Taide- ja kulttuurijärjestöt olivat KSL:n suurin kurssijärjestäjäryhmä vuosina 2013–2015. Toiseksi eniten kursseja järjestivät kansalaisjärjestöt ja kolmanneksi eniten yhteiskunnalliset opistot ja opintojärjestöt.

KSL:n oppimisen pilarit ovat kulttuurioppiminen, yhteiskunnallinen oppiminen ja järjestöoppiminen. Vuosina 2014–15 kursseista 63 prosenttia oli kulttuurioppimista, 28 prosenttia yhteiskunnallista oppimista ja yhdeksän prosenttia järjestöoppimista

KSL ry:n jäsenjärjestöjen toteuttamien kurssien osuus kaikista kursseista kasvoi kuusi prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2015. KSL:n jäsenjärjestöistä eniten kurssiyhteistyötä kanssamme tekivät Eläkeläiset ry, Metallipiiri, Seta ja sen Transtukipiste sekä Tukihenkilötyö ry. Vuonna 2014 poliittiset järjestöt järjestivät enemmän kursseja kuin sitä ennen ja sen jälkeen.

Koulutusta erityisryhmille

KSL:lla on yhteiskunnallinen, vasemmistolainen tehtävä, jonka toteutumista seurataan muun muassa tietyille erityisryhmille suunnattujen koulutusten kautta. Ikäihmisille, maahanmuuttajille, mielenterveyskuntoutujille, oppimisvaikeuksia kokeville, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille sekä työttömille suunnattujen koulutusten opiskelijat muodostivat noin 42 prosenttia kaikista kursseillemme osallistuneista opiskelijoista vuosina 2014–2015.

Kurssiyhteistyötä ja koulutusten kohderyhmiä tutkittiin niin kutsutun ABC-analyysin avulla. Analyysi toteutetaan kolmen vuoden välein.

Kurssien lisäksi KSL tekee koulutusyhteistyötä laajasti muun muassa hankerahoituksen turvin, tilauskoulutuksena ja ammatillisena lisäkoulutuksena.

 

Lisätietoja: opintojohtaja Anneliina Wevelsiep, anneliina.wevelsiep@ksl.fi

taide