Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
Voimassaolevat säännöt 3.3.2017

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n säännöt

1 § Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toimialue

Yhdistyksen nimi on Kansan Sivistystyön Liitto KSL. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena
Suomi. Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi tai KSL:ksi

2 § Liiton tarkoitus

Kansan Sivistystyön Liitto KSL on vasemmistolainen sivistysjärjestö, joka edistää jäsentensä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä kehittämällä ja toteuttamalla opinto- ja kulttuuritoimintaa.

3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto voi

  • ylläpitää opintokeskusta
  • edistää ja ohjata opintokerhotoimintaa
  • järjestää kursseja, luentoja ja muuta opintotoimintaa
  • harjoittaa kulttuuritoimintaa kansalaisten yhteiskunnallisen toiminnan, sivistys-ja taideharrastusten ja vapaa-ajan käytön edistämiseksi
  • harjoittaa julkaisu- ja radiotoimintaa
  • valvoa ja edistää jäsentensä etuja maan yleisessä kulttuuripolitiikassa ja sivistyselämässä
  • osallistua kansainväliseen sivistysyhteistyöhön ja tehdä tunnetuksi eri maiden kansansivistystyötä
  • järjestää alueellista ja valtakunnallista yhteistoimintaa jäsenjärjestöjensä sekä muiden yhteisöjen
    kanssa
  • järjestää alueellista yhteistoimintaa liittohallituksen hyväksymien mallisääntöjen mukaisesti toimivien alueellisten opintojärjestöjen kanssa.

Toimintansa tukemiseksi liitto voi omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta, osakkeita ja muita arvopapereita, ottaa vastaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja. Liitto voi asianmukaisen luvan saatuaan harjoittaa kioski- ja ravitsemusliiketoimintaa, järjestää arpajaisia, rahankeräyksiä, myyjäisiä, huvitilaisuuksia sekä tapahtumia. Samoin edellytyksin se voi harjoittaa kirjakauppa- ja kustannustoimintaa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä maanlaajuiset rekisteröidyt järjestöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka liittohallitus hyväksyy.

Liittohallitus voi erottaa liitosta jäsenen, joka ei noudata liiton sääntöjä tai toimii vastoin liiton tarkoitusta tai muuten liittoa vahingoittavasti. Ennen erottamispäätöksen tekemistä jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen.

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi liitosta, jos jäsen ei ole suorittanut kahden perättäisen kalenterivuoden jäsenmaksujaan.

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan edustajiston kokouksen pöytäkirjaan.

6 § Jäsenmaksu

Jokainen jäsen maksaa liitolle edustajiston varsinaisen kokouksen päättämän jäsenmaksun.

Jäsenmaksun määrän ja sen perusteet, joka voi olla jäsenjärjestön henkilöjäsenmäärään tai alayhdistystensä henkilöjäsenmäärään perustuva tai kokonaisjäsenmaksu, päättää edustajiston varsinainen kokous.

Jäsenellä, joka lyö laimin jäsenmaksunsa maksamisen kokonaan tai osittain, ei ole oikeutta valita edustajiaan edustajistoon.

7 § Toimielimet

Liiton toimielimet ovat edustajisto ja liittohallitus.

8 § Edustajisto

Liiton ylimpänä päättävänä elimenä toimii edustajisto, jonka toimikausi on kolme vuotta.

Varsinainen edustajiston kokous pidetään joka vuosi huhti-kesäkuussa. Ylimääräinen edustajiston kokous pidetään, kun edustajiston puheenjohtaja tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtaja tai liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään yksi kymmenesosa (1/1 0) edustajiston jäsenistä sitä täsmällisesti määritellyn asian käsittelemistä varten vaatii kirjallisesti edustajiston puheenjohtajalta.

Jokaisella liiton jäsenellä on oikeus valita edustajistoon yksi edustaja jokaista alkavaa 10 000 henkilöjäsentä kohden, joista on liitolle suoritettu sääntöjen edellyttämä jäsenmaksu, kuitenkin enintään viisi edustajaa. Kukin jäsen voi valita saman määrän varaedustajia kuin varsinaisia edustajia.

Mikäli edustajiston jäsen eroaa edustajiston jäsenyydestä kesken toimikauden, voi asettanut jäsenjärjestö valita uuden jäsenen eronneen tilalle edustajiston loppukaudeksi.

Edustajiston kutsuu koolle liittohallitus viimeistään kuukautta ennen kokousta edustajiston jäsenille toimitetulla kirjallisella kutsulla.

Edustajistossa kullakin edustajalla on yksi ääni. Jos liiton jäsen haluaa saada jonkin asian varsinaisen edustajiston kokouksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi, tehköön siitä kirjallisen esityksen liittohallitukselle viimeistään kolme viikkoa ennen edustajiston kokousta.

9 § Edustajiston varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat

a) edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta kolmeksi vuodeksi kerrallaan
b) toiminnan- ja talouden suuntaviivat kolmeksi vuodeksi kerrallaan
c) vuosikertomus
d) liiton tilinpäätös ja tilin-/toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä kalenterivuodelta
e) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta päättäminen
f) jäsenmaksun suuruudesta päättäminen 6 §:n mukaisesti
g) liittohallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, pääsihteerin ja liittohallituksen muiden varsinaisten jäsenten ja varajäsenten valinta edustajiston toimikaudeksi
h) liittohallituksen jäsenen eron hyväksyntä ja uuden jäsenen valinta jäljelle jääneeksi kaudeksi
i) tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön tai toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valinta
j) jäsenten näiden sääntöjen 8 §:n mukaan esittämät asiat
k) muut kokouskutsussa esitetyt asiat.

10 § Liiton hallitus

Liittohallitus johtaa liiton toimintaa ja on päätösvaltainen kaikissa niissä asioissa, jotka eivät sääntöjen tai yhdistyslain mukaan kuulu edustajistolle. Liittohallituksen toimikausi on kolme vuotta.

Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, pääsihteeri ja 5-7 varsinaista ja 2-4 varajäsentä. Liittohallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet sen muuta jäsentä on paikalla.

Liittohallituksen jäsenenä eivät voi toimia liiton hallituksen valitsemat työntekijät eivätkä edustajiston jäsenet.

Liittohallituksen tehtävänä on
a) toimeenpanna edustajiston päätökset
b) hoitaa liiton taloutta ja omaisuutta
c) edustaa liittoa
d) vastata liiton julkaisu- ja kustannustoiminnasta
e) laatia vuosittain liiton tilinpäätös, vuosikertomus sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio
f) ottaa ja erottaa liiton työntekijät sekä sopia näiden työsuhteiden ehdoista ja työtehtävistä, jollei ole
siirtänyt tehtävää kokonaan tai osittain muulle
g) valmistella edustajiston käsittelyyn tulevat asiat
h) pitää jäsenluetteloa
i) täyttää ne muut velvoitteet, jotka sille lain ja näiden sääntöjen mukaan kuuluvat.

Liittohallitus voi perustaa työryhmiä ja jaostoja.

11 § Tilikausi ja tilien tarkastus

Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätös tarpeellisine asiakirjoineen on luovutettava hallituksen hyväksymisen jälkeen tilintarkastajalle tai toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen edustajiston varsinaista kokousta. Tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan on annettava asiakirjat takaisin lausuntonsa kera viimeistään kaksi viikkoa ennen edustajiston varsinaista kokousta.

12 § Nimenkirjoittajat

Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tai pääsihteeri kukin
erikseen. Liittohallitus voi myöntää myös muille liittohallituksen jäsenille tai liiton toimihenkilöille oikeuden kirjoittaa liiton nimi yksin.

13 § Sääntöjen muuttaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia edustajistossa 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä.

14 § Yhdistyksen purkautuminen tai lakkautuminen

Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, sen omaisuus luovutetaan, sitten kun velat ja muut sitoumukset
on suoritettu, Helsingissä olevalle Yrjö Sirolan Säätiölle.