiarvolla 4,1.

”Usein vaikuttavuus on aika vaikeasti arvioitavissa heti koulutuksen jälkeen. Asioiden tulisi ensin päästä käytäntöön järjestön toiminnassa, ennen kuin vaikuttavuutta voisi todellisuudessa tarkastella”, Sirola-Korhonen pohtii. ”Tiedostamme myös, että koulutus on järjestön toiminnan kokonaisuudessa vain yksi muoto kehittää toimintaa.”

Haluatko antaa KSL:n koulutuksesta palautetta? Ota rohkeasti yhteyttä ja kerro kokemuksistasi lähettämällä sähköpostia Krissu Sirola-Korhoselle.