Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
Voimassaolevat säännöt 31.5.2023

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n säännöt

1 § Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toimialue

Yhdistyksen nimi on Kansan Sivistystyön Liitto KSL. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena Suomi.

Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi tai KSL:ksi

2 § Liiton tarkoitus

Kansan Sivistystyön Liitto KSL on vasemmistolainen sivistysjärjestö, joka edistää jäsentensä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä kehittämällä ja toteuttamalla opinto- ja kulttuuritoimintaa.

3 § Tarkoituksen toteuttamiseksi liitto voi

– ylläpitää opintokeskusta

– edistää ja ohjata opintokerhotoimintaa

– järjestää kursseja, luentoja ja muuta opintotoimintaa

– harjoittaa kulttuuritoimintaa kansalaisten yhteiskunnallisen toiminnan, sivistys- ja taideharrastusten ja vapaa-ajan käytön edistämiseksi

– harjoittaa julkaisu- ja radiotoiminta

– valvoa ja edistää jäsentensä etuja maan yleisessä kulttuuripolitiikassa ja sivistyselämässä

– osallistua kansainväliseen sivistysyhteistyöhön ja tehdä tunnetuksi eri maiden kansansivistystyötä

– järjestää alueellista ja valtakunnallista yhteistoimintaa jäsenjärjestöjensä sekä muiden yhteisöjen kanssa

– järjestää alueellista yhteistoimintaa liittohallituksen hyväksymien mallisääntöjen mukaisesti toimivien alueellisten opintojärjestöjen kanssa

Toimintansa tukemiseksi liitto voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta, perustaa rahastoja ja säätiöitä, vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä. Liitto voi harjoittaa elinkeinotoimintaa, joka välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen.

5 § Liiton jäsenyhdistykset

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä valtakunnalliset rekisteröidyt järjestöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka hyväksyvät liiton tarkoituksen ja joilla ei ole sääntöjensä tai muiden syiden vuoksi estettä noudattaa liiton sääntöjä ja päätöksiä.

Liiton kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä maanlaajuiset rekisteröidyt järjestöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka hyväksyvät liiton tarkoituksen ja joilla ei ole sääntöjensä tai muiden syiden vuoksi estettä noudattaa liiton sääntöjä ja päätöksiä. Kannatusjäsenten jäseneduista päättää liittohallitus.

Liiton jäsenyyttä haetaan kirjallisesti. Jäseneksi hyväksymisestä päättää liittohallitus.

Liittohallitus voi erottaa liitosta jäsenen, joka ei noudata liiton sääntöjä, sen päätöksiä tai toimii vastoin liiton tarkoitusta tai muuten liittoa vahingoittavasti. Ennen erottamispäätöksen tekemistä jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen.

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi liitosta, jos jäsen ei ole suorittanut kalenterivuoden jäsenmaksujaan.

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan edustajiston kokouksen pöytäkirjaan.

6 § Jäsenmaksu

Jokainen jäsen maksaa liitolle edustajiston varsinaisen kokouksen päättämän jäsenmaksun.

Jäsenmaksun määrän ja sen perusteet jäsenlajeittain päättää edustajiston varsinainen kokous. Jäsenmaksu voi olla jäsenjärjestön henkilöjäsenmäärään tai sen alayhdistystensä henkilöjäsenmäärään perustuva tai kokonaisjäsenmaksu.

Varsinainen jäsen, joka lyö laimin jäsenmaksunsa maksamisen kokonaan tai osittain, ei ole oikeutta valita edustajiaan edustajistoon.

7 § Toimielimet

Liiton toimielimet ovat edustajisto ja liittohallitus

8 § Edustajisto

Liiton ylimpänä päättävänä elimenä toimii edustajisto, jonka toimikausi on kolme vuotta. Varsi-nainen edustajiston kokous pidetään joka vuosi huhti-kesäkuussa. Ylimääräinen edustajiston kokous pidetään, kun edustajiston puheenjohtaja tai tämän estyneenä ollessa varapuheen-johtaja tai liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) edustajiston jäsenistä sitä täsmällisesti määritellyn asian käsittelemistä varten vaatii.

Jokaisella liiton varsinaisella jäsenellä on oikeus valita edustajistaan yksi edustaja jokaista alkavaa 10 000 henkilöjäsentä kohden, joista on liitolle suoritettu sääntöjen edellyttämä jäsenmaksu, kuitenkin enintään viisi edustajaa. Kukin jäsen voi valita saman määrän varaedustajia kuin varsinaisia edustajia.

Mikäli edustajiston jäsen eroaa edustajiston jäsenyydestä kesken toimikauden, voi asettanut liiton varsinainen jäsen valita uuden jäsenen eronneen tilalle edustajiston loppukaudeksi.

Edustajiston kutsuu koolle liittohallitus viimeistään kuukautta ennen kokousta edustajiston jäsenille toimitetulla kirjallisella tai sähköisellä kutsulla. Jäsenjärjestöille on lähetettävä ilmoitus edustajiston kokouksesta samoin kuin edustajiston jäsenille.

Edustajistossa kullakin edustajalla on yksi ääni. Jos edustajiston jäsen tai jäsenjärjestö haluaa saada jonkin asian varsinaisen edustajiston kokouksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi, tulee siitä tehdä kirjallinen tai sähköinen esitys liittohallitukselle viimeistään kolme viikkoa ennen edustajiston kokousta.

9 § Edustajiston varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat

– edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta kolmeksi vuodeksi kerrallaan

– toiminnan ja talouden suuntaviivat kolmeksi vuodeksi kerrallaan

– vuosikertomus liiton tilinpäätös ja tilin-/toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä kalenterivuodelta

– tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta päättäminen

– jäsenmaksun suuruudesta päättäminen 6 §:n mukaisesti

– päättää hallituksen jäsenten ja asiantuntijoiden palkkioista ja päivärahoista

– liittohallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja liittohallituksen muiden varsinaisten jäsenten ja varajäsenten valinta edustajiston toimikaudeksi

– liittohallituksen uuden jäsenen valinta jäljelle jääneeksi kaudeksi eronneen jäsenen tilalle

– tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön tai toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valinta

– jäsenten näiden sääntöjen 8 §:n mukaan esittämät asiat

– muut kokouskutsussa esitetyt asiat.

10 § Liiton hallitus

Liittohallitus johtaa liiton toimintaa ja on päätösvaltainen kaikissa niissä asioissa, jotka eivät sääntöjen tai yhdistyslain mukaan kuulu edustajistolle. Liittohallituksen toimikausi on kolme vuotta.

Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 4 – 7 varsinaista ja 1-4 varajäsentä. Liittohallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet sen muuta jäsentä on paikalla.

Liittohallituksen jäsenenä eivät voi toimia liiton hallituksen valitsemat työntekijät eivätkä edustajiston jäsenet.

Liittohallituksen tehtävänä on

– toimeenpanna edustajiston päätökset

– hoitaa liiton taloutta ja omaisuutta

– edustaa liittoa

– päättää toiminta- ja talousohjesäännöstä

– vastata liiton julkaisu- ja kustannustoiminnasta

– laatia vuosittain liiton tilinpäätös, vuosikertomus sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio

– ottaa ja erottaa toiminnanjohtajan sekä sopia toimisuhteen ehdoista ja tehtävistä

– ottaa ja erottaa liiton työntekijät sekä sopia näiden työsuhteiden ehdoista ja työtehtävistä, jollei ole siirtänyt tehtävää kokonaan tai osittain muulle

– valmistella edustajiston käsittelyyn tulevat asiat

– pitää jäsenluetteloa

– täyttää ne muut velvoitteet, jotka sille lain ja näiden sääntöjen mukaan kuuluvat.

Liittohallitus voi perustaa työryhmiä ja jaostoja

11 § Tilikausi ja tilien tarkastus

Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätös tarpeellisine asiakirjoineen on luovutettava hallituksen hyväksymisen jälkeen tilintarkastajalle tai toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen edustajiston varsinaista kokousta. Tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan on annettava asiakirjat takaisin lausuntonsa kera viimeistään kaksi viikkoa ennen edustajiston varsinaista kokousta.

12 § Nimenkirjoittajat

Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja kukin erikseen. Liittohallitus voi myöntää myös muille liittohallituksen jäsenille tai liiton palkatuille toimihenkilöille oikeuden kirjoittaa liiton nimi yhdessä toisen nimenkirjoittajan tai nimenkirjoittajaksi määrätyn kanssa.

13 § Sääntöjen muuttaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia edustajistossa 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä

14 § Yhdistyksen purkautuminen tai lakkautuminen

Jos liitto purkautuu tai se lakkautetaan, sen omaisuus käytetään liiton tarkoituksen edistämiseksi purkautumisesta päättäneen edustajiston kokouksen päätöksen mukaisesti.