Eläkeläiset ry on Suomen vanhin eläkeläisjärjestö, jonka tavoitteena on turvata ikääntyneille kohtuullinen toimeentulo, laadukkaat palvelut ja turvallinen elämä. Toimintaa ohjaavat yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus heikoimpia kohtaan.
Eläkeläiset ry on KSL-opintokeskuksen aktiivinen jäsenjärjestö. Koulutusyhteistyö tiivistyy entisestään, kun KSL:n koulutustuottaja Tiina Flygare käyttää jatkossa 20% työajastaan Eläkeläiset ry:n tehtäviin. Hänellä on pitkä kokemus eläkeläisten koulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta – ja nyt tavoitteena on viedä koulutustoimintaa entistä vahvemmin alueille ja paikallisten yhdistysten ulottuville.
– Tarkoituksena on siirtää koulutusten järjestäminen valtakunnalliselta tasolta aluejärjestöille, Tiina kertoo. – Aluksi kierrän aluejärjestöissä sopimassa käytännöistä ja keräämässä koulutustoiveita. Näin koulutukset vastaavat paremmin paikallisia tarpeita.
Tiinan erityisosaamista koulutustuottajana ovat esimerkiksi ryhmän ohjaustaidot, rentoutusmenetelmät, kokonaisvaltainen hyvinvointi ja planetaarinen ajattelu.
– Olen kouluttanut eläkeläisiä yli 30 vuotta, ja kaikkein eniten olen oppinut juuri heiltä, Tiina sanoo.
Koulutusta lähemmäs jäseniä
Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies kertoo, että yhteistyö KSL-opintokeskuksen kanssa on myös vastaus niukkeneviin resursseihin.
– Nykyinen hallitus on tehnyt poikkeuksellisen suuria leikkauksia kansalaisjärjestöjen rahoitukseen. Se pakottaa meidät etsimään uusia ratkaisuja ja kumppanuuksia. KSL on meille keskeinen yhteistyökumppani, Jan sanoo.
Aiemmin järjestön koulutukset toteutettiin valtakunnallisina tapahtumina eri puolilla Suomea. Nyt suunta on toinen: isot koulutukset korvataan useilla pienemmillä, jotka järjestetään lähellä ihmisiä.
– Näin saamme mukaan enemmän jäseniä, eikä kenenkään tarvitse matkustaa kauas. Tämä on myös kustannustehokkaampi ja osallistujille helpompi tapa, Jan toteaa.
Tavoitteena on vahvistaa aluejärjestöjen omaa osaamista ja rohkaista niitä koulutusten järjestäjiksi. Järjestämisen byrokratia on vuosien mittaan kasvanut, ja monissa yhdistyksissä tarvitaan tukea uusien käytäntöjen omaksumiseen.
Saavutettavaa harrastustoimintaa ja eläkeläisten aseman parantamista
Eläkeläiset ry:llä on noin 180 paikallisyhdistystä ympäri maan. Jäsenmäärät vaihtelevat parista kymmenestä useisiin satoihin, ja vapaaehtoistyöhön osallistuu arviolta 2000–3000 jäsentä. Yhdistykset ovat monilla pienillä paikkakunnilla tärkeitä yhteisön ylläpitäjiä ja toiminnan järjestäjiä.
Paikallisyhdistysten kerhot kokoontuvat säännöllisesti, harrastus- ja kulttuuritoiminta houkuttelee osallistujia, retket ja juhlat kokoavat ihmisiä yhteen. Eläkeläiset ry toimii myös aktiivisesti edunvalvojana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana tehden aloitteita, lausuntoja ja kannanottoja eläkeläisten oikeuksien puolesta.
– Me emme ole hoivaa antava järjestö, vaan yhteisö, jossa ihmiset tekevät itse ja tukevat toisiaan, Jan Koskimies sanoo.
– Elryssä on hienoa, kuinka jäsenet löytävät keinoja parantaa omaa elämäänsä ja asemaansa. Meidän eetoksemme on se, että kaikki ovat mukana. Ihmiset ovat arvokkaita, vaikka olisi muistiongelmia tai liikkumisen haasteita. Heikoimmista pidetään huolta.
Eläkeläiset ry:n toiminnan keskiössä on pienituloisten puolella oleminen, ja se huomioidaan toiminnassa. Kaikki jäsenet eivät ole pienituloisia, mutta monet ovat työläisammateissa toimineita.
Järjestön toimintaan kuuluu myös vilkas kulttuurielämä: kuoroja, teatteria, runonlausuntaa, käsitöitä ja tanssia.
– Se on osa hyvää ja onnellista vanhuutta, Jan lisää.
Yhteisöllisyydestä voimaa ja toivoa
Eläkeläiset ry:n koulutuksissa opetellaan muun muassa digitaitoja, kirjanpitoa ja matkanjärjestämistä.
Tuomas Talvila, Eläkeläiset ry:n viestinnän suunnittelija, kertoo kouluttaneensa jäseniä esimerkiksi kotisivujen tekoon.
– Monilla ei ole lainkaan aiempaa digiosaamista, mutta he suhtautuvat asiaan sydämellä ja tarmokkuudella. On liikuttavaa nähdä, miten sitoutuneesti ihmiset haluavat oppia ja kehittää omaa yhdistystään, Tuomas kuvailee.
Eläkeläiset ry:n unelmana on, ettei jatkossa eläkläisiä nähtäisi ulkoa ja ylhäältä päin passiivisina. Järjestötoiminta mahdollistaa aktiivista kansalaisuutta. Se edistää myös onnellista ja tasapainoista vanhuutta.
Tiina Flygare toivoo, että eläkeläiset olisivat tulevaisuudessa täysivaltaisia ja arvostettuja jäseniä paikallisissa yhteisöissä.
– Myös sukupolvet voisivat kohdata toisiaan entistä enemmän, esimerkiksi yhteisissä koulutuksissa ja harrastuksissa, hän toivoo.
Jan Koskimies katsoo tulevaisuuteen toiveikkaasti:
– Kun hyvinvointialueet karsivat palveluita, kunnat voivat itse päättää, mitä tekevät. Kunnilla on mahdollisuus vahvistaa paikallisdemokratiaa ja tukea järjestötoimintaa. Ikäystävällinen kunta on kaikkien etu – aktiivinen ja hyvinvoiva yhteisö on myös houkutteleva asuinpaikka.
Eläkeläiset ry:n ja KSL-opintokeskuksen yhteistyö jatkuu tiiviinä. Vuoden vaihteessa Flygare, Koskimies ja Talvila kiertävät aluejärjestöissä kertomassa uudesta koulutusten aikakaudesta – ajasta, jossa jokaisella on entistä parempi mahdollisuus oppia, osallistua ja vaikuttaa.