Aatewebinaarit

KSL-opintokeskuksen aatewebinaarit ovat kaikille avoimia verkkoluentoja, joilla tutustutaan vasemmiston aatteellisiin juuriin.

Toukokuussa aatewebinaarissa käsitellään Frantz Fanonia (1925–1961), joka oli martiniquelainen psykiatri, yhteiskuntafilosofi ja kenties 1900-luvun merkittävin antikoloniaalinen ajattelija. Hän on tunnettu kirjoituksistaan kolonialismin ja rasismin psykologisista vaikutuksista sekä dekolonisaatiosta eritoten Algerian vallankumoukseen liittyen.

Lue webinaarista lisää verkkosivulta.

Luentosarjan aiheita ovat aiemmin olleet

• Hannah Arendt (2025)
• Antonio Gramsci (2024)
• Rosa Luxemburg (2023)
• Karl Marx (2022)

Arendt kolmessa illassa (2025)

Hannah Arendt (1906–1975) on yksi 1900-luvun politiikan filosofian tärkeimmistä nimistä. Arendt tunnetaan valtaa, totalitarismia, auktoriteettia ja pahuutta koskevista tutkimuksistaan, joissa hän käsitteli kriittisesti niin fasismia kuin kommunismiakin.

Arendt puolusti politiikkaa vapaana toimintana, joka ilmentää ihmisten moninaisuutta. Politiikka oli Arendtille alue, jossa ihminen voi vapautua massakulttuurin ja ideologioiden kahleista. Arendtin työn voikin nähdä pyrkimyksenä vastata 1900-luvun inhimillisiin tragedioihin suursodista kansanmurhiin. Työllään Arendt rakensi demokraattisen yhteiselämän mahdollisuutta.

Arendt itse pakeni natsismia Saksasta ja Ranskasta Yhdysvaltoihin ja toimi monin tavoin natsismia vastaan sekä juutalaisten puolesta. Omaan juutalaisuuteensa Arendt suhtautui ulkoa annettuna leimana.

Mikä on Arendtin anti nykypolitiikalle? Aiheesta keskusteli valtio-opin yliopistonlehtori Ari-Elmeri Hyvönen Jyväskylän yliopistosta. Hyvönen on tutkinut ja soveltanut Arendtia useissa kirjoituksissaan ja kirjoissaan.

• To 8.5. klo 18–20
  Arendtin elämä ja ajattelu: oikeudettomuus, totalitarismi ja pahuus
• Ti 13.5. klo 18–20
  Vapaus, tasa-arvo ja vallankumous
• To 15.5. klo 18–20
  Arendtin anti politiikalle tänään

Gramsci kolmessa illassa (2024)

Antonio Gramsci (1891–1937) oli italialainen vasemmistoaktivisti ja marxilainen filosofi. Hän on tunnettu hegemoniateoriastaan sekä käytännönläheisestä otteestaan yhteiskunnallisten liikkeiden organisointiin.

Gramsci aloitti poliittisen uransa toimittajana ja hän toimi myöhemmin Italian kommunistisen puolueen puheenjohtajana. Fasistinen hallinto vangitsi Gramscin vuonna 1926 ja hän vietti loppuelämänsä vankilassa. Gramsci kirjoitti tunnetuimmat ajatuksensa teokseensa Vankilavihot.

Ajattelussaan Gramsci korosti demokratiaa ja tavallisten ihmisten osallistumista yhteiskunnalliseen elämään kulttuurista politiikkaan ja talouteen. Hän muotoili teoriaa ja toimintaperiaatteita, jotka erosivat jyrkästi aikansa stalinistisesta dogmaattisuudesta. Gramscin hegemoniakäsityksessä yhteiskunnallinen johtajuus on voitettava monella alueella yhtä aikaa, mikä edellyttää myös yhteiskunnallisten ristiriitojen sovittelua ja luokkaliittoutumia. Marxin lisäksi Gramscin ajattelu nojaa Machiavelliin.

Mikä on Gramscin anti nykyvasemmistolle? Aiheesta alusti valtio-opin yliopistonlehtori Mikko Lahtinen Tampereen yliopistosta. Lahtinen on kirjoittanut Gramscista useita artikkeleita sekä pyrkinyt soveltamaan ja kehittelemään gramscilaisia näkökulmia mm. aate- ja oppihistoriallisissa tutkimuksissaan.

• Ma 19.8. klo 18–20: Antonio Gramscin elämä ja ajattelu
• To 22.8. klo 18–20: Gramscin käsitys hegemoniasta
• Ma 26.8. klo 18–20: Gramscin anti nykyvasemmistolle

Rosa Luxemburg kolmessa illassa (2023)

Rosa Luxemburg (1871–1919) oli puolanjuutalainen vasemmistopoliitikko, sosialistinen taloustieteilijä ja vallankumouksellinen, joka tunnetaan sodanvastustajana, imperialismiteoreetikkona ja bolševismin kriitikkona.

Luxemburgin mukaan työväki voi hallita elämäänsä kehittämällä vastapolitiikkaa. Hänen tunnetuimpia lausahduksiaan on “ne, jotka eivät liiku, eivät huomaa kahleitaan”. Luxemburg kuoli niin kutsutun spartakistikapinan tukahduttamistoimissa poliisin pahoinpitelemänä ja surmaamana.

Yhteiskuntatieteiden yliopistonlehtori Teppo Eskelisen iltaluennoilla tutustuttiin Rosa Luxemburgin elämään ja tuotantoon kolmen kerran pakettina. Eskelinen on aiemmin kirjoittanut Luxemburgista kirjan Sorron rajat (Tutkijaliitto, 2015).

• To 4.5. klo 18-20: Kuka oli Rosa Luxemburg?
• To 11.5. klo 18-20: Mitä Rosa Luxemburg ajatteli?
• Ma 15.5. klo 18-20: Miksi lukea Luxemburgia tänään?

Marx kolmessa illassa (2022)

Karl Marxin (1818–1883) tuotannon ehkä kestävin osa on hänen poliittisen taloustieteen kritiikkinsä. Marxin tutkimukset kapitalistisen tuotantotavan kukoistuksesta 1800-luvun puolenvälin Britanniassa ovat edelleen yllättävän hyödyllisiä entisestään globalisoituneen kapitalismin ilmiöiden ymmärtämiseksi. 

Paula Rauhalan iltaluennoilla tutustutiin Marxin ja hänen työtoverinsa Friedrich Engelsin tuotantoon kolmen kerran pakettina.

• 19.9. Marxin ja Engelsin kirjoitukset ja poliittinen toiminta 
• 26.9. Marxin pääteoksen Pääoman argumentti 
• 3.10. Marxismin monet suuntaukset