Tämä on tekstivastine Kuntapodi-podcastin jaksolle Kilauta politiikkakaverille – oman ryhmän toiminta.

  • Haastattelija 1: Katja Ylisiurua, podcastin toimittaja
  • Puhuja 1: Tiina Aavaparta, Espoon kaupunginvaltuutettu ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettu

 

Haastattelija 1 [00:00:04]: KSL-podcast. Oman puolueen ryhmän toimintaan kannattaa panostaa. Mitä vinkkejä meille antaa Espoon kaupunginvaltuutettu ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettu Tiina Aavaparta? Minä olen Katja Ylisiurula ja tämä on Kuntapodi. Moi Tiina.

Puhuja 1 [00:00:23]: Moi.

Haastattelija 1 [00:00:24]: Kuka sinä olet, ja mistä sinä tulet?

Puhuja 1 [00:00:26]: Minä olen Tiina Aavaparta ja tulen Espoosta. Ja olen siis Espoossa yrittäjänä, psykoterapeutti, kolme lasta, kaksi koiraa.

Haastattelija 1 [00:00:37]: Paljon seuraa riittää.

Puhuja 1 [00:00:39]: Kyllä.

Haastattelija 1 [00:00:40]: Ja minkälainen kunta on Espoo?

Puhuja 1 [00:00:43]: No Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Meillä on 310 000 asukasta, vähän reippaassakin tällä hetkellä ja olen itse käyttänyt tällaista ajatusta, että Espoo on Suomi pienoiskoossa. Meillä on Nuuksiot siellä ja meillä on merta ja järviä ja metsää. On kaupunkimaisuutta, ja on sitten aika sitä sellaista pientaloaluetta. Meillä on viisi asutuskeskusta, tai tällaista kaupunkikeskusta, jotka tekevät vähän erilaisen kaupunkirakenteen siinä.

Haastattelija 1 [00:01:14]: Ei ole niin kuin yhtä keskusta.

Puhuja 1 [00:01:17]: Niin tuota… Sellainen.

Haastattelija 1 [00:01:19]: Espoosta on kuullut todella paljon myyttejä. Olen kuullut sanonnan, että Espoo on syylä Helsingin kyljessä, mutta onko se sinun mielestäsi syylä vai jotain muuta?

Puhuja 1 [00:01:30]: No mehän voimme tietysti ajatella, että se on… timantti tai näin, mutta että tietysti siis joo, meillä on aika vahva kokoomusjohto, joka määrittää varmastikin sitä kuvaa. Ehkä espoolaisia pidetään vähän ylimielisenä, ja ehkä se näkyy sellaisena yhteistyöhankaluutena varsinkin tähän Helsingin suuntaan, mutta että onhan meillä hirveästi, meillä on todella monipuolinen väestö, paljon maahanmuuttajia ja ympäri Suomea tulleita ihmisiä ja on alkuperäisiä espoolaisia.

Ja jos miettii niin kuin vasemmistoskeneen, niin juuri meillä oli kokous, missä vanhat espoolaiset vasemmistolaiset puhuivat siitä, että 1970-luvulla Espoo on ollut Suomen vasemmistolaisin kunta. Ja sitä kohti ollaan tässä nyt menossa, vaikka nyt vähän huonolta näyttääkin. Mutta paljon meille on tullut uusia ihmisiä, että kyllä vasemmisto Espoossa kiinnostaa ja sen mukaan niin kun sillä lailla näyttää todella hyvältä ja aktiiviselta. Että ihan samaan sellaiseen aktiivisuuteen kuin Helsinki on, niin ei varmaan päästä. Se liittyy myös siihen meidän kaupunkirakenteeseen.

Haastattelija 1 [00:02:40]: Kyllä. Mennään tänään vähän tarkemmin vielä Espoon päätöksentekoon. Ehkä puhutaan vähemmän siitä café lattesta ja yksityisautoilusta, mikä usein Espooseen liitetään. Sinulla on tosiaan aika isoja rooleja politiikassa, etenkin Espoon näkökulmasta. Eli sinä olet puheenjohtaja vasemmistoliiton valtuustoryhmässä Espoossa, sekä sitten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmässä olet myös puheenjohtaja. Eli kaksi tällaista vasemmistoryhmää johdettavana.

Mutta kerro vähän näistä ryhmistä, että mitä rooleja varsinkin tuolla Espoon kaupunginvaltuuston vasemmiston valtuustoryhmissä on, että ketä siihen kuuluu?

Puhuja 1 [00:03:18]: No meillähän on vain kaksi valtuutettua, ja usein valtuustoryhmä lasketaan ikään kuin valtuutettujen määrällä. Meillä on entinen kansanedustaja Kari Uotila toisena valtuutettuna, että sillä lailla niin kun johtamista tässä on aika vähän. Kari on kuitenkin niin vanha tekijä.

Mutta sitten meille toki kuuluvat varavaltuutetut, ja meillä on viestinnästä vastaava henkilö tukenamme, onneksi on. Ja toki on noita muissa luottamustoimissa olevia, lautakunnissa ja neuvottelutoimikunnissa ja muissa olevia. Minä itse haluan ajatella jotenkin sen, että minä haluan pitää aika laajanakin sen piirin, ketkä ovat tervetulleita, ja toki kokoukset ovat avoimia. Alueen puolella kokoukset eivät ole olleet avoimia, mutta meillä ollaan haettu sitä, että kaikki, jotka ovat alueella toimielimissä ja luottamustoimissa, niin he edustavat alueen eri kuntia, ja ovat ihan todella aktiivisesti mukana ja otetaan ihan todella hyvin ja tasavertaisesti messiin.

Haastattelija 1 [00:04:28]: Puheenjohtaja, jos kuulostaa aika sillä lailla isolta nimikkeeltä, niin mitä se käytännössä tarkoittaa, että mitkä ovat sellaisia tehtäviä, mitkä kuuluvat sinulle tai vastuita, mitkä nyt kuuluvat sitten suurelle puheenjohtajalle?

Puhuja 1 [00:04:39]: Suurelle… No ehkä se isoin on siis, koska on valtuuston, kunnan tai kaupungin ylimmän päätöksentekoelimen ryhmän puheenjohtaja, niin sitten kaikki ne asiat mitkä tulevat valtuustoon, niin ne käsitellään sellaisessa valtuuston neuvottelutoimikunnassa, jonka jäsen puheenjohtaja sitten on. Ja sieltä on niin kuin kaikista ryhmistä on edustus. Ja se poikkeaa siis esimerkiksi niin kuin hallitushan tekee, aika moni hallitus tekee todella paljon työtä ja on todella aktiivinen ja näkyväkin, mutta tietysti siellä ei päätetä kaikki asiat, vaan se valmistelee valtuustolle.

Niin sen takia usein esimerkiksi budjetit neuvotellaan valtuuston neuvottelutoimikunnan toimesta, koska siellä on kaikkien ryhmien edustus. Mutta että enemmän se on juuri sitä sellaista ryhmien yhteistä neuvottelua, mistä vastaa ja edustaa omaa ryhmäänsä siinä. Ja toki ryhmän sisällä valtuuston kokouksiin valmistautumista ja sen johtamista. Sanoisin, että tämä ei ihan mene aina niin, mutta tavallaan sen, vaikka nyt Espoossa, niin sen Espoon vasemmiston poliittisen puolen johtamista.

Haastattelija 1 [00:06:02]: Joo. Miten sitten, jos sinä esimerkiksi olet siellä ryhmässä neuvottelemassa muiden puheenjohtajien kanssa ainoana sinun valtuustoryhmästäsi, niin mitä asioita sinä teet, että se viesti kantautuu sinne sinun omaan ryhmääsi? Tai onko muita sellaisia jotenkin viestinnällisiä seikkoja, mitä tuossa kannattaa huomioida ehkä myöskin sellaisen rivijäsenen näkökulmasta, että mitä sitten pitäisi ehkä muistaa kysyä?

Puhuja 1 [00:06:28]: No siis tietysti niistä, mitä on päätetty niin… tai ylipäätänsä mitä on meneillään, niin some tai nämä somen kanavat, WhatsApp-ryhmät ja Messenger-ryhmät ja tällaiset ovat sellaiset keskinäiset ryhmät, missä viestitään puolin ja toisin.

Siis joku voi nostaa, että hei täällä on tällaista ja tällaista, viekää eteenpäin tai sitten itse viestii siitä, mitä on meneillään. Mutta että sitten toki saattaa olla ihan se, että kun ei mitkään suuren suuret ryhmät, eivät ole kummassakaan, niin sitten voidaan vaan ihan soittaa valtuutettujen välillä tai ihmisten välillä ja niin kun tarkentaa niitä, että se on sellaista viestintää, mitä kannattaa tehdä.

Ja sitten toki alueella on myös viestinnästä vastaava ihminen, niin sitten sellainen ulkoviestintä onneksi hoituu aika hyvin hänen kauttaan, että sitten käydään läpi, mitä viestitään ulospäin ja hän hoitaa käytännön. Toki hyvä olisi hoitaa itsekin omissa kanavissaan viestintää. Siis politiikassa mukana oleminen on niin 24/7, että pakko vähän rajata myös sitä, miten paljon itse on, missä kaikkialla on 24/7 käytettävissä ja tavoitettavissa.

Haastattelija 1 [00:07:42]: Kyllä, itse olen ainoana valtuutettuna Kirkkonummella, niin tavallaan on helppo, kun sitten ei tarvitse neuvotella hirveän syvästi, että miten nyt äänestetään, mutta toisaalta siinä on aika iso vastuu siitä, että kuitenkin on yhteydessä sinne lautakuntien jäseniin, ja on yhteydessä paikallisiin muihin vasemmistolaisiin toimijoihin.

Mutta yksi asia, mitä ehkä tuntuu, että ei ole oikein selkeitä käytäntöjä on sitten, jos on varajäsen. Eli jos on esimerkiksi varavaltuutettu tai lautakunnassa varajäsen, niin mikä tehtävä tällaisella varajäsenellä on, että pitääkö jotenkin koko ajan olla todella kartalla, mitä tapahtuu? Vai riittääkö se, että odottaa kotona puhelua, että milloin pitäisi lähteä kokoukseen tuuraamaan?

Puhuja 1 [00:08:24]: Periaatteessa se ongelmallinen ja antoisakin puoli on se, että pitäisi olla kartalla. Että se puheluhan saattaa tulla, tai se kutsu sinne kokoukseen saattaa tulla todella lyhyellä aikavälillä jos vaikka sairastuu äkillisesti varsinainen jäsen. Minä itse toivoisin, että olisi selkeämmät vaikka puolueenkin puolelta, miten varsinainen ja varajäsen toimivat yhdessä, koska nyt sellaisia käytäntöjä, ne vähän riippuvat kunnasta, ja meilläkään ei ole oikeastaan selkeätä sellaista, että miten vastuuta jaetaan, koska kyllähän yhtä lailla varajäsenellä on paljonkin tietoa, hän saattaa kuulla, hänen otetaan yhteyttä. Niin se yhteistyö sen varsinaisen ja varajäsenen välillä on todella tärkeää.

Ja tietenkään, jos hän ei ikinä pääse kokoukseen, niin sitten sitä melkein alkaa into laskemaan ja alkaa hiipumaan se, että ei aina jaksa ollakaan kiinnostunut. Siis että vaikka esityslista tulee auki, niin ei edes katso sitä tai muuta. Niin sen takia niin kun se, tavallaan se niin kun mukana pitäminen on todella tärkeää. Ja kyllä minä itse koen, että kaikki ihmiset meillä ovat todella tärkeitä, ketkä ovat toiminnassa mukana, koska kaikki tuovat infoa ja kaikki vievät myös sitä viestiä eteenpäin.

Haastattelija 1 [00:09:36]: Kyllä. Että pääsääntöisestihän se on niin, että esimerkiksi kunnanvaltuutetun pitäisi aina muistaa vähän vinkata sille varajäsenelle tai lautakunnissakin. Mutta esimerkiksi minä oon tuolla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaalilautakunnassa, ja siellä taas ei ole tällaisia henkilökohtaisia varajäseniä. Eli meitä on viisi varajäsentä, ja minä olen ykkösenä jonossa. Että ihan sama kuka jää pois, niin ensimmäinen puhelu tulee minulle. Mutta se on siitä armeliaampaa, että sitten se on se sihteeri, joka sieltä soittaa, lautakunnan sihteeri, eikä niin, että sen poissa olevan jäsenen pitäisi minulle ilmoittaa, koska voi olla, että sitten se jää tekemättä, kun ei ole yhteystietoa tai ei muista tai näin.

Puhuja 1 [00:10:13]: Ja tietysti siis hyvä muistaa, niin kun aina niiden varsinaistenkin jäsenten se, että jokaisesta näistä puolue, tai se niin kuin vaikka Espoon vasemmisto nyt niin saa puolueen verot, jolla sitten sitä meidän toimintaa myös rahoitetaan. Ja pienemmissä kunnissa tämä on vielä tärkeämpää jotenkin, koska niitä paikkoja voi olla todella vähänkin, tai teilläkin, että se ei jää tyhjäksi se paikka. Plus, että sitten jos siellä on jotain todella tärkeää päätöksenteossa, niin siellä ei ole meidän ihmistä äänestämässä.

Haastattelija 1 [00:10:43]: Kyllä, ja on myös tärkeä näkökohta se, että esimerkiksi nyt, Kirkkonummella vasemmisto ja keskusta ovat jakaneet kunnanhallituspaikkaa, eli nyt kun keskusta on ollut onneksi todella aktiivinen ja laittanut meille aina terveisiä sieltä ja tarvittaessa pyytänyt varajäseneksi kokoukseen, niin nyt kun kausi vaihtuu ja meidän on vuoro mennä varsinaiseksi jäseneksi hallitukseen, niin on kiva, että mekin olemme aktiivisia toiselle puolueelle ja kerrotaan mitä tapahtuu ja pyydetään kokouksiin tarvittaessa.

Puhuja 1 [00:11:13]: Niin, että tuossakin tavallaan niin kun sekä siis oman puolueen sisällä reiluusperiaate toimii, niin toimii se puolueittenkin välillä.

Haastattelija 1 [00:11:20]: Kyllä, kyllä. Mutta tuota jos mietitään vielä tätä viestintää, niin onko sinulla jotain muita tapoja organisoida viestintää oman puolueen sisällä, jos miettii somekanavia tai muuta, että onko teillä yhteisiä kokouksia tai jotain sellaista, mihin sinun pitää jotenkin valmistautua puheenjohtajana etukäteen tarkemmin?

Puhuja 1 [00:11:44]: Aika usein on esimerkiksi kevät- ja syyskokouksia kunnallisjärjestön puolella, jossa meiltä aina pyydetään katsausta, tai niihin on hyvä osallistua, että pysyy kartalla siinä, että missä mennään ja ihmiset saavat viestejä eteenpäin. Ne ovat tietysti sellainen paikka, ja on alueella, ja kyllä itse asiassa Espoossakin, niin nyt ollaan puolessa välissä kautta, mutta strategiakeskustelut ja seminaarit ja sellaiset, että miten me toimintaa organisoimme ja kehitämmekin ja tällaista, niin ne on ihan sellaisia niin kun… No nykyään hybridikokouksia, mutta sellaisia kokouksia, missä koen, että niiden aikaansaaminen tai myös johtaminen on puheenjohtajan tehtävä. Voivat ne olla jonkun muunkin, mutta että se on ehkä luontevaa.

Haastattelija 1 [00:12:44]: Joo, meilläkin ollaan paljon jumpattu sitä, että onko se kunnallisjärjestö tavallaan se, joka ei suoraan liity mitenkään siihen kuntapolitiikkaan, vaan se yhdistys, joka siellä toimii, että kuinka paljon se on yhteydessä sitten tavallaan kuntapoliitikkojen kanssa. Että aikaisemmin on ehkä ollut enemmän se perinne, että koko yhdistys kokoustaa ennen kunnanvaltuustoa, mutta se koettiin todella raskaaksi, ja sitten me kokeilimme sellaista ihan vaan, että valtuustoryhmä kokoustaa ennen valtuustoa. Mutta nyt se on mennyt siihen, että kun on jokin asia, johon aidosti halutaan perehtyä ja jakaa enemmän sisältöä kuin se vaan, mitä ollaan WhatsAppissa tai sähköpostilla laiteltu, niin sitten tarvittaessa istutaan pöydän ääreen ja mietitään, tai Teamsin ääreen.

Puhuja 1 [00:13:27]: Joo. Espoossa kyllä kunnallisjärjestö on se, mihin ihmiset liittyvät, jos ne liittyvät puolueeseen. Niin kyllähän sinne tullaan sitä varten, että halutaan toimia poliittisessa organisaatiossa ja politiikkaa tehdä. Niin kyllä se siinä toiminnassa myös näkyy. Ja esimerkiksi Espoon vasemmisto järjestää erilaisilla teema-iltoja ja muita, eikä sen välttämättä tarvitse olla aina valtuustoryhmäläiset, ketkä siellä alustavat, mutta että aika usein kuitenkin on, koska meillä on tietoa, tai luottamustoimissa olevilla ihmisillä on tietoa siitä, mitä Espoossa tapahtuu.

Haastattelija 1 [00:14:04]: Kyllä, mutta seuraavaksi on vuorossa täyttä rautalankaa. Eli mennään läpi pari tällaista päätöksentekoesimerkkiä ihan, jos kuulijoita kiinnostaa lähteä mukaan kuntapolitiikkaan ja miettiä, että miten käytännössä niitä asioita tehdään? Kenelle pitää soittaa ja minne tulee jokin lista ja mitä tapahtuu?

Otetaan tällainen esimerkki kouluhankkeesta. Kuvitellaan, että kaupunginvaltuustoon vaikkapa sinne Espooseen olisi tulossa esitys koulun lakkauttamisesta. Tämä koulu olisi sellaisella alueella, jossa on kuitenkin jonkin verran lapsia, mutta vanha huonokuntoinen koulurakennus, mikä pitäisi sitten purkaa. Ja moni oppilas joutuisi matkustamaan jatkossa koulutaksilla toiseen kouluun. Eli jos tämä uusi lähikoulu olisi sitten sellaisen matkan päässä, että ei enää sitten kävellen tai pyörällä pääse.

Miten valtuustoryhmä lähtisi käsittelemään tällaista asiaa? Eli mistä tämä asia tulisi teidän tietoonne, ja miten te sitten sisäisesti keskustelisitte tästä, että voidaanko me hyväksyä tällainen päätös, että uutta koulua tähän ei tule lähelle?

Puhuja 1 [00:15:08]: Tuota… No siis tämähän lähtee pidemmältä. Että sitten kun se tulee valtuustoon, tietysti se tulee kaupunginhallituksen käsittelystä, mutta sitä ennen, ennen kaupunginhallituksen käsittelyä se on ollut lautakunnassa. Mahdollisesti useammassakin, jossa sitä, että tuohonkin liittyy tilakysymys, niin silloin se on voinut olla niin kun tiloista vastaavassa lautakunnassa, tai Espoossa se on sitten myös kaupunginhallituksen jaos. Että siellä on niin kun polkuja takana ollut jo, joissa siis, tämän takia niitä muita luottamustoimissa olevia ihmisiä on hyvä olla siinä mukana ja kuunnella ja heidän on hyvä tulla sitä viestiä, että se tulee tarpeeksi ajoissa.

Koska sitten, kun se tulee valtuustoon, niin valmistelussa ollaan todella pitkällä. Jos nyt ajatellaan, että se on valtuuston vaihe, niin sanoisin, että aika usein tuollaisessa tilanteessa kuntalaiset ovat yhteydessä, mutta meillä on vaihtoehtona, meillä on aina viikko ennen valtuustoa valtuustoryhmän kokous, ja sama on siis neuvottelutoimikunnan kokoukset, missä sitten puolueet käsittelevät keskenään, mistä voi nousta näitä huolenaiheita myös.

Meidän omassa kokouksessa ennen valtuustoa käsitellään, miten me suhtaudumme siihen kysymykseen. Siinä on mahdollista vaikkapa kuulla, kutsua virkamiehet, jotka ovat valmistelleet tätä asiaa, kertomaan heidän taustoistaan ja näkemyksistään. Miksei siis muitakin alueen asukkaita tai joku, joka on ollut aktiivinen, voi tulla vierailulle tai sitten, että tavallaan käydään niitä keskusteluja heidän kanssaan. Yritetään saada kokonaisnäkemystä siitä, että mikä tässä on se juttu.

Jos on todella kipeä asia, ja siinä on monta vaihtoehtoa, niin kyllähän se niin kun… Sitten me voimme päättää esimerkiksi tehdä hylkäyspäätös, että me emme hyväksy tätä päätöstä, tai palautusesitys, että palautetaan uudelleenvalmisteluun vielä valtuustosta sitä, että vaikka haetaan sitä, että pitäisi saada se koulu sinne, tai vaikka siirtokelpoiset, väliaikainen koulu siis, jotta saadaan aikaa miettiä sitä tilannetta tai jotain vastaavaa.

Hyödynnetään sitä tietoa, mitä meillä on, siinä tilanteessa ja sitten käydään ryhmässä keskusteluja. Aika harvoin meillä on mahdollista, että äänestettäisiin, mutta harvoin se menee mihinkään äänestykseen, että kyllä yritetään aina keskustellen päästä siihen meidän kantaan, että mikä meidän kanta sitten tulee olemaan valtuustossa siitä asiasta.

Haastattelija 1 [00:17:57]: Kyllä. Ja yleensä ryhmällä on aika yhtenäinen näkemys siitä, mikä on arvopohjaltaan sellaista, mitä halutaan tehdä.

Puhuja 1 [00:18:04]: Ja jos se on ollut kovin hajottava, ja niin kun sillä lailla hajottava asia, että siinä on monta eri mielipidettä, niin kyllä se on näkynyt siellä aikaisemmissa käsittelyissä, jolloin voi olla, että siellä on tehty tiettyjä esityksiä. Ja jos meillä on ihminen on ollut siellä, niin kyllähän sekin määrittää jo, miten hän on äänestänyt, niin määrittää myös sitä valtuustokäsittelyä. Että koko se ketju tavallaan on oleellinen.

Haastattelija 1 [00:18:26]: Kyllä, ja siinä juuri nimenomaan se, miten viestitään ja miten pidetään porukka kasassa. Mutta esimerkiksi budjettineuvottelut ovat monesti sellainen, että siellä tulee varsinkin totta kai puolueiden välillä kinaa, mutta välillä ehkä omassa ryhmässäkin vähän jakaantuu, että miten kannattaisi tehdä, mitä hankkeita edistää tai mistä voidaan leikata. Niin olisiko sinulla tästä jotain hyvää esimerkkiä, mikä ehkä valottaisi sitä, että mitä siellä puolueen tai oman valtuustoryhmän sisällä tapahtuu?

Puhuja 1 [00:18:53]: No valmistelu näihin budjettineuvotteluihin menee niin, että on pari viikkoa ennen neuvottelujen alkua yksi kokous, missä me pohdimme selvityspyyntöjä, jossa on se ajatus, että kysytään tarkempia tietoja virkamiehiltä, ja yritetään saada euromääräisiä lukuja sieltä, että mitä voidaan sitten tavallaan muutosesityksiin käyttää. Ja ylipäätänsä, että onko, että voihan se olla, että johonkin saadaan sellainen vastaus, mistä todetaan, että okei, tästä me emme tee esitystä. Että vastaus tyydyttää. Plus että se voi olla, voidaan tehdä vaikka myöhemmin aloite sen perusteella, mitä sieltä tulee, mutta että se ei ole budjettiin välttämättä muutos.

Sitten meillä on sen jälkeen muutosesityksiin liittyvä kokous. Nämä ovat ihan avoimia meidän jäsenille, mutta toki tietysti ne, jotka ovat olleet lautakunnassa tai jossain muussa toimielimissä ja joilla on tietoa, niin ne ovat todella tärkeitä siinä. Ja sitten näiden perusteella siis tehdään muutosesitykset, ja ne ovat ne meidän linjaukset siihen neuvotteluihin ja niistä käydään puolueiden välinen neuvottelu. Ja yleisesti ottaen neuvottelujen alettua ulospäin ei viestitä, että on neuvottelurauha.

Mutta toki siis oman ryhmän kanssa käydään keskustelua neuvottelujen välillä myös siitä, missä mennään, pysymmekö me tässä mukana, ovatko meidän tavoitteet toteutumassa. Ja nyt esimerkiksi alueen osalta ihan tässä tuoreessa 2024 vuoden neuvotteluissa tai budjettia neuvoteltaessa meiltä pyydettiin, neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja pyysi, että ryhmät priorisoivat omia esityksiään. Ja siinä meillä ryhmässäkin prioriteettijärjestykset vähän hajaantuivat, niin  minä yritin katsoa niistä, että okei, että mikä on meidän enemmistöjärjestys, tai mikä on tavallaan niiden yhteismäärällinen vaikutus.

Ja sitten mietin myös sitä, mitä on neuvottelutaktisesti järkevää pistää siihen järjestykseen, että se oli vähän se minun vastuunkäyttö tai vallankäyttö siinä vaiheessa, jotta me saadaan jotain meidän omia sieltä vähän alempaakin, alempia prioriteetteja sinne lopputulokseen läpi, koska minä tiesin, että kaikilla ryhmillä on suurin piirtein samat ne kärki kolme, niin kun prioriteetteja.

Puhuja 2 [00:21:29]: Tämän podcastin tarjoaa Kansan uutiset, joka on laadukas ja mielenkiintoinen aikakauslehti. Kansan Uuutiset ilmestyy verkossa joka päivä, ja painettuna lehtenä kerran kuussa. Jos tykkäät tästä podcastista, olen aivan varma, että tykkäät myös Kansan uutisista. Tue tätä podcastia, tilaa Kansan Uutiset itsellesi kotiin kannettuna osoitteesta ku.fi. Ja nyt takaisin podcastiin.

Puhuja 1 [00:21:52]: Ja sitten näistä edelleen käytiin ryhmien välillä neuvottelua.

Haastattelija 1 [00:21:55]: Kyllä. Meillä on vähän samantyyppinen se prosessi, että ennen budjettineuvotteluja on muistaakseni viikko aikaa jättää kysymyksiä tästä ensimmäistä versiosta talousarviosta, ja sen jälkeen kokoonnutaan katsomaan niitä vastauksia ehkä yhdessä, tai viestitellään niistä sitten, kun ne virkamiehiltä tulevat. Sitten alkavat ne varsinaiset neuvottelut, missä on vielä yleisesittely ja lukujen katsominen. Ja sitten on varsinainen neuvottelupäivä tai pari.

Puhuja 1 [00:22:23]: Hei, se pitää sanoa siis, että tämähän alkaa siitä kun kaupunginjohtaja tai sitten alueen ylin johtaja julkistaa talousarvionsa. Eli tämä ei ole mistään epämääräisesti alkaa viikko tai kaksi, vaan se alkaa siitä.

Haastattelija 1 [00:22:39]: Kyllä, sen jälkeen voi esittää kysymyksiä, että mitäs tämä nyt tarkoittaa. Mutta minä itse mietin sitä, että näin niin kun ainoana valtuutettuna ne ovat olleet aika raskaita ne talousarvioneuvottelut, ja siinä pitää hirveästi katsoa, että mitähän ne muut ovat kysyneet. Ehkä jollakin tavalla valita taistelunsa, että ei voi sellaista 200 sivun nivaskaa välttämättä kannesta kanteen pystyä kaikkia kyseenalaistamaan. Niin miten tämä toimii, vasemmistoliiton organisaatio? Että jos olet yksin siellä kuntatasolla, vaikkapa se ainoa valtuutettu ja ei ole ketään lautakunnan jäseniä missään, niin mistä voisi hakea tukea?

Puhuja 1 [00:23:18]: No usein sentään on jotakin, on varajäsenet ja on joitakin lautakuntapaikkoja, että sillä lailla ei ole ihan yksin, niin heihin kannattaa tukeutua. Toki sitten, tässä on äskenkin tuli puheeksi nämä kunnallisjärjestöt, niin se on tietysti se taho, siellä aina muutama ihminen ainakin on, heidän kanssaan kannattaa käydä keskustelua. Ja esimerkiksi alueen osalta, minusta se on… Joo, minä jäin miettimään, että onko kunnan puolella. Ei ehkä niinkään.

Meillä on kuntafoorumeja, ja toki voi verkostoitua muiden kaupunkien ja maakuntienkin ihmisten kanssa, mutta alueella on WhatsApp-ryhmä, mistä on todella kätevä kysyä muiden alueiden puheenjohtajien kantoja, että miten teillä on tämä tai jotenkin, verkostoitumisen kautta. Minusta puolueella on tosi hyvä ja selkeästi toimiva Poliitikkokoulu, josta monet löytävät verkostoa.

Haastattelija 1 [00:24:22]: Olin juuri kertomassa shout out KSL:n Politiikkokoululle. Siellä olen itsekin kyllä löytänyt monia ja myös sellaisia, jotka ovat yksin valtuutettuja. Niin olemme vaihdelleet viestejä.

Puhuja 1 [00:24:33]: Joo. Mutta että se on selkeästi ollut semmoinen, mistä ihmiset löytävät. Ja sitten toki aina niin kun kannattaa ottaa yhteystietoja ja muita sitten tuolla, jos on jotain puolueen risteilyitä tai jotain muita tapahtumia.

Haastattelija 1 [00:24:48]: Kyllä.

Puhuja 1 [00:24:49]: Kuntafoorumia.

Haastattelija 1 [00:24:50]: Ainakin meillä piiri on järjestämässä myös ensimmäisen paikallisten kuntien päättäjien yhteisen tapaamisen. Katsotaan, mitä sieltä irtoaa, tuleeko ideoita valtuustoaloitteisiin tai jotain vastaavaa.

Puhuja 1 [00:25:04]: Joo, ja sitten minä huomaan, näin ei ehkä saisi sanoa, mutta kyllä ollaan lainattu joitain aloitteita ja muita myös niin kun vaikka vihreiltä jostain toisesta kaupungista, mutta että jos intressit ovat selkeästi samanlaisia, ja hyviä käytäntöjä, niin kyllä ne ovat ne muutkin, muidenkin puolueiden ihmiset, kenen kanssa kannattaa käydä. Mutta tietysti budjettineuvottelussa se on vähän, eivät ne paljasta kaikkia korttejaan. Mutta silti, että edelleen ihan hyvä verkostoitua muidenkin kanssa.

Haastattelija 1 [00:25:35]: Kyllä. Mennään sitten ehkä vähän tällaiseen vaikeampaan aiheeseen lopuksi, eli loikkareihin ja valtuustoryhmien hajoamisiin. Ainakin Kirkkonummella on ollut todella tyypillistä se, että valtuustokauden aikana, neljän vuoden aikana, niin siellä taitaa olla tälläkin hetkellä kolme tai neljä ryhmää joko hajonnut tai ihmisiä vaihtanut puoluetta tai perustanut uutta valtuustoryhmää, eli vähintään vuosittain on jotain actionia.

Niin miten kannattaisi sitten suhtautua sellaiseen, nyt jos esimerkiksi joku toinen ryhmä hajoaa, niin onko se sellainen asia, mikä kannattaa vain ohittaa vai pitääkö se jotenkin huomioida sitten vaikka siinä, että kenen kanssa se oma ryhmä tekee yhteistyötä?

Puhuja 1 [00:26:15]: No ne hajoamisten syyt voivat olla hyvin moninaisia. Ja ainakin jos miettii, että jos meille tulee sitten, että voiko liittyä meidän ryhmään, niin aika usein se syy on arvopohjainen, jolloin on helpompi toivottaa tervetulleeksi. Ja toki jos on arvopohjaisesti meitä lähempänä, tai että siellä on yhteisiä asioita, niin sitten toki heidänkin kanssaan tekee yhteistyötä, vaikka he perustaisivat uudenkin ryhmän tai muuta.

Että en minä tavallaan niin kun itse koe, että se välttämättä sen yhteistyökuvion siitä tarvitsee hirveästi muuttua, mutta tämä loikkarikysymys on hankala. Siihen liittyy tosi paljon sellaisia juttuja, mitkä usein sitten hiertävät. Muun muassa esimerkiksi se, että jättävätkö nämä paikkansa toimielimissä, jotka he ovat kauden alussa saaneet, vai ei. Kuntalain mukaan heillä on oikeus pitää se, että se kuntalaki ei tavallaan tunne tällaista niin kun puoluesidonnaisuutta siinä, vaan se on henkilökohtainen oikeus ja sitten nämä usein vähän niin kuin hiertävät, ja eri puolueilla saattaa olla eri käytäntöjä.

Haastattelija 1 [00:27:27]: Kyllä, olen huomannut varsinkin sitä, että jos ryhmä hajoaa tai joku loikkaa sieltä pois sen takia, että henkilökemiat eivät vaikka toimi, niin sitten siitä tulee kova kalabaliikki, että no miksi hän edelleen on siellä lautakunnassa tämän ja tämän puolueen paikalla, vaikka hän ei siihen valtuustoryhmään enää kuulukaan.

Puhuja 1 [00:27:45]: Ja kyllä minä niin kun, siis tietysti jotenkin tuntuu, että jos se syy esimerkiksi on, että se joka lähtee pois, niin hän kokee epäasiallista käytöstä siinä edellisessä ryhmässään tai muuta, niin kyllähän toki suhtautuu hyvin paljon myötämielisemmin siihen loikkariin. Ja usein näitä kyllä on jollain tavalla tiedossakin. Ne voivat olla myös tällaisia valtataisteluja ja valtaan liittyviä kysymyksiä, mistä lähdetään. Mutta me olemme ehkä niin pieni ryhmä, että meille ei taas sellaisena niin kun vallan tavoittelupyrkimyksenä tulla, että ne ovat sitten ehkä isommat puolueet, joihin saatetaan mennä sillä syyllä.

Haastattelija 1 [00:28:26]: Kyllä, mutta kyllä se ainakin itseäni on ihmetyttänyt, että kuinka paljon on sellaista tavallaan henkilökemioihin liittyvää, ja juuri ehkä siihen, että no eivät tehneetkään niin kuin minä halusin, niin vaihdanpa sitten leiriä.

Puhuja 1 [00:28:40]: Se on ehkä myös, siis okei, niin kuin näihin juttuihin tulevat siis ihmiset, jotka haluavat vaikuttaa, ja osittain haluavat myös valtaa. Ehkä sitä valtaa on pakko haluta, jotta voi vaikuttaa. Ja se sitten näkyy siinä toiminnassa, mutta että kyllähän politiikka ihan hirveästi on yhteistyötä. Pitää osata toimia erilaisten ihmisten kanssa ja löytää kompromisseja ja löytää niin kun keskusteluyhteyttä.

Haastattelija 1 [00:29:07]: Kyllä, kyllä. Mutta minkä takia sinä kiinnostuit sitten politiikasta? Oliko se juuri se, että pääsee ihmisten kanssa juttelemaan, vai oliko jokin muu syy?

Puhuja 1 [00:29:18]: Minä lähdin, olin Espoon kaupungilla, minä olen 2008 lähtenyt mukaan. Minä olin Espoon kaupungilla töissä ja tein moniongelmaisten päihdeongelmaisten kanssa töitä, ja heiltä lähti asuminen alta. Monet olivat asunnottomia ja asumispalvelupaikkoja lähti. Niin kun lakkautettiin. Ja se työn tekeminen alkoi mennä aika hankalaksi itselläkin. Niin se oli sellainen statement, että minä haluan vaikuttaa muullakin tavalla asunnottomuuteen. Silloin oli siis kuntavaalit ja vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka otti kantaa asunnottomuuteen. Se oli se valinta, mutta toki siis haarukka oli vasemmalla, mistä minä katsoinkin, mutta  se valinta oli sen perusteella.

Haastattelija 1 [00:30:10]: Jos tässä joku nyt kuuntelee ja miettii, että pitäisikö nyt kuitenkin lähteä ehdolle sinne kuntavaaleihin, niin minkä takia pitäisi lähteä?

Puhuja 1 [00:30:18]: Tämä on hirvittävän antoisaa ja opettavaista. Kannattaa osata rajata sitä, mihin osallistuu. Sinä äsken sanoit tuossa, että pitää valita taistelunsa, niin kyllä tässäkin pitää osata valita taistelunsa. Mutta jos minä itse mietin, että minä tulen sote-puolelta, niin enhän minä nyt olisi siellä oppinut, no en viestintää niin paljon tai kaikkea, mitä tarvitsee vaalikampanjoissa, sitä osaamista ja mitä se antaa. Ja sitten esimerkiksi vaikka jostain kaavoituksesta, niin enhän minä nyt millään olisi oppinut kaikkea sellaista. Että jos on halua oppia ja ymmärtää isojakin kokonaisuuksia, niin tämä on ihan tosi hyvä paikka siihen. Ja toki siis pääsee vaikuttamaan niihin asioihin, mitkä ovat itselle tärkeitä.

Haastattelija 1 [00:31:01]: Kyllä, täällä on todella monta kenttää, mihin voi lähteä mukaan. Että juuri kaavoitusta ja koulutusta ja toimitiloja ja kulttuuria ja kaikkea, mitä sieltä omasta kunnasta on…

Puhuja 1 [00:31:12]: Eikä niiden tarvitse olla siis juuri oman alan ammattilaisuutta, vaan siis hirveän monellahan on sitten omia kokemuksia, mitkä vaikuttavat niihin asioihin, mitä he alkavat ajaa.

Haastattelija 1 [00:31:22]: Kyllä, kyllä. Mutta kiitos Tiina vierailusta.

Puhuja 1 [00:31:25]: Kiitoksia.

Haastattelija 1 [00:31:27]: Vaikuta lähelle ja katso kauas. Kuuntelit Kuntapodia.