Tämä on tekstivastine Kuntapodi-podcastin jaksolle Hyvinvointikriisistä talouskriisiin – kuntapolitiikan talous.
- Haastattelija 1: Katja Ylisiurua, podcastin toimittaja
- Puhuja 1: Aatu Puhakka, kuntatalouden väitöskirjatutkija
Haastattelija 1 [00:00:06]: Kuntapodin tässä jaksossa puhutaan rahasta. Onko ihannekunta sellainen, jolla ei ole velkaa, ja joka kasvaa jatkuvasti? Minä olen Katja Yli-Siurua ja vieraanani studiossa on Aatu Puhakka. Haluaisitko esitellä itsesi. Kuka olet ja mitä teet?
Puhuja 1 [00:00:22]: Joo, kiitos. Olen väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistolla valtio-opin oppiaineessa, ja kuntataloutta siellä tutkinut.
Haastattelija 1 [00:00:37]: Eli oikein sopiva henkilö tähän kohderyhmään. Eikö ole näin, että olet opiskellut myös Jyväskylässä aiemmin?
Puhuja 1 [00:00:44]: Joo, kyllä olen. Olen tuolta Jyväskylän kupeesta Petäjävedeltä kotoisin. Jyväskylässä sitten olen opiskellut valtio-oppia ja sivuaineena vähän taloustiedettä.
Haastattelija 1 [00:00:59]: Joo. Minkälainen kunta on Jyväskylä?
Puhuja 1 [00:01:04]: Jyväskylä on erityisesti opiskelijakaupunki, mutta Jyväskylässä on myös jonkin verran teollisuutta. Jyväskylä haluaa brändätä itseään hyvin paljon liikuntakaupunkina. Tietysti siellä on myös Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta. Myös sivistyskaupunki.
Poliittisesti Jyväskylä on – Ainakin tällä hetkellä hyvin tasaisesti eri puolueiden kannatukset siellä jakautuvat. Siellä ovat demarit ja kokoomus aika samankokoisia, ja sitten vihreät siinä heti perässä. Keskustalla ja vasemmistoliitolla ja KD:llakin on siellä kannatusta. Ehkä ainoastaan RKP on sellainen, joka ei Jyväskylässä suosittu ole koskaan ollut, mutta muuten aika tasainen kannatus kaikille.
Haastattelija 1 [00:02:06]: Tervetuloa käymään Kirkkonummella, jossa RKP:lla on aika iso osuus. Se on jännä, miten se vaihtelee alueittain hirveästi. Mikä sai sinut kiinnostumaan kuntapolitiikasta ja kuntataloudesta?
Puhuja 1 [00:02:21]: Itsekin olin yksissä kuntavaaleissa ehdolla Jyväskylässä. Moni ystävä on kuntapolitiikassa mukana. Heidän kanssaan erityisesti kuntatalouden talouskurista olemme monesti puhuneet. Sitten toisaalta gradussa tutkin EU:n ja Suomen valtion välistä talouskuria. Sitten olen tässä ajatellut, että siitä on puhuttu paljon, mutta toisaalta tästä Suomen valtion ja kuntien välisestä talouskurista ei niin paljon ole keskusteltu.
Haastattelija 1 [00:03:05]: Joo, no mikä on viiltävä analyysisi: Ovatko meidän kuntamme kurittomia talouden suhteen vai miten niillä menee?
Puhuja 1 [00:03:13]: No sanoisin kyllä, että eivät ole erityisen kurittomia. Kyllä siellä kunnissa on pääsääntöisesti omaksuttu tämä valtion kehyslinja varsin hyvin.
Haastattelija 1 [00:03:29]: Joo, se on ehkä hyvä asia. Mutta voisin väittää, että kunnan luottamustoimissa oppii eniten ehkä juuri kuntataloudesta, varsinkin jos ei ole ennestään hirveästi tutustunut siihen ennen kuin lähtee luottamustehtäviin. Jos miettii, että lautakunnissa, valtuustossa ja sitten myös kunnan- tai kaupunginhallituksessa neuvotellaan vuoden menoista joka ikinen vuosi, niin miksi kunnan päätöksenteossa rahasta pitää puhua melkein jokaisen päätöksen yhteydessä?
Puhuja 1 [00:03:58]: Tätä kysymystä voi lähteä lähestymään yleisesti, mutta myös spesifimmin. Toisaalta yhteiskuntamme on yleisesti järjestäytynyt rahan ympärille vahvasti. Eli mihin me haluamme meidän resurssejamme käyttää, niin luonnonvaroja kuin inhimillisiä resursseja. Sitä varsin usein mitataan rahassa, eikä kunta ole tästä mitenkään poikkeus.
Mutta toisaalta, mikä kunnissa sitä aiheuttaa, tulee paljon kuntalaista. Kuntia velvoitetaan tekemään tilinpäätöksiä, talousarvioita ja taloussuunnitelmia, jotka tietysti ovat rahamääräisiä. Myös kuntatalouden ohjaaminen on sellaista, että kunnilla on jonkin verran autonomiaa. Meillä on sellainen järjestelmä, jossa paikallishallinnolle on haluttu antaa autonomiaa, eli vapautta, mutta sitten toisaalta niillä on myös vastuuta. Niiden pitää järjestää tiettyjä palveluita tai niillä on niin sanottuja velvoitteita. Sitten tietysti, kun on paljon vapautta ja vastuuta, niin taloussuunnittelun merkitys siinä ehkä sitten korostuu.
Myös tämä kuntatalous: Siellä on tällaisia periaatteita, kuten kehysperiaate ja talouden tasapainoperiaate, jotka ovat sellaisia, että melkein pakko on puhua rahasta. Pitää miettiä, mistä rahat.
Haastattelija 1 [00:05:45]: Kyllä. Ja jos kuulijat nyt miettivät, että olipa paljon termejä, niin me lähdemme niitä purkamaan seuraavaksi. Nimittäin hypätään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan, eli ihan käytännön asiaan. Miten siellä kunnassa taloutta seurataan?
Talousarvio- ja taloussuunnitelma ovat kirjallisia työkaluja. Yleensä löytyvät PDF-tiedostoina kunnan sivuilta kunnan tulojen ja menojen suunnittelua varten. Talousarvio tehdään yleensä edellisenä syksynä seuraavaa vuotta varten. Jotkut valveutuneet kunnat, jotka ovat oikein tehokkaita, saattavat tehdä sen jopa keväällä. Mutta yleensä joulukuussa viimeistään se valtuustossa hyväksytään. Samassa yhteydessä päätetään taloussuunnitelmasta seuraavalle parille vuodelle.
Jos sinua kiinnostaa lähteä luottamushenkilöksi kuntaan, niin todennäköisesti, varsinkin jos olet valtuustoon tai kunnanhallitukseen pääsemässä, niin pääset kyllä sitten heti ensimmäisenä talousasioiden kimppuun. Koska kuntavaalien jälkeen aletaan tehdä vähän poliittisia päätöksiä rahankäytöstä siellä seuraavan vuoden talousarviossa.
Tutkitaan hiukan lähemmin nyt talousarvion rakennetta. Huomautan, että ei ole kaikissa kunnissa ihan samanlainen tämä sisällysluettelo. Eli jos vertaat vaikkapa Helsinkiä ja Kolaria tai Joensuuta, niin siellä voi olla hiukan erilainen rakenne.
Mutta meillä on tänään tässä Jyväskylän talousarvio käsillä. Mennään tutkimaan vähän sisällysluetteloa, että mitä se on syönyt. Tämä on aika pitkä tämä dokumentti. Tämä on siis vuoden 2023 talousarvio. Tässä on noin 203 sivua. Aikamoinen mötkylä.
Mitä mieltä olet, jos lähtee uudeksi valtuutetuksi, niin pitääkö ensimmäisenä lukea 203 sivua Jyväskylän talousarviota läpi?
Puhuja 1 [00:07:41]: No ei se varmaankaan mikään pakko ole ensimmäisenä sitä lukea, mutta luulen, että jos siellä on vanhempia valtuustokollegoita, niin heiltä ehkä kannattaa sitten kysellä, minkälaiset kommervenkit tässä talousarviossa ovat tärkeitä. Sanoisin kyllä, että ei missään nimessä mitään haittaa ole. Kun on aikaa, niin ehdottomasti se kannattaa kyllä jokaisen kuntapäättäjän lukea läpi.
Tällaisilla talousarvion termeillähän voidaan helposti toisaalta mahdollistaa omia päämääriä, mutta sitten taas toisaalta sumuttaa toisia valtuustoryhmiä tai päättäjiä. Ei siitä mitään haittaa ole kyllä, että sen tuntee.
Haastattelija 1 [00:08:35]: Kyllä, mutta lähdetään kahlaamaan tätä läpi. Ihan ensimmäisenä täällä on kaupunginjohtajan katsaus, yksi sivu, mutta se ei varmaankaan tarvitse syvempää käsittelyä.
Mutta ensimmäisenä tulee tällainen yleisperusteluosa. Täällä Jyväskylän yleisperusteluissa kerrotaan esimerkiksi tästä taloussuunnitteluprosessista, toimintaympäristöstä, kaupunkistrategiasta ja talouden tasapainottamisohjelmasta. Miksi tässä pitää olla yleisperusteluosa? Mitä hyötyä tällaisesta on?
Puhuja 1 [00:09:11]: Varmasti kaikissa asioissa, jos on hyvin perusteltu, on se tietysti silloin huomattavasti vaikuttavampi dokumentti. Ja myös voi ajatella, että se on hyvän hallinnon mukaista, että talousarvio perustuu jonkinlaiseen analyysiin siitä, minkälainen, nimenomaan vaikka toimintaympäristö sitten on.
Haastattelija 1 [00:09:36]: Kyllä, ei ihan hatusta heitetä. Keksin itse luvut -tyyppistä menoa. Itse koen ainakin, että talousarvion tekeminen ja tämän lukeminen ylipäätään on ollut luottamustehtävissä sellainen, missä on tullut tavallaan paljon sellaista asiaa, mitä ei ole talousarvioon sisälle upotettu. Sitten sieltä on pitänyt vähän itse osata tulkita lukuja tai jotenkin miettiä, että miten näitä asioita voisi tehdä eri tavalla, että se näkyisi eri tavalla täällä talousarviossa.
Nämä saatesanat sanottuani, niin täältä löytyy tällainen tuloslaskelmaosa. Tuloslaskelmaosa on täällä kymmenen sivua. Siellä on paljon kaikenlaisia lukuja, että mitä käytännössä Jyväskylässä: Mihin rahaa menee, mihin rahaa tulee? Minkälainen työkalu tämä tuloslaskelmaosa on? Mitä siellä on?
Puhuja 1 [00:10:30]: Tuloslaskelmaosalla halutaan tavallaan kuvailla se, että miten tulot riittävät näihin palveluihin, joita halutaan tarjota. Tuloslaskelmaosassa on sellaisia asioita, kuten verotulot ja valtionosuudet. Sillä kuvataan sitä, mistä saadaan rahat näiden palveluiden tuottamiseen, joita sitten toisaalta taloudella halutaan mahdollistaa.
Haastattelija 1 [00:11:17]: Joo, ja tosiaan tuolla tuloslaskelmaosassa: Siellä ei siis lue sitä, että ostimme käsipyyhkeitä 50 pakettia tuonne ja tuhat pakettia tuonne, vaan se on tosi yleinen osa. Jos haluaa jotenkin tarkemmin selvittää jotain tietyn, esimerkiksi lautakunnan alaisuudessa olevia palveluita, että mihin rahaa menee ja tulee. Yleensä sieltä lautakunnista tai sen alueen johtajalta, esimerkiksi vaikka sivistystoimialajohtajalta, voi sitten kysellä lisää näistä. Tänne ei todellakaan ole ihan kaikkea ympätty, vaan aika yleisluontoinen kuvaus.
Mutta sitten meillä on käyttötalousosa. Täällä Jyväskylässä on esimerkiksi laitettu konsernihallinto ja sitten juuri nämä elinkeino- ja työllisyyspalvelut, sivistyspalvelut ja kaupunkirakennepalvelut. Eli käytännössä nämä kunnan eri toimialat. Palvelut, joita kunta tuottaa, niin sitten omat selvitykset niistä. Mitä siellä käyttötalousosassa: Miksi se on olemassa ja mistä siellä oikein sovitaan?
Puhuja 1 [00:12:25]: Ensimmäisenä minä ehkä tässä kiinnittäisin huomiota siihen, että tämähän on hyvin pitkä verrattuna esimerkiksi tuohon edelliseen tuloslaskelmaosaan, joka on vain kymmenen sivua. Onko tämä, se on noin 90 sivua tämä käyttötalous. Siellä taas on tarkemmin kuvaukset palveluista, joita halutaan tuottaa. Tässä mainittiin elinkeinopalvelut, sivistyspalvelut ja kaupunkirakennepalvelut. Siellä siis kuvataan tavoitteita, mitä niillä halutaan saavuttaa, ja sitten siellä on vähän budjetoitu sitä, millaiset menot ja tulot sitten ovat.
Mitä tällaisten palveluiden tuottaminen vaatii? Kun sitten taas siellä tuloslaskelmassa on kuvattu, millä rahoilla nämä palvelut järjestetään.
Haastattelija 1 [00:13:27]: Kyllä. Tästä aika nopeasti näkee senkin, että nyt kun tuo perusturva, eli käytännössä nämä sote- ja pelastuspalvelut ovat jääneet sieltä pois, niin sivistyspalvelujen sivumäärä on isoin. Eli se on 35 sivua. Siellä on selvästi eniten tekemistä. Mutta sitten on rahoitusosa ja investointiosa.
Ehkä jos miettii käytännön taloutta. Jos miettii, että minulla on 10 euroa taskussani ja ostan sillä jotain, niin se on ehkä käyttötaloutta enemmän. Mutta ovat nämä rahoitusosa ja investointiosa, ja mitä kunnissa kuuluu niihin?
Puhuja 1 [00:14:07]: Investointiosassa on nimensä mukaisesti investointeja. Siellä voi olla tyypillisesti urheilualueita, isompia kaupunkirakenteeseen liittyviä hankkeita. Nämä ovat tyypillisesti sellaisia, että niissä kustannukset jakaantuvat useammalle vuodelle.
Sitten siellä kuvaillaan vähän sitä, kuinka paljon se vaatii rahaa, ja miten investoinnin rahoitus jakautuu eri vuosille. Tai miten maksaminen jakautuu eri vuosille. Voidaanko siihen toisaalta saada rahaa, vaikka valtiolta tai EU:lta.
Sitten tämä rahoitusosa on kuvaus rahavirroista. Eli siellä näkyy toisaalta vuosikate, joka kuvaa siis sitä, miten juoksevien menojen jälkeen jää rahaa. Sehän voi myös olla negatiivinen, mutta se yleensä kertoo siitä, että kunta on taloudellisissa vaikeuksissa, jos vuosikate on negatiivinen. Lähes aina se on positiivinen. Mutta vuosikatteen jälkeen, niin mitä jää sitten rahaa investointeihin.
Silloin siellä kuvataan, että jos raha ei riitä investointeihin, niin pitääkö ottaa lainaa pääomamarkkinoilta. Tai Kuntarahoitus Oyj:n kautta yleensä kunnat ottavat lainaa. Sitten lopuksi siellä näkyy, minkälainen vaikutus tällä on tähän kunnan maksuvalmiuteen. Eli jos nyt tätä kotitalousmetaforaa käyttää, niin tavallaan se on ehkä enemmän tällainen asuntolainatyyppinen tämä investointiosa kuin se, että vaikka sillä taskussa olevalla kympillä saa jätskiä.
Haastattelija 1 [00:16:17]: Kyllä. No jos heitän muutaman esimerkin. Sitten sinun pitäisi tiputtaa se joko tuonne käyttötalouteen tai rahoitusosaan tai investointiosaan, niin saat nyt jännittävän tehtävän.
Otetaan ensimmäisenä kaksi erilaista kouluhanketta. Ensimmäinen on sellainen kouluhanke, että rakennetaan Jyväskylään uusi mahtava koulukampus. Se tehdään elinkaarimallilla, jolloin kunta alkaa maksaa leasing-maksua vasta, kun koulu on valmis. Mihin nämä leasing-maksut silloin menisivät? Niin sanotut vuokrat.
Puhuja 1 [00:16:56]: No vuokrathan varmaan menisivät kuitenkin sinne käyttötalouden puolelle, sanoisin näin.
Haastattelija 1 [00:17:03]: No kaksi, Jyväskylässä päätetäänkin rakentaa lainarahalla tämä koulu. Mihin se laina menee?
Puhuja 1 [00:17:10]: No se varmasti menisi tässä tapauksessa sinne investointipuolelle, investointiosaan.
Haastattelija 1 [00:17:18]: No miten sitten esimerkkinä toinen, niin henkilöstökulut. Jos kunnassa on monta työntekijää ja heidän palkkarahansa pitäisi laittaa johonkin. Mihin ne menevät?
Puhuja 1 [00:17:29]: Kyllä nekin varmasti tänne käyttötalouspuolelle menisivät, että niitä ei sillä tavalla ajatella investointina tässä talousarviossa.
Haastattelija 1 [00:17:40]: Mitä jos kuntaan ostetaan, vaikka konsultointipalveluita, niin mihin ne menevät?
Puhuja 1 [00:17:47]: Kyllä käsittääkseni nekin sinne käyttötalouden puolelle.
Haastattelija 1 [00:17:51]: Kyllä, hyvin selvisit vaikeasta tehtävästä. Mutta hyvä, täällä on hei sitten… Viimeisenä näyttää olevan luvuista liikelaitokset. Mitä ovat kuntien liikelaitokset?
Puhuja 1 [00:18:08]: Kunnilla voi olla liikelaitoksia. Jyväskylän tapauksessa siellä on ainakin Jyväskylän Alva, eli vesiasioita ja Kylän Kattaus. Mutta ehkä se, mikä on olennaista näissä liikelaitoksissa ja talousarvioissa on se, että tavallaan se pitää tässäkin sisällyttää kuitenkin talousarvioon.
Se ei… Kuntalaissa on käsittääkseni pyritty siihen, että se ei saisi mahdollistaa tällaista, voisiko nyt sanoa väärän kuvan antamista kuntataloudesta. Eli se pitää sisällyttää talousarvioon siten, että ei voi alijäämiä laittaa jollekin kunnan alaiselle liikelaitokselle.
Haastattelija 1 [00:19:13]: Joo, eli ei voi tavallaan piilottaa luottamushenkilöiltä esimerkiksi näitä, että mihin rahaa menee, jos se menee vaikka jonnekin vesiliikelaitoksen laareihin tai päinvastoin.
Mutta hyvä, nyt me tiedämme, mitä talousarviossa on, mutta mistä talousarvio tulla pompsahtaa? Ilmestyykö se jossain vaiheessa sähköpostiin vain ja sitten lähdetään tekemään, vai miten se prosessi etenee?
Puhuja 1 [00:19:41]: Kuntaliitolla on siis oma ohjeistuksensa tähän. Siinä suositellaan, että voitaisiin aloittaa valtuustoseminaarilla, jossa vähän katsotaan, millainen on strategia, ja millainen kehys voisi olla.
Kunnanhallituksen kautta tulevat kehykset kunnan toimielimille. Kunnan toimielimet voivat itse antaa tahoillaan omat talousarvionsa eteenpäin. Niistä sitten virkamiehet valmistelevat kaupunginjohtajan tai kunnanjohtajan esityksen talousarviosta. Sitten se menee kunnanhallitukselle vielä, ja kunnanhallitus sitten antaa tämän esityksen valtuustolle.
Ja tietysti olennaistahan tässä on se, että vaikka kunnanhallitus, virkamiehet ja kunnan toimielimet käyttävät paljon valmisteluvaltaa, niin lopultahan se on sitten kunnanvaltuusto tai kaupunginvaltuusto, joka päätöksen siellä nuijii. Siellä voidaan, vaikka palauttaa valmisteluun tämä koko talousarvio, tai sitten tehdä muutoksia sinne. Useinhan siellä äänestetään eri muutosesityksistä sitten.
Haastattelija 1 [00:21:21]: Kyllä. Kirkkonummella esimerkiksi prosessi on mennyt aina niin, että lautakunnissa ehkä tehdään suurimmat muutokset ja mietitään tavallaan pohja sinne. Siellä jo ehkä ryhmät neuvottelevat, mutta sitten yleensä aina sinne jää joku pelinappula vielä valtuustoonkin. Jos joku ryhmä on halunnut kovasti jonkun asian läpi.
Sanotaan, että esimerkiksi nuorisovaltuusto ehdotti, että nuorille kesätyöseteleitä enemmän. Jos ei se muuten mene läpi, niin sitten sitä joku esittää vielä siellä kunnanvaltuustossa. Mutta välillä se on ehkä myös vähän mediapeliä. Jos ei ole neuvotteluissa takahuoneessa saatu jotain läpi, niin sitten vielä siellä valtuustossa koetetaan äänestyttää oma idea läpi.
Mutta jos mennään sitten siihen, että mitkä asiat vaikuttavat talouden suunnitteluun, ja mistä raamit koko kuntataloudelle tulevat? Mitä haasteita sinä näet? Nyt olemme puhuneet paljon käytännön taloussuunnittelusta ja siitä, miten kunnan sisällä menee. Mutta sitten, jos aletaan miettiä vähän, että mistä kunta saa rahaa ja mitä siellä tapahtuu, niin miksi luottamushenkilöt eivät voi vain suunnitella saman tien 10 vuotta putkeen. Miksi se pitää tehdä tällaisissa muutaman vuoden pätkissä?
Puhuja 1 [00:22:46]: No sinälläänhän mikään ei varmasti estäisi sitä, että käsittääkseni kuntalaissa se on niin, että kolme vuotta on minimi taloussuunnitelmalle, mutta ei siellä mitään kattoa taida olla. Mutta toisaalta siinä on se haaste, että valtuusto aina vaihtuu kuntavaalien myötä. Sitten toisaalta myös tämä valtiontalouspoliittinen tai kuntapoliittinen ohjauskin aina muuttuu.
Jos mietitään, mitä on ollut 10 vuotta sitten, niin kaikenlaista on ehtinyt tapahtua. On sote-uudistus esimerkiksi mennyt kahteen vähän eri suuntaan tässä, ja sitten on toisaalta tullut näitä TE-uudistuksia. Niitä on tulossa kunnille.
Se voi olla… Tämä kuntatalous tai kuntapolitiikka on kuitenkin jossain määrin arvaamatonta. Vaikka se onkin tällaista, on annettu kuva, tai jotkut voivat ajatella, että se on tällaista kuivaa, mutta sielläkin voi tapahtua kaikenlaista.
Haastattelija 1 [00:23:54]: Se on erittäin jännittävä aihe ehdottomasti. Kyllä, ja sote-uudistus tosiaan muuttikin aika paljon kuntien rahoituspohjaa. Itse kun aloitti tuolla kuntapolitiikassa, niin silloin vielä väännettiin siitä, montako sairaanhoitajaa siellä on, ja minkälaisia sote-kiinteistöjä meillä on, mutta se haukkasi aika ison pohjan kunnan tehtäviä pois.
Mutta toisaalta nyt siellä on mielenkiintoisia, etenkin koulutukseen ja sivistykseen liittyviä tehtäviä. Mutta tässä sote-uudistuksen haukkauksessa myös aika paljon tapahtui muutosta siinä, minkälaisia valtionosuuksia, eli valtiolta kunnille tulevia rahoja, tulee kunnille. Niistä jäi vain kolmannes jäljelle, eli tavallaan 70 prosenttia rahoista vei sote mennessään. Eli suurin osa menee sinne. Toki nyt helsinkiläiset voivat sitten protestoida, koska teitä tämä ei samalla tavalla koske.
Mutta mistä kunta sitten saa rahaa?
Puhuja 1 [00:24:54]: Kuntien tulot koostuvat erityisesti, kun katsotaan tätä historiaa 2000-luvulla tai koko tällä vuosituhannella. Suurin, mistä kunnat ovat saaneet rahaa, on verotulot, mutta sen lisäksi kunnat myös saavat valtionosuuksia sekä sitten näitä niin sanottuja toimintatuottoja, jotka ovat siis erilaisia maksuja näistä kunnan järjestämistä palveluista. Esimerkiksi voi saada rahaa siitä, että on uimahallin käyttäjämaksuja ja kaupunginteatterin lippuja ja tällaisia. Mutta suurin osa tulee verotuloista, valtionosuuksista ja toimintatuotoista.
Haastattelija 1 [00:25:51]: Miten sitten, kun kunnat aina sanovat, että me haluamme tänne kaikki maailman yrittäjät. Jyväskyläkin on siellä koko ajan mainostamassa, että tervetuloa meille yrittämään, niin miksei niistä yrityksistä tule rahaa sitten kunnille?
Puhuja 1 [00:26:05]: No sanoisin, että kuitenkin jonkin verran yrityksistä tulee rahaa, mutta se aika paljon riippuu siitä, minkälainen yritys on. Esimerkiksi jos on tällainen tehdas, niin siitä tulee paljon kiinteistöverotuloja, joita kunnat mielellään haluavat. Jos on yritys, jolla on erityisen paljon työntekijöitä, jotka jäisivät asumaan sinne kuntaan, niin heistä saa kuntaveron kautta rahaa, mutta suoraan vain siitä, että on yritys: Siitä ei vielä sinänsä tule mitään rahaa.
Haastattelija 1 [00:26:53]: Kyllä, ja sama on pääomatulossa, että jos yksinyrittäjä vaikka nostaa itse osinkoja, niin ei siitä osingosta vero mene kuntaan, vaan se menee sitten valtiolle. Valtio sitten laittaa sen todennäköisesti toivottavasti sinne sote-palveluihin, sen rahan.
Kunnat haluavat vähän erilaisia asiakkaita ja asukkaita. Olen huomannut sellaisen trendin, että ennen haluttiin aina lapsiperheitä. Ne olivat kivoja. Saadaan kasvua ja lapsia, ja ihanaa. Mutta nyt esimerkiksi Kirkkonummella on vähän pohdittu sitä, että onkohan se nyt ihan hirveän järkevää hommata niitä lapsiperheitä, koska pitää rakentaa kouluja ja päiväkoteja. Sitten pitää olla henkilökuntaa niihin, varhaiskasvatusta ja opetusta. Pitäisikö nyt kuitenkin ottaa niitä eläkeläisiä? Olisiko se järkevämpää?
Miten näet tulevaisuuden? Onko joku sellainen trendi tai teema, että mihin suuntaan meidän kuntamme ovat oikein menossa? Laitetaanko lapsiperheet kohta tuonne Inariin, karkotetaan täältä Uudeltamaalta vai? Miten tämä homma menee jatkossa, kun tuotamme lähinnä koulutuksen ja yhdyskuntatekniikan palveluita kunnissa?
Puhuja 1 [00:28:14]: Tuo on äärimmäisen kiinnostava huomio toisaalta, että onko se nyt houkuttelevaa kunnalle markkinoida lapsiperheille, kun niihin näitä palveluita menee. Toisaalta sekin, että jos panostetaan paljon varhaiskasvatukseen ja peruskouluun, kuten kannattaisi tietysti panostaa.
Jos halutaan osaavaa, koulutettua kuntalaista kuntaan, niin siinä voi helposti käydä niin, että sitten kun he kasvavat aikuisiksi, niin hän muuttaakin sitten jonnekin aivan muualle. Sitten tämä suuri potentiaali jääkin jonkun toisen kunnan hyödyksi. Mutta voi olla sellainenkin vaikutus, että kun sote-menot ovat hyvinvointialueella, niin ehkä joku kunta markkinoikin varakkaille eläkeläisille näitä järvenrantatontteja esimerkiksi.
Mutta minusta nyt tuntuu, kun olen jonkin verran katsonut kuntien markkinointia, niin se nimenomaan usein kohdistuu niihin yrityksiin. Siellä ei välttämättä mitään yksittäistä ihmisryhmää tavoitellakaan, vaan se voi olla yrityksiä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että näistä tuulivoimaloista voisi saada jopa niin kovia kiinteistöverotuloja, että esimerkiksi, taisi tämä kuntatalouden grand old man Eero Laesterä laskea, että voi jopa nollaan lyödä kunnallisveron, jos ottaa riittävästi tuulivoimaloita.
Haastattelija 1 [00:30:23]: Siinäpä vinkki kaikille. Eli ei ihmisiä, vain tuulivoimaloita.
Puhuja 1 [00:30:27]: Kyllä näin kärjistetysti voi sanoa, että se voi monenkin kunnan talouden pelastaa.
Haastattelija 1 [00:30:35]: Kyllä, tästä sitten valtuustoaloitetta vain kaikki tulille saman tien. Mutta mitä sitten, jos käykin sellainen tilanne, että siellä joku Pieksämäki on ottanut vähän liikaa pikavippiä, ostellut liikaa kebabia viikonloppuna ja rahat eivät riitä. Minkälaisissa tilanteissa yleensä kunnantalous alkaa vähän sakata? Mitä siellä talousarviossa käytännössä tapahtuu?
[Musiikkia 00:31:02]
[Juonto 00:31:04] Tämän podcastin tarjoaa Kansan Uutiset, joka on laadukas ja mielenkiintoinen aikakauslehti. KU ilmestyy verkossa joka päivä ja painettuna lehtenä kerran kuussa. Jos tykkäät tästä podcastista, olen aivan varma, että tykkäät myös Kansan Uutisista. Tue tätä podcastia, tilaa KU itsellesi kotiin kannettuna osoitteesta ku.fi. Ja nyt takaisin podcastiin.
Puhuja 1 [00:31:28]: Tässä minä ehkä haluaisin, kun puhutaan kuntien talousongelmista, niin erottaa ehkä kaksi asiaa, jotka ovat kuntien maksukyky, ja sitten toisaalta tällainen valtion hallinnoiminen tai valtion talouspoliittinen ohjailu.
Kunnathan saavat rahoitusta Kuntarahoitus Oyj:ltä, jonka takaajana toimii Kuntien takauskeskus, eli kunnat kollektiivisesti yhdessä. Järjestely on luonut sen, että kunnat saavat pääomamarkkinoilta normaalia edullisempaa lainaa. Ja sinällään kuntien on hyvin vaikeaa, nykyisin ainakin, joutua maksukyvyttömyyteen tämän Kuntien takauskeskuksen myötä.
Mutta sitten se, mikä kuntiin vaikuttaa, on kuntalaki ja erityisesti valtiovarainministeriön rooli siellä. Eli jos kunnalla on liikaa kertynyttä alijäämää, niin silloin valtiovarainministeriö voi ottaa vähän ohjia käsiinsä. Se ei vielä tarkoita sitä, että siellä olisi kokonaan kunnallisdemokratia mennyt, mutta siellä voi alkaa tulla näitä kriisikuntamenettelyitä, joissa kunnan pitää esittää jonkinlainen suunnitelma siitä, miten he aikovat tasapainottaa taloutensa. Toisaalta myös näissä taloussuunnitelmissa on alijäämän kattamisvelvollisuus. Eli jos sinne tulee jonkin verran alijäämää, niin pitää näyttää, miten se tulevaisuudessa aiotaan kattaa.
Haastattelija 1 [00:33:32]: Kyllä. Tuossa kun me alussa katsoimme sitä Jyväskylän talousarviota, niin siellähän oli myös muistaakseni heti siinä alussa talouden tasapainottamissuunnitelma, joka on kunnan oma työkalu, poliittisesti yleensä päätetty. Jos näyttää siltä, että alkaa talous mennä alamäkeen, niin se pitäisi tehdä ensin ja lähteä sillä korjaamaan taloutta. Tuli vain mieleen, että sekin löytyi sieltä talousarviosta.
Mutta sitten, jos puhutaan vielä aivan loppuun tällaisesta poliittisesta näkökulmasta. Olen huomannut, että tosi moni ihminen äänestää kuntavaaleissa eri ihmistä kuin eduskuntavaaleissa. Mutta miten eduskunta sitten vaikuttaa käytännössä kuntatalouteen? Miksi pitäisi hyvin tarkkaan miettiä puoluevalintaa myös kuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa kunnan näkökulmasta?
Puhuja 1 [00:34:24]: No itse ajattelen aiheen tutkijana näin, että kunnantalouteen ja taloussuunnitteluun vaikuttaa oleellisesti tämä kuntalaki. Eli mitä sieltä kunnalta velvoitetaan tekemään. Miten esimerkiksi tämä alijäämä pitää kattaa, ja millaisia nämä kriisikuntakriteerit esimerkiksi ovat?
Nythän uudessa hallitusohjelmassa näitä ollaan uudistamassa. En vielä yhtään osaa sanoa, mihin suuntaan. Toisaalta muutenkin voidaan tehdä eduskunnassa päätöksiä koskien valtionosuusuudistuksia. Koskien vaikka ylimääräisiä harkinnanvaraisia avustuksia. Esimerkiksi korona-aikana tehtiin paljon poikkeuksia kuntatalouteen liittyen. Jossain määrin, vaikka paikallishallinnossa on autonomian periaate, niin aika paljon eduskunnan päätöksenteko käytännössä raamittaa, mikä on kunnissa mahdollista.
Haastattelija 1 [00:35:42]: Aivan viimeinen kysymys on se, että jos olisit yhden suomalaisen kunnan kunnanjohtaja, niin minkä kunnan valitsisit?
Puhuja 1 [00:35:54]: No kyllä tietysti pitää valita tämä oma kunta, missä on kasvanut ja käynyt koulut ja lukion. Eli kyllä tämä Petäjävesi varmaankin pitäisi tässä valita.
Haastattelija 1 [00:36:10]: No niin, Petäjävesi, olkaa valmiina.
Mutta vaikuta lähellä ja katso kauas. Kuuntelit Kuntapodia.