Tämä on tekstivastine Kuntapodi-podcastin jaksolle Muutosesityksiä järjestelmään ja nuijalla pöytään – kuntapolitiikan kokouskäytännöt

  • Speaker 0: Katja Ylisiurua, podcastin toimittaja
  • Speaker 1: Jarkko Ilonen, Karkkilan kunnanvaltuuston toinen varapuheenjohtaja ja kunnanvaltuutettu (vas.)

SPEAKER_00 [00:00:04]: KSL-podcast. Hei ja tervetuloa kuuntelemaan Kuntapodia. Tänään meillä on aiheena kokoustekniikka, eli se, miten kunnan luottamuselinten kokouksissa pitää toimia ja minkälainen on hyvä kokous. Me puhutaan sekä lautakunnista että kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa toimimisesta. Podia juontaa Katja Ylisiurua.

Keräsin toiveita tätä podcastia varten kunnanvaltuutetuilta ja lautakunnissa toimivilta ihmisiltä. Täältä tuli pari sellaista toivetta, minkä pohjalta aloin miettiä tätä jaksoa. Ensimmäinen oli, että olisi mielenkiintoista kuulla jonkin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tai kaupunginhallituksen puheenjohtajan ajatuksia heidän roolistaan puheenjohtajana. Mitkä asiat he kokevat merkityksellisiksi onnistuneen kokouksen osalta omassa roolissaan? Tästä tullaan puhumaan tänään.

Toinen oli toive, että pienten kuntien edustajien kokemuksia ja näkemyksiä haluttaisiin kuulla. Kuntapolitiikka on niin erilaista isoissa kaupungeissa, jos miettii vaikkapa Helsingissä, Tampereella tai Oulussakin kuin kunnissa, jossa oli laitettu näin lainausmerkkeihin, ”virkamiehet päättää kaiken”. Näitä tänään mietitään, että mitä virkamiehet päättävät ja mitä sitten meidän luottamushenkilöt päättävät. Vieraana on Karkkilan kunnanvaltuuston toinen varapuheenjohtaja ja kunnanvaltuutettu Jarkko Ilonen. Tervetuloa.

SPEAKER_01 [00:01:30]: Kiitoksia, kiitoksia.

SPEAKER_00 [00:01:31]: Mutta kuka olet ja miksi olet mukana kuntapolitiikassa?

SPEAKER_01 [00:01:34]: Tosiaan nimi on Jarkko Ilonen ja minkä takia olen tässä politiikassa mukana on, että olen tämmöinen vähän myöhäisherännyt poliitikko. Jokainen meistä on opiskellut jonkin verran politiikkaa koulussa niin yläasteella kuin lukiossa. Tai jos on jäänyt vain yläasteelle opiskelut, niin kyllä sielläkin on jonkin verran tullut. Varmaan semmoinen ensimmäinen siemen tähän poliittiseen ajatteluun on tullut sieltä.

Sitten jokaisella poliitikolla on semmoinen musta hetki, tai ne semmoiset kesäyön vietit ovat vieneet johonkin suuntaan. Hetkellisesti olin Sosiaalidemokraattien listoilla tuossa aloituksessa 18-vuotiaana untuvikkona, joka ei tiennyt juuri mistään mitään silloin. Mutta sen jälkeen olen poistunut politiikasta, ollut ihan rintamamiestalon lattialla, itkenyt ja katsonut miten politiikka menee toiseen suuntaan.

Ryhdyin sitten 2017 aktivoitumaan asian suhteen ja Vasemmistosta löysin sitten poliittisen kotini.

SPEAKER_00 [00:02:35]: Mikä sinut veti erityisesti mukaan just Karkkilan kuntapolitiikkaan?

SPEAKER_01 [00:02:40]: Kuten aina näissä pienissä kunnissa, niin jokainen meistä on jollakin tavalla poliittisesti valveutunut, mutta jos tulee yksi kiperä kysymys…  Meillä se oli harju, mikä haluttiin liikuntapaikaksi. Siitä oli erilaisia suunnitelmia ja huomasin, että se osuu tosi lähelle omaa ajatusmallia  urheilusta ja osallisuudesta ja miten nuorten kanssa pystyy olemaan. Liikunta on aina ollut tosi lähellä mun sydäntä. Sitä kautta löysin semmoisen tekosyyn tulla politiikkaan mukaan. Siinä oli omat ajatukseni ja lähdin sitä kautta politiikkaan mukaan.

SPEAKER_00 [00:03:18]: Kyllä. Ja nyt sinulla on tosiaan vähän tuommoinen poikkeuksellinenkin luottamustehtävä, eli olet kunnanvaltuuston toinen varapuheenjohtaja.

Meillä on käsittääkseni Suomessa tällä hetkellä yksi kunnanvaltuuston puheenjohtaja, joka on vasemmistolainen. Hän on Veli Paasimaa, ja olen pyytänyt häneltäkin vähän kommentteja siihen, että minkälainen rooli puheenjohtajalla on erilaisissa luottamuselimissä ja mikä tekee hyvän puheenjohtajan.

Veli Paasimaa on tosiaan ollut vuodesta 1989 politiikassa, ammattiyhdistyksen toiminnassa alun perin mukana ja sitten myöten kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Hän on kotoisin Muhokselta, joka on tämmöinen 9 000 asukkaan kunta Oulun ja Kajaanin välillä, aika lähellä Oulua, tämmöisessä Oulujokilaaksossa. Se on sinänsä aika pieni kunta, mutta siellä on kuitenkin runsaasti esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan työpaikkoja sekä koulutusalan työpaikkoja.

Velin mukaan Muhoksen poliittinen ilmapiiri on tällä hetkellä hyvä ja asioita käsitellään hyvässä yhteishengessä, mutta historiassa on myös tämmöisiä erimielisyyksiä, joista on kuitenkin otettu opiksi. Minkälainen kunta on sitten Karkkila ja minkälainen poliittinen ilmapiiri ja ilmasto teillä siellä on?

SPEAKER_01 [00:04:34]: Meillä on poliittinen ilmasto on hyvin tämmöinen etelämannermainen, ehkä voin sanoa.

SPEAKER_00 [00:04:43]: Lämmin föhn-tuuli puhaltaa.

SPEAKER_01 [00:04:43]: Niin ja kaikkea muita puhalluksia. Meillä on puhaltanut tosi monta tuulta ja vähän tuntuu, että ne tuulet puhaltelee edelleenkin meillä päin.

Toi mitä Muhoksesta puhuttiin, niin varmasti osuu aika paljon kaikkiin pikkukuntiin tavalla tai toisella. Pienissä kunnissa poliittinen ilmasto on hyvin vaihtelevaa. Siellä tulee erilaisia asioita. Siellä tavallaan se pohja on monella on aika sama. Tai että ne arvot, mistä lähdetään tekemään politiikkaa on hyvin samat.

Mutta se mikä erottaa sitten pienen kunnan ja ison kaupungin on se, että pienessä kunnassa pienet asiat henkilöityy hyvin nopeasti. Siellä asiat ovat ehkä isompia, mitä ne on sitten. Jos puhutaan vaikka yhdestä liikuntapaikasta, niin se saattaa olla jopa koko kaupungin ainoa. Ja sitä lähdetään puolustamaan, niin se on isompi asia, kun taas sitten isompien kaupunkien, kun se voi hukkua sinne niiden joukkoon.

Se mikä ehkä isoin ero pienessä ja isossa on nimenomaan se, että pienessä asiat eskaloituu paljon nopeammin, ne on paljon henkilösidonnaisempia. Ja sitten siellä on oikeasti myös semmoinen, että kun teet päätöksen, niin se ei jää pelkästään sinne kokoukseen, vaan se myös vaikuttaa sitten tosi paljon muuallakin. Positiivisissa ja negatiivisissa mielessä.

SPEAKER_00 [00:05:58]: Kyllä. Olen itse Kirkkonummelta ja voin vähän allekirjoittaa sen, että vaikka mekin ollaan jo 40 000 ihmisen kunta ja on useampi kuntakeskus, niin kyllä se on aina, että jos vaikka keskustassa on jokin tontti, mitä ollaan kaavoittamassa tai jotain vastaavaa, niin kyllähän se herättää ihmisissä aika paljon mielipiteitä ja kiinnostusta. Kuin sitten taas jos vertaa, kun ollaan ihan Espoon kupeessa, niin siellä taas jonkin tietyn asuinalueen kaavoittaminen ei välttämättä koko Espoota tavoita samalla lailla.

SPEAKER_01 [00:06:28]: Tuo näkökulma on ihan hyvä ja itse asiassa se on ehkä se syy, minkä takia välillä ihmettelenkin sitä, että kuinka vähän politiikka kiinnostaa kuntalaisia. Tuntuu, että se on vähän sama kuin itse olen tuosta ay-puolelta, pääluottamusmies, niin ay-toiminta kiinnostaa silloin, kun alkaa yt:t.

Se on vähän sama asia tässä politiikassa, että sitten kun jokin asia tulee oikein lähelle ja se oikeasti vaikuttaa, niin sitten herätään. Saattaa olla jopa, että silloin herätään vähän liian myöhään jo. Että tavallaan se, että mitä aikaisemmassa vaiheessa pystyt vaikuttamaan jo, niin se olisi kaikkein parasta.

SPEAKER_00 [00:07:06]: Kyllä, mutta tämän podcastin ajatuskin on vähän siinä, että koitettaisiin madaltaa sitä kynnystä, että miten ihmiset uskaltaisi lähteä mukaan politiikkaan. Tänään meillä on ajatus puhua siis ihan kokouksista, eli jos nyt rohkenee lähteä vaikka sinne seuraaviin kuntavaaleihin ehdolle ja päätyy sitten johonkin hommaan, esimerkiksi kunnanvaltuustoon tai sitten lautakuntaan, niin miten ne päätökset siellä käytännössä tehdään?

Lähdetään vaikka ihan liikkeelle siitä, että kun kuntavaalit ovat sitten ohi ja ruvetaan neuvottelemaan siitä, että kuka nyt menee sinne lautakuntaan ja kuka päätyy kunnanvaltuustoon, niin miten nämä asiat sitten valitaan? Lähdetään vaikka siitä, että miten valitaan kunnanvaltuutetut?

SPEAKER_01 [00:07:51]: Kunnanvaltuutetut määritellään aina sen mukaan, miten äänestysprosentissa on käynyt. Siinä aina tulee se, kun katsotaan koko illan jälkeen, kun äänet on laskettu ja tarkastus on tehty sen jälkeen, niin tulee se, että kuinka paljon on jokainen henkilö saanut ääniä. Äänet laitetaan sitten vielä jonoon ja sitten katsotaan ensin suhdelukuja.

Aletaan katsomaan, kuinka paljon puolue, ryhmä tai lista on saanut äänimäärästä ääniä. Sen jälkeen katsotaan eri puolueiden ja ryhmien suhteet toisiinsa ja sitten siitä alkaa määrittymään se, että mikä on valtuuston kokoonpano. Jos äänesi riittävät valtuustoon, niin se on jo siinä. Eli sinusta tulee valtuutettu sillä asialla. Siinä ei oikeastaan tarvitse mitään muuta.

Sitten oikeastaan se isompi juttuhan lähtee sen jälkeen, kun valtuusto on määritelty, niin sitten aletaan katsomaan näitä lautakuntia, jaostoja ja kaikkia muita toimielimiä, missä pystyy vaikuttamaan sitten. Näihin me ollaan käytetty Karkkilassa, ja useampi kunta käyttää tätä samaa menetelmää, eli äänestysprosentin tai äänestysmäärän mukaisesti katsotaan äänisaalis, ja se oikeuttaa tiettyihin pisteisiin koko listalla tai puolueella. Ja sitten kuinka monta pistettä on käytettävissä, niin niitä aletaan rankkaamaan niin, että sieltä pystytään valitsemaan.

Usein on niin, että kuka on voittanut vaalit, ryhmä tai puolue, niin saa määrittää sitten, että ottaako hallituksen puheenjohtajuuden tai valtuuston puheenjohtajuuden, ja sitä katsotaan sitten sitä kautta. Meillä se on usein ollut niin, että se, joka on voittanut, on ottanut hallituksen puheenjohtajuuden.

SPEAKER_00 [00:09:34]: Joo, kyllä. Meillä Kirkkonummella on myös käytössä pisteytysjärjestelmä ja pisteytystyöryhmä, jossa jokaisella ryhmällä, eli käytännössä puolueella, tai sitten tämmöisellä paikallisella liikkeellä on oma edustaja ja siellä neuvotellaan siitä, että kuka saa minkäkin paikan. Meillä tosiaan valitaan just niin, että yleensä otetaan se kunnanhallituksen puheenjohtajuus ja sen jälkeen kunnanvaltuuston puheenjohtajuus ja sitten lähdetään miettimään, että kuka saa valtuustopaikan ja näin.

Mutta onko siellä jotain tämmöisiä mekanismeja, että miten vaikka päätetään sitten, jos sanotaan niin, että teiltä esimerkiksi saataisiin kunnanhallituksen paikka, niin kuka sinne sitten menee? Miten valitaan se ihminen?

SPEAKER_01 [00:10:19]: No joo, tässäkin varmaan tulee erilaisia, eri kunnat vähän eroavat toisistaan. Meillä on ollut semmoinen käytäntö, että se joka saa eniten ääniä pystyy määrittelemään sen itse, että mihin haluaa mennä eniten. Puheenjohtajuushan on siinä mielessä hieman erilainen.

Voidaan sanoa vähän kääntäen tätä asiaa, että kuka tahansa voi olla valtuutettu, mutta kuka tahansa ei voi olla puheenjohtaja. Niillä on iso ero, koska puheenjohtajan tehtävässä on tiettyjä teknisiä, mitä sinun täytyy ymmärtää, että sinä et voi olla tietynlainen siinä. Täytyy olla vähän rauhallisempi, vähän ottaa myös huomioon muita, että et voi olla sellainen kova rääväsuu näissä asioissa. Siinä on myös itsellä ollut paljon opeteltavaa tuossa varapuheenjohtajan hommissa.

SPEAKER_00 [00:11:12]: Vähän itsehillintää kyllä. Kirkkonummella meillä on vielä semmoinen erikoisuus, että kun me ollaan kaksikielinen kunta, niin pitää olla också på svenska. Ja kyllä meilläkin taitaa olla ainakin toinen varapuheenjohtaja, jolla ei ehkä ruotsi niin kovasti lähde, niin kyllä huomasi, että häntä jännitti, kun joutui yhden kokouksen vetämään. Mutta toisaalta meillä on myös sitten onneksi kääntäjät paikalla, että jos tulee jokin kriittinen tilanne, niin saa aina vähän taustatukea sieltä.

SPEAKER_01 [00:11:44]: Joo, ja sitten tietysti se, että näitäkin kokoustekniikoita voi jokainen opetella vaikka kuinka paljon. Mäkin muistan, että sillä peloteltiin jopa hieman, että se kokoustekniikka pitää osata, kun sinne menee. Ja kyllä mä muistan, kun ensimmäisen esityksen tein, niin vaikka on muuten puhelias ja supliikki kaveri, niin kyllä jännitti. Muistaakseni sanoin vain sen muutosesityksen, enkä edes perustellut sitä. Toivon vain, että suoraan äänestykseen, että ei tarvitse alkaa mitään. Vaikka oli miettinyt päässä ne kaikki asiat, niin sitten kun se hetki tuli, niin…

SPEAKER_00 [00:12:14]: Kyllä. Joo, mulle kävi taas niin, että olin tehnyt esityksen, mutta koska muut oli puhuneet jo siitä samasta asiasta, niin enhän mä pitänyt puheenvuoroja, ja mitäs silloin tapahtuu, niin sitä esitystä ei oteta huomioon.

Mutta koska taisi olla ihan mun ensimmäisiä kokouksia, niin puheenjohtajalla oli sitten valta, kun minä kiltisti sieltä kysyin, että voisiko tätä nyt kuitenkin äänestyttää, kun enpä tajunnut pitää puheenvuoroa, niin sitten pikkuisen poikettiin siitä, että… Tällainen noviisikin sai sitten oman esityksensä eteenpäin.

SPEAKER_01 [00:12:46]: Tässä huomataan ensimmäinen puheenjohtajuuden konkreettinen, että siinä pitää huomioida myös muut. Se ei ole pelkästään se oma puolue, oma ajatus, agenda, vaan siinä pitää huomioida myös se, että puheenjohtajan tärkeimpiä tehtäviä on nimenomaan, että kaikista asioista keskusteltaisiin.

Ainakin miten me ollaan puhuttu Karkkilassa kunnanvaltuustossa, niin puheenjohtajisto on vielä erikseen omat palaverinsa pitänyt, että tavallaan ne reunaehdot, millä tavalla me… jos vaikka ykkönen ei pääsekään paikalle, kakkonen joutuu tulemaan sinne. Jokainen johdetaan niitä kokouksia aina samalla tavalla. Meidän yksi perusajatus on, että kaikkien puheet pitää ottaa huomioon ja sille puheelle pitää antaa tilaa.

Itse asiassa me oltiin huolissaan yhdessä vaiheessa siitä, että valtuusto ei puhunut tarpeeksi. Eli jos valtuusto ei puhu, jos valtuustossa ei tule keskustelua, niin se yleensä kertoo siitä, että siellä tapahtuu tosi paljon päätöksiä hallitustasolla silloin, joka on sitten taas tämän koko kuntapolitiikan kannalta erittäin huono asia.

SPEAKER_00 [00:13:51]: Kyllä. Kunnanhallitukseenhan ei aina pääse kaikki puolueet, tai ei yleensä pääse kaikki puolueet. Siellä on ehkä toiset ryhmät vähän enemmän edustettuina, varsinkin jos on pienpuolueita. Meilläkin kunnassa ovat monet ryhmät jakautuneet. Meillä taitaa olla jo 12 eri valtuustoryhmää, mikä on ihan valtava määrä. Kuitenkin siellä saattaa olla ehkä kuusi ryhmää edustettuna kunnanhallituksessa.

Mutta miten sitten esimerkiksi, jos teillä jaetaan vaikka lautakuntapaikkoja, niin miten se tapahtuu? Onko siellä jotain tiettyjä kiintiöitä tai valitsetteko te ihmisiä sen perusteella, että kuka vaikka osaa sivistykseen liittyviä asioita menee ehkä sinne sivistys- tai koulutuslautakuntaan?

SPEAKER_01 [00:14:34]: Sukupuolikiintiöthän meillä on olemassa, ja ne on otettu käyttöön ja ne ovat toimineet tosi hyvin, niin hyvässä kuin pahassa. Se hyvä puolihan siinä on, että tulee edustettua kaikki.

Huono puolihan siinä on se, että sillä voi pelata poliittista peliä. Voi pelata toisten ryhmien tiettyjä henkilöitä pois. Jos vaikkapa jokin tietty ala on, mutta sitten kiintiö tulee päälle, niin sitten se tiputetaan pois siitä, mikä tietysti ei ole kiintiön tarkoitus sinänsä.

Mutta sitten meillä on sovittu niin meidän omassa porukassa, että ne joilla on asiantuntijuus tietyltä alueelta, menevät niihin lautakuntiin, missä se on, ottamatta kantaa siihen, miten sulla meni vaaleissa. Ja tämä on oikeastaan se, mikä on meillä vahvuus. Meidän listat on siinä mielessä ajateltukin, että ne on tosi laajat, että vaikka sinusta ei tule valtuutettua, niin pääset kumminkin vaikuttamaan siihen.

Moni ajattelee, että kun äänestykset on tehty, vaalit on pidetty, ei mennyt läpi, että se oli siinä. No eihän se näin ole. Silloin pystyt vielä vaikuttamaan paljon ja olet saanut tosi hyvän jalansijan jo sinne.

Välillä tuntuu, että meidänkin kovimmat vaikuttajat eivät ole edes valtuutettuja, vaan ne ovat taustaryhmässä, jotka sparraavat meitä. Se on tosi moniulotteista ja monitasosta se meidän vaikuttaminen, ainakin meidän ryhmissä, ja se on ihan hyväkin, koska siinä myös pysyy sitten tatsi kuntalaisten arkeen paljon parempana.

SPEAKER_00 [00:16:02]: Kyllä, ja monestihan esimerkiksi, jos miettii, vaikka minä olen itse kunnanvaltuutettu, en ole tällä hetkellä lautakunnissa ihan sen takia, että vapaa-aikaa ei ole niin paljon, että pystyisi tavallaan niin monessa luottamuselimessä olemaan, kun on muitakin luottamustehtäviä.

Aika moni päätös tehdään jo siellä lautakunnissa, tai esimerkiksi meillä puolueiden omat ryhmät miettivät, miten vaikka äänestää jossain asiassa. Kunnanvaltuusto on aika usein sellainen, että siellä käydään useimmista asioista tosi lyhyt keskustelu, koska ne on ryhmissä päätetty jo ja sovittuja aiemmin, että ne ei näy välttämättä. Mutta tosiaan nämä viralliset päätökset kaikki tehdään kokouksissa, eli joko se on se kumileimasin tai sitten oikeasti käydään jokin väittely ja tullaan johonkin lopputulokseen ja ehkä äänestetään ja päätetään jotain.

Kokouksethan aina perustuu siihen, että on jokin esityslista, mistä lähdetään liikkeelle ja näitä asioita siellä käsitellään, että esimerkiksi jonnekin kunnanvaltuustoon ei yhtäkkiä tuoda jotain asiaa käsiteltäväksi sen saman illan aikana. Ainakaan tämä ei ole kovin hyvän käytännön mukaista. Mutta kuka tekee ne esityslistat, että mistä ne asiat tulee sinne vaikkapa lautakuntaan?

SPEAKER_01 [00:17:17]: Se systeemi menee niin, että viranhaltijat tekevät esityksen lautakuntaan, eli niin sanonut esittelijät ovat siellä. Asiat esitellään lautakunnissa ja sitten ne menee sen kautta hallitukseen, hallitus käsittelee niitä ja hallitus esittää valtuustolle. Ja valtuusto päättää.

Eli siinä on aina näitä portaita tosi monta. Eli tämä on virkamieslähtöistä, että siellä ei kukaan puheenjohtaja tai kukaan valtuutettu tai kukaan ryhmittymä tee niitä esityksiä lautakunnille, vaan ne tulee aina virkakoneiston kautta. Tykkään käyttää sanaa virkakoneisto. Siinä on sellainen asia, että sielläkään ei ole yksi henkilö, joka sitä tekee, vaan siellä on toimiala, jota yleensä valmistelee. Eli siellä on oma samanlainen järjestys kuin periaatteessa politiikan puolella, mutta sitten se on vain virkapuolella. Eli siellä, missä substanssiosaaminen on, niin sieltä tulee sitten.

Ensimmäinen kohta, missä se tulee, on lautakunta, missä käydään keskustelua. Sitten se lähtee siitä jollakin päätöksellä joko takaisin valmisteluun, eli palaa takaisin virkakoneiston pöydälle valmisteluun, tai se lähtee sitten lautakunnasta eteenpäin riippuen hallintosäännöstä. Eli tässä on vielä tällainen nyanssi.

Eri kunnissa on erilaisia hallintosääntöjä, missä määritellään jokaisen rooli kaupungin päätöksenteossa: mikä koskee virkakoneistoa tai virkamiespäätöksellä pystytään tekemään, mikä on lautakuntatason päätös, mikä on hallitustason päätös ja mikä on valtuustotason päätös. Nämä kaikki yritetään jollakin tavalla nivoa yhteen, mitkä pitäisi osua kunnan strategiaan. Sitten me tullaan seminaareihin ja näihin muihin. Eli tässä on tosi monta liikkuvaa palasta ja jotenkin ne pystyttäisiin sitten siellä valtuustossa päättämään.

Aikaisemmin, kun olin kunnanhallituksessa hallituksen jäsenenä, niin ajattelin silloin, että no tämähän on tosi kiva, että tässähän pystyy tekemään isoja päätöksiä, kunnes sitten tajusi, kun meni valtuustoon, että niin, että valtuustossa se keskustelu käydään ensimmäistä kertaa avoimesti. Lautakuntien keskustelut ja hallituksen keskustelut ovat suljettuja, niistä ei saa puhua ulospäin, ja silloin ne argumentit, mitä siellä on käytetty keskustelussa, koska siellähän keskustellaan, niin niiden pitää myös sitten tavallaan kestää myös valtuustossa sitä kriittistäkin argumentointia.

SPEAKER_00 [00:19:51]: Kyllä. Joo, ehkä se on hyvä huomio, että tavallaan valtuutettuna sinulta ei odoteta, että itse tuot uusia esityksiä. Toki voi tehdä valtuustoaloitteita tai vaikkapa lautakunnan jäsenenä puhua jostain asiasta, että pitäisikö meidän miettiä tämmöisen asian ratkaisemista. Mutta enemmän se on sitä, että reagoidaan jo meneillään oleviin asioihin tai semmoiseen, mitä tulee vaikka uutena, että vaikka kunnan rahoitus muuttuu ja valtionosuudet muuttuu, että mitäs nyt pitäisi tehdä.

Mutta kunnan hallituksella on kuitenkin tämmöinen poliittinen ohjausmahdollisuus, eli pystyy hyvinkin tekemään esityksiä kunnanvaltuustolle, missä on jo lähtökohtaisesti vähän jonkinlainen poliittinen klangi: että esitämme, että nyt vaikkapa tätä jotain hallintosääntöä muutetaan näin ja annetaan kunnanhallitukselle valta esimerkiksi jossain hankintoihin liittyvissä asioissa tai ulkoistuksissa tai muissa.

Miten koet, että minkälainen valta puheenjohtajalla on esimerkiksi kunnanhallituksessa?

SPEAKER_01 [00:20:55]: No sehän on itse asiassa tosi iso valta. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on tavallaan se ainoa, ja jos mennään oppikirjamaisesti, niin hän on ainoa, joka pystyisi siihen virkakoneistoon kunnanjohtajan kautta vaikuttamaan valmisteluun.

Tai sanotaanko näin, että kaikki pystyy varmasti omalla tavallaan valmisteluun jollain tavalla vaikuttamaan, mutta puheenjohtaja pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan erittäin paljon siihen, että miten esitys tulee hallitukseen. Tietysti se on yhteistuumin tehty virkakoneiston kanssa, mutta varsinkin pienissä kunnissa on tosi paljon poliittisen ohjauksen mahdollisuutta.

Sitten siitä keskustellaan hallituksen sisällä. Esimerkiksi miten meillä toimii Karkkilassa, niin kunnanvaltuuston puheenjohtajat ovat hallituksen pöydän ääressä. Meillä ei ole oikeutta siellä äänestää tai esittää, mutta me voidaan kuunnella ja puhua. Ja senkin edestä me käytämme puhetta siellä kyllä.

Se hallituksen ja valtuuston välinen työnjako pitää olla selvä. Kyllähän mekin nostetaan siellä sellaisiakin asioita, vaikka jokainen varapuheenjohtaja tai puheenjohtajan on oman puolueen listalta tullut sinne ja oma arvomaailma on siinä. Meillä on kuitenkin vastuu siitä, että kun hallituksen esitys tulee valtuuston kokoukseen, niin valtuuston kokous on sellainen, että se pystytään viemään nätisti läpi kuitenkin.

Nämä tietysti tarkoittavat sitä, että siellä voi olla kovaakin keskustelua, me emme sitä pelkää, vaan siellä ei mitään älyttömyyksiä tulla esittämään kuitenkaan, mitkä sitten palautuisi valtuustosta takaisin virkakoneistoon esimerkiksi. Me yritämme jo siinä vaiheessa hyvissä ajoin kertoa myös virkakoneistolle, jos on jotain kysymyksiä tai epäilyjä esimerkiksi esityksen suhteen.

SPEAKER_00 [00:22:49]: Kyllä. Veli Paasimaa kirjoitti sitten vähän siitä, että minkälaista valtaa taas kunnan valtuuston puheenjohtajalla on, jos mietitään, että sieltä asiat ovat lautakunnista pikkuhiljaa edenneet ja tulleet sinne kunnanhallitukseen ja sitten lopulta on tulossa se valtuuston kokous, missä asioista päätetään.

Veli kirjoitti näin, että puheenjohtajalla on tiettyä valtaa esityslistalle otettaviin asioihin ja aikatauluihin valtuustoon kutsuttaviin vierailijoiden nähden. Puheenjohtajan valtaan kuuluu myös päättää puheenvuorojen pituudesta ja myöskin antaa huomautus, mikäli puheenvuorossa ei pysytä aiheessa. Tai jos puheenvuoro on epäasiallinen, puheenjohtajan valtaan kuuluu myös mahdollisuus keskeyttää puheenvuoro. Hänellä oli esimerkki tämmöisestä tapauksesta, että keskeytti erään valtuutetun puheenvuoron kahden huomautuksen jälkeen vuonna 2015, kun oli pakolaisiin liittyviä keskusteluja, jossa Muhoksen Päivärinteelle oltiin perustamassa tämmöistä hätämajoitusyksikköä. Aika tämmöinen perinteinen keskustelua herättävä aihe.

Onko sinulla itsellä sellaisia muistikuvia, että milloin jokin kokoustilanne olisi mennyt mönkään? Onko sattunut jotain sellaista, että on ollut epäasiallista käytöstä tai jotain muuta, minkä takia se kokous ei ole nyt mennyt ihan niin kuin on suunniteltu?

SPEAKER_01 [00:24:08]: No tietysti on varmasti se ihan ensimmäinen valtuustonkokous, missä itse olin. Siinä kävi semmoinen, että tavallaan tultiin päätökselle valtuustoon ja sitten valtuuston päätöksen mukaan, minkä hallitus oli esittänyt, että esimerkiksi Harjun kenttää tullaan madaltamaan. Se oli pitkälle viety jo. Mutta muutosesitys siinä vaiheessa tehtiin tavallaan, että se olisi voinut rajata sitä keskustelua tiettyyn suuntaan, mutta koska silloinen puheenjohtaja ei rajannut sitä keskustelua, keskustelu rönsyili yli sen aiheen ja sitten päästiin tekemään toisenlaisia muutosesityksiä, mitkä eivät taas olleet sen aiheen mukaisia.

Eli tuo on ehkä tärkein puheenjohtajan… ihan missä tahansa keskustelussa, että pysytään siinä asiassa. On tietysti sellaisia asioita, jotka on sitten laajoja, ja niistä on usein meillä sovittu, että millä tavalla niistä keskustellaan. Esimerkiksi talousarvio on se yksi ehkä tärkeimpiä valtuuston kokouksia, ja siinä on keskusteltu ryhmien kanssa, että miten se tullaan käymään läpi. Meillä se on niin, että jokaiselle ryhmälle annetaan avauspuheenvuoro, ja sen jälkeen on vapaata keskustelua. Mutta silloinkin niiden keskustelujen pitää liittyä siihen talousarvioon itsessään. Meillä on ihan samanlaisia ollut, että on jouduttu keskeyttämään valtuutetun puhe, kun se ei ollut ollenkaan edes millään tavalla liittynyt. Ei vaikka olisi käyttänyt minkälaista mielikuvitusta, niin se ei siltikään osunut siihen itse keskusteluaiheeseen.

SPEAKER_00 [00:25:37]: Joo, meillä ei ihan niin suoria tapauksia ole ollut, mutta kyllä muutaman kerran on muistuteltu, että alkaa riittää, kun samaa asiaa on ehkä toistettu useamman kerran.

Tässä tuli sun puheessa äsken esiin sana vastaesitys ja näistä itse asiassa sain siinä kyselyssä jonka tein vähän tämmöisiä toiveita, että voitaisiko puhua siitä. Sitten kun se kokous alkaa ja tulee se ensimmäinen päätettävä asia, on se sitten kaava tai liikuntapaikan rakentaminen tai mitä tahansa, talousarvio, jotain.

Mikä on vastaesitys, mikä on ponsi ja mitä on pöytääminen? Eli jos haluat vaikuttaa asioihin, niin sunhan pitää tehdä oikeasti kirjallinen ehdotus, että miten tätä asiaa muutetaan. Mitä nämä ovat? Vastaesitys, ponsi ja pöytääminen.

SPEAKER_01 [00:26:27]: Voidaan lähteä vaikka siitä helpoimmasta, mikä on pöytääminen. Ehkä se ikävin, eli pöydätään asia, ei päätetä. Se siirtyy sitten sellaisenaan. Ei tapahdu mitään, se pöydätään vain. Kukaan valmistelija ei ota siihen mitään kantaa sen jälkeen, vaan se tulee uudestaan.

Tämmöisiä on tapahtunut esimerkiksi ei niinkään ehkä valtuuston kokouksissa, mutta lautakunnissa ja hallituksessa on pöytäyksiä tapahtunut. Eli on tullut keskustelun aikana ilmi, että jokin asia ei olekaan selvä ja sitä täytyy selvittää, mutta sitä ei pystytä selvittämään siinä kokouksen aikana. Silloin pöydätään asiakohta. Tarkoittaa sitä, että keskustelu keskeytetään, pöydätään ja se siirtyy sellaisenaan tulevaan kokoukseen, missä on tarkistettu se asia, mikä siellä on jäänyt mietityttämään niin sanotusti.

Sitten vastaesitys tai muutosesitys. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Se on hallituksen esityksen vastainen. Eli hallitus esittää valtuustolle jotain päätettäväksi. Jos olet siitä eri mieltä, niin sinun täytyy tehdä silloin vastaesitys tai muutosesitys siihen asiaan. Tai sitten voit olla hallituksen kanssa samaa mieltä ja mennä hamaan tulevaisuuteen sen asian kanssa. Et nostanut asiaa esille oikealla tavalla.

Näitä tulee tosi paljon, ja se ei riitä pelkästään se, että esittää. Sä olet yksin silloin, vaan jotta sä saat sen äänestykseen, jonkun täytyy kannattaa sun esitystä, minkä jälkeen tulee äänestys. Näitä esityksiä voi olla monta.

Tämä on oikeastaan se, mikä on ehkä kimurantein puheenjohtajalla pitää se kokous hanskassa. Käsittelyt sinänsä siinä, että se menee oikein sitten. Jos siellä tulee monta muutosesitystä samasta aiheesta ja monta äänestystä, niin ensin äänestetään ne, mitkä ovat aina kaikkein kaukaisimpana.

Mikähän voisi olla hyvä esimerkki? No meidän näkökulmasta tietysti verojen korotus esimerkiksi. Ja sitten jos jokin toinen ryhmittymä vaikka sanoo, että nostetaan puoli prosenttia ja toinen sanoo vaikka että prosentti, niin ensin laitetaan nämä kaksi taistelemaan keskenään äänestyksen suhteen, jolloin yleensä myös kokoomuslaiset joutuvat siis äänestämään verojen noston kannalta, joka on aina yhtä huvittava tapaus. Ja sen jälkeen sitten tulee itse hallituksen esitystä vastaan oleva esitys.

SPEAKER_00 [00:29:03]: Kyllä, sitä kutsutaan myöskin pohjaesitykseksi. Joo. Näissä on tosiaan tärkeää muistaa se, että jos on vaikka miettinyt että voisi tehdä vastaesityksen johonkin asiaan, mä haluan tuon pois kaavoitusohjelmasta tai esimerkiksi että nostetaan veroja tai lasketaan veroja tai mitä tahansa, niin silloin just se, että siitä voisi jo ehkä etukäteen miettiä vaikka muille ryhmille, että jos oma valtuustoryhmä ei ihan hirveän iso ole siellä valtuustossa, niin saisi vähän tukea sille asialle jo etukäteen.

Ja myöskin, että pitää puheenvuoron sitten tästä, että aikoo esittää tätä, ettei käy niin kuin eräälle käy, että sitten mahdollisesti se sinun hieno vastaesityksesi vain ohitetaan, koska et muistanut puhua siitä.

Mutta tähän ehkä liittyy myös tämä, että olen itse kokenut näin ensimmäisenä valtuustokautena hiukan hankalaksi tämän vastaesityksen ja ponsien tekemisen välillä, koska se valmistautumisaika on kovin lyhyt. Tuossa kyselyssä kysyin, että kuinka kauan keskimäärin on aikaa tutustua kunnanvaltuuston tai lautakunnan esityslistaan ja keskiarvo oli semmoinen pikkuisen alle viisi päivää.

Eli jos mietitään, että käyt kokopäivätöissä ja ehkä on niitä lautakunnan kokouksia siinä ja sitten tuleekin jokin valtavan pitkä liite, joka pitäisi lukea, että nyt on tämmöinen selvitys tehty tai jokin uusi strategiapohja tai mitä tahansa, josta pitäisi päättää, niin aika kiire siinä tulee tutustua syvällisesti kaikkiin.

Miten itse ajattelet, että mikä olisi paras tapa valmistautua kokouksiin, varsinkin jos se aika on kovin lyhyt?

SPEAKER_01 [00:30:37]: No tietysti se helpottaa alun katastrofaalisuuden jälkeen, että harjaantuu lukemaan tiettyjä asioita. Sanotaan näin, että talousarvio on ehkä semmoisia, että täytyy valita ne taistelut ja ne, mihin haluaa oikeasti vaikuttaa.

Jokaisesta asiasta on tietysti hyvä tietää paljon. Se on pienemmässä kunnassa helpompaa. Sitten tietysti se, että yksin sinun ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea, eli on se sitten politiikka, työelämä tai mikä ikinä onkaan asia, niin yksin ei tarvitse koskaan tehdä asioita. Sinulla täytyy olla sellaisia hyviä ystäviä ympärillä, hyviä tovereita ympärillä, jotka sitten myös katsovat sitä asiaa.

Esimerkiksi meillä talousarvioon osallistuu kaikki. Meillä on myös katsottu silleen, että tietyt aihealueet, niin meillä on tietyt henkilöt, jotka katsovat vähän enemmän sitä, ettei tarvitse jokaisen, koska itse nautin tosi paljon vapaa-ajasta. Tietysti jonkin verran haluan tähän politiikkaan sitä antaa, mutta en kyllä koko aikaa. Jos haluaa tähän syvään päätyyn hypätä, niin kannattaa pitää sitten uimaliivit päällä, koska se on oikeasti semmoinen, että voit kuluttaa tähän niin paljon aikaa kuin haluat, ja siltikään se ei ole valmista.

SPEAKER_02 [00:31:56]: Tämän podcastin tarjoaa Kansan uutiset, joka on laadukas ja mielenkiintoinen aikakauslehti. KU ilmestyy verkossa joka päivä ja painettuna lehtenä kerran kuussa. Jos tykkäät tästä podcastista, olen aivan varma, että tykkäät myös Kansan uutisista. Tue tätä podcastia, tilaa KU itsellesi kotiin kannettuna osoitteesta ku.fi. Ja nyt takaisin podcastiin.

SPEAKER_00 [00:32:17]: Kyllä, olen ihan samaa mieltä tuosta. Mutta kyllä, nämä kunnanvaltuuston kokoukset, kuten myös lautakuntien kokoukset, mennään aina esityslistan mukaan ja sitten kunnanvaltuuston kokouksissa voi olla mukana, no siellä on totta kai puheenjohtaja, mutta sitten esimerkiksi sihteeri on siellä aina ja tulkki löytyy ainakin meiltä sieltä kääntämässä ruotsiksi asioita.

Meillä myös striimataan nämä kunnanvaltuuston kokoukset, eli pääsee sitten muutkin seuraamaan sitä, että jos haluatte vaikka käydä katsomassa kunnanvaltuuston kokouksen, niin aika usein sinne saa mennä ihan paikan päälle, etenkin jos se on tämmöinen lähikokous. Meillä on välillä koronan takia ollut ihan etänäkin. Mutta myös jälkikäteen näitä kokouksia voi seurata pöytäkirjoista.

Olen itse huomannut, että aika monesti asioita perustellaan jo vaikkapa ryhmäpuheenjohtajiston kokouksessa, eli kaikista valtuustoryhmistä yksi henkilö tulee ennen valtuuston kokousta ja keskustellaan asioista, eli ihan kaikkea siellä pöytäkirjoissa ei ole. Mutta miten itse näet, puhutaan julkisuusperiaatteesta näissä kokouksissa, että voisiko jotenkin pöytäkirjoja hyödyntää siinä omassa vaikka valtuuston työssä? Mikä hyöty niistä on esimerkiksi ollut sulle, että tehdään kaikki pöytäkirjat?

SPEAKER_01 [00:33:33]: No joo, voin tätä lähestyä tuotakin kautta, että pöytäkirjoista se tieto löytyy, mutta minä itse olen sen verran ehkä uuden polven tyyppejä… Tässä on selkeästi myös tämmöinen sukupolvien välinen, että meilläkin on kokeneempia kuntapolitiikkoja, jotka puhuu paljon siitä pöytäkirjasta konkreettisesti.

Itse paljon enemmän haluan keskustella asioista ja sitten keskustelujen kautta tulee semmoinen näkemys jostain asiasta ja sitä kautta mennään eteenpäin. Mutta se, missä nyt varsinkin jos sattuu olemaan esimerkiksi oppositiossa, koska kyllä oppositio on myös kuntapuolella, ei ole pelkästään eduskunnan asioita nämä, niin sellainen näkemys siitä, mitä lautakunnissa ja hallituksessa on tapahtunut, pitää olla ryhmällä tai ainakin itsellä. Se helpottaa huomattavasti valtuuston käsittelyä.

Sitä kautta täytyy myös muistaa, että valtuuston päätöksen jälkeenkin on elämää. Eli sitten se päätös menee eteenpäin ja sitä pystyy myös käyttämään sen jälkeisissä asioissa.

SPEAKER_00 [00:34:42]: Kyllä. Meillä on ainakin käytössä tämmöinen kokousjärjestelmä myöskin, missä on olemassa sähköisesti ne kaikki päätettävät asiat. Ja myöskin sinne voi itse tehdä muistiinpanoja, mutta täytyy kertoa semmoinen hauska juttu, että aina ei kannata, jos itse vaikka tekee muistiinpanoja vähän niin kuin omaa pöytäkirjaa kokouksesta, käyttää sitä kokousjärjestelmää.

Meillä kävi silleen, että meillä tuli jokin päivitys tähän kokousjärjestelmään. Ilmoitettiin, että kaksi viikkoa aikaa ottaa kaikki muistiinpanot ulos sieltä järjestelmästä, koska ne eivät siirry uuteen järjestelmään ja vanha järjestelmä menee kiinni. Niin kyllä mä mietin, kun siellä on sellaisia, jotka on kolme-neljä kautta olleet, että saattaa olla vaikka viimeiset kahdeksan vuotta käyttänyt sitä vanhaa järjestelmää, niin siinä voi olla jo pieni kopioiminen.

Jos tavallaan itse haluaa seurata tarkemmin tai miettiä, mitä on sanonut jossain kokouksessa tai mitä on suunnitellut vaikka sanovansa, niin ehdottomasti käyttää ehkä kynää ja paperia tai omaa tietokonettaan.

SPEAKER_01 [00:35:36]: Itse tykkään käyttää ruutupaperia ja kynää. Niitä muistiinpanoja on tosi paljon. En tykkää rakentaa esityksiä ihan eksaktisti. Tällainen taiteilijaluonne kun jollain tavalla on olemassa niin haluan jättää siihen vivahteikkaan, jossa näkyy hieman oma käden jälki.

Tämä on vähän sama kuin opiskelu. Se, miten otat hallintaan sitä asiaa, on yksi asia. Se, että sisäistät jonkin lautakuntien hallituksen päätökset, on yksi asia ainoastaan. Mutta se, miten pystyt käyttämään sitä, jotta edistät sitä politiikkaa, mitä itse näet, on toinen asia. Se on ehkä se tärkeämpi, että pöytäkirjojen arvo, mitä sinulle tulee, on se, miten pystyt käyttämään sitä lopullisen päätöksen teossa.

SPEAKER_00 [00:36:29]: Kyllä. Mutta otetaan hei vielä loppuun tämmöiset syvälliset filosofiset pohdinnat siitä, että minkälainen on sun mielestä hyvä kokous ja minkälainen huono kokous.

Mä vielä siteeraan Veli Paasimaan eli Muhoksen kunnanvaltuuston puheenjohtajan kommentteja, että hyvä valtuuston kokous on sellainen, jossa käsiteltävissä asioissa pysytään aiheesta ja ei puhuta päällekkäin eikä välihuutoja kuulu. Myöskin kunnioitetaan jokaisen mielipidettä, toki sillä edellytyksellä, että puheenvuoron sisältö täyttää hyvän maun ja asiallisuuden ja laillisuuden rajat. Epäonnistunut kokous on mielestäni jos kimpoillaan aiheesta, huudetaan toisten päälle ja puheenjohtajana joudun puuttumaan useastikin asiattomuuksiin.

Allekirjoitatko nämä tai olisiko jotain lisättävää?

SPEAKER_01 [00:37:15]: No kyllä minä allekirjoitan nuo, mutta itse ajattelen tätä valtuuston kokousta ehkä siltä kantilta, että hyvä kokous on sellainen, missä jokaisesta aiheasiasta ensinnäkin tulee hyvä esitys virkakoneistolta, ja sitten sen jälkeen on keskustelua ja paljon keskustelua.

Se keskustelu ei ole pelkästään valtuutettuja varten, vaan myös kuntalaisia varten. Jotta kuntalaiset itsekin näkevät sen, että mitä siellä oikeasti keskustellaan. Itse pidän huonona kokouksena semmoista, missä keskustelua ei synny millään tavalla. Päätökset nuijitaan, jolloin se on erittäin kaukana siitä, mitä itse ajattelen politiikasta ylipäätänsä.

SPEAKER_00 [00:37:57]: Kyllä, keskustelu on kyllä olennaista ja minusta tuntuu, että niissä kokouksissa oppii hirveästi. Ja varsinkin jos miettii, että jos haluaisi aloittaa sitä poliittista uraa siellä kunnassa ja ei vaikka pääsisi valtuutetuksi, niin lautakunta on mahtava paikka oikeasti oppia niitä asioita ja käydä sitä keskustelua, koska se on myös sellainen, missä voi uskaltaa vähän möhliä ja muuta, koska ne kokoukset eivät ole julkisia. Sinne vaan ehdottomasti mukaan hommiin.

Mutta hei, loppuun suosittelen vielä kaikille kiinnostuneille: Jukka Peltokoski ja Antti Saarelainen ovat toimittaneet KSL-opintokeskuksen kanssa tämmöisen Kestävä kunta – Hyvän kuntatalouden perusteet -oppaan. Täällä on vähän lisää artikkeleita esimerkiksi siitä, että miten kunnan päätöksenteko toimii tai mitä kuntataloudessa kannattaa ottaa huomioon.

Mutta vaikuta lähelle ja katso kauas. Kuuntelit Kuntapodia.

KSL-podcast.