Rakensimme 60-vuotisjuhlaamme valokuvanäyttelyn syksyllä 2024. Kuvista voi huomata, kuinka KSL-opintokeskuksen toiminta on säilynyt yllättävänkin samanlaisena läpi vuosikymmenten. Yhteisötoimijat ovat alusta asti kehittäneet osaamistaan ja ylläpitäneet kestävää kulttuuria muuttuvassa ajassa KSL:n tuella.
Työväenliikkeen opintotoiminta alkoi 1900-luvun alussa yhtä aikaa suomalaisen yhdistystoiminnan kehittymisen kanssa. Kansalaissodan jälkeen vasemmistolaiseen opintotoimintaan tulivat mukaan myös ammattiyhdistysliike ja osuuskunnat.
Sotien jälkeen opintotoimintaa jatkettiin osana Työväen Sivistysliittoa. Sen alaisuudessa toimi muutama työntekijä, jotka työskentelivät vasemmistolaisen opintotoiminnan parissa. Oma vasemmistolainen sivistysliitto syntyi, kun Helsingissä Kulttuuritalolla perustettiin 28.10.1964 Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry. Liiton toiminta-ajatus perustui työväenluokan maailmankatsomukseen ja kansalaisten sivistyksellisen tasa-arvon toteuttamiseen. KSL:n tehtäviin luettiin myös kulttuuri- ja taidetoiminnot.
Opintotoimintaa järjestettiin alusta asti yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. 1970-luvulla opintokerhojen lisäksi myös opintokeskusten kurssitoiminta saatiin valtionavun piiriin. 1980-luvun lopussa perustettiin Helsingin Lähiradio, jonka neljästä toimiluvan haltijasta KSL oli yksi. KSL-Lähiradio oli kanava kansalaisjärjestöille, maahanmuuttajaryhmille ja ikääntyneille radiotyön opiskeluun sekä kokeelliseen ja riippumattomaan radiotoimintaan. Radio toimi vuoteen 2010 saakka. Myös videotoiminta ja -koulutus olivat merkittävä osa KSL:n kulttuuritoimintaa.
Vuonna 1998 annettiin laki vapaasta sivistystyöstä. Sen piiriin sijoitettiin opintokeskukset, kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot sekä kesäyliopistot ja urheiluopistot. Vapaan sivistystyön tehtäväksi määriteltiin tukea kykyä toimia yhteisöissä ja edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteuttamista suomalaisessa yhteiskunnassa.
2000-luvun alussa opintokeskuksia ohjattiin painottamaan toiminnassaan aktiivista kansalaisuutta, maahanmuuttajien koulutusta, kulttuurista toimintaa sekä tietoyhteiskuntataitoja. Vuonna 2024 avoin, lämmin, suuri punainen sydän sykkii yhä kaikessa tekemisessämme.
Näyttely toteutettiin Yrjö Sirolan Säätiön tuella.
Kysy näyttelystä
