Vuosittain Ele Aleniuksen syntymäpäivän tienoilla järjestettävän seminaarin teemana oli tänä vuonna “Sosialismin idea“. Keskiviikkona 5.6. pidetyssä tilaisuudessa onniteltiin 94 vuotta täyttänyttä Aleniusta.

Tilaisuudessa puhuivat Tampereen yliopiston filosofian professori Arto Laitinen, Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho ja toiminnanjohtaja Jukka Pietiläinen Vasemmistofoorumista. Keskustelua moderoi Kalevi Suomela Vapaus valita toisin ry:stä. Keskustelu pohjautui saksalaista kriittistä koulukuntaa edustavan Axel Honnethin Sosialismin idea -kirjaan.

Yhteiskunta-analyysi heikolla pohjalla

Tilaisuuden ensimmäisen puheenvuoron käyttänyt Arto Laitinen pohti esityksessään Honnethin sosiaalisen vapauden ajatusta, joka määrittyy aina suhteessa toisiin ihmisiin. Toiset ihmiset ovat vapauden mahdollistajia ja toteuttajia.

Kun odotukset ja kokemukset yhteiskuntaa kohtaan eivät toteudu, ne toimivat motivaattorina yhteiskuntakritiikille, totesi Laitinen. 

Laitisen mukaan Sosialismin idea -kirja on tärkeä puheenvuoro sosiaalisen vapauden merkityksestä vasemmistolaisuudelle. Sen sijaan rakeenteellinen yhteiskunta-analyysi jää hänen mielestään Honnethilla liian vähälle huomiolle. 

Arja Alho puolestaan peilasi kirjaa muun muassa juuri valmistuneeseen hallitusohjelmaan ja poliittiseen tahdon muodostukseen eri puolueissa. Hänen mielestään demokratian ongelmat ovat syviä Suomessa ja hyvinvointivaltion palvelut kohtelevat ihmisiä kyykyttäen. 

Mielestäni vasemmistolla on paljon tehtävää siinä, miten ihmiset tulevat yksilöinä kuulluksi ja voivat osallistua demokraattiseen päätöksentekoon.

Sosialismi ei ole pelkästään taloutta 

Kolmannen puheenvuoron käyttänyt Jukka Pietiläinen nosti Honnethin kirjasta esille muun muassa ajatuksen talouden demokratisoitumisesta  

Porvarillisen demokratian piirissä kansalaisoikeudet ovat demokratisoidut, sama demokratia pitäisi ylettää myös talouden puolelle. Ei niin päin, että ensin pitäisi saada talous valtion hallintoon.  

Yleisö keskusteli vilkkaasti

Yleisö otti innokkaasti osaa keskusteluun. Läsnäolijat pohtivat muun muassa sosialismin suhdetta markkinatalouteen, työelämän demokratiaa sekä internetin tuomaa vapautta tavaranvaihdossa.

– Sosialismi tarvitsee ennen kaikkea keskustelua siitä, mitkä asiat ovat ihmisille ja maapallolle tärkeitä. Sen pohjalta pystytään kehittämään tuotanto, joka vastaa näihin tarpeisiin. Silloin myös kapitalismi katoaa väistämättä, sillä ihmiskunta ei hyödy siitä mitenkään, sanoi yleisössä ollut Kati Peltola.

Myös Kalevi Suomela osallistui aktiivisesti keskusteluun. Hän muun muassa kannusti jokaista pohtimaan, mitä termeillä ”sosialismi” ja ”kapitalismi” käytännössä tarkoitetaan.

– Suomessa molemmat suurista vasemmistopuolueista ovat pitkään välttäneet sanaa sosialismi, sillä se yhdistetään Neuvostoliittoon. Onko sosialismi nykyään hyödyllinen käsite vain akateemisessa mielessä, vai pystytäänkö se palauttamaan osaksi päivän poliittista keskustelua?

Aleniuksen pyrkimyksenä vasemmistoliikkeiden yhteistyö

Seminaarin pääteeksi Alenius itse piti puheenvuoron. Päivänsankari kiitti yleisöä, panelisteja ja järjestäjiä. Hän muistutti, ettei keskustelun aihe ollut helpoimmasta päästä.

Alenius muisteli vuotta 1966, jolloin hän nousi SKDL:n johtoon. Vastavalittu puheenjohtaja sai pian kutsun Neuvostoliiton suurlähetystöön, jossa hänelle yritettiin sanella, mitä linjaukset ovat sallittuja ja mitkä eivät. Ehdottoman kiellettyä oli yhteistyö SDP:n kanssa.

– He väittivät, että sosiaalidemokratia on työväen pahin vihollinen. Sanoin olevani eri mieltä ja käytin Ruotsia esimerkkinäni. Missään muualla ei ollut työväellä niin korkeaa elintasoa tuolloin kuin sosialidemokraattien johtamassa Ruotsissa.

Alenius korosti, että hänen pyrkimyksenään on ollut yhteistyön kehittämien Suomen vasemmistoliikkeiden välillä. Aiheesta syntyi laajaa keskustelua herättänyt teos Suomalainen ratkaisu (1974).

– Kun radikalismi levisi etenkin nuorten keskuudessa, halusin teoksellani osoittaa, että demokraattinen järjestelmämme on puolustamisen arvoinen. Yhteistyön avulla pystymme saavuttamaan omannäköisemme sosialismin, jolla ei tarvitse olla mitään tekemistä Neuvostoliiton kanssa.

Alenius muisteli myös Prahan kevättä 1968. Silloin Tšekkoslovakiassa herätettiin Alexander Dubčekin johdolla näkemys ihmiskasvoisemmasta sosialismista. Ajatusta ei ehditty viemään pitemmälle, kun Neuvostoliitto miehitti maan ja palautti vanhan järjestyksen.

– Olisi kyllä ollut mielenkiintoista nähdä, jos he olisivat saaneet viedä kokeilunsa loppuun. Sitä me emme saa koskaan tietää, mitä siitä olisi tullut.

KSL-opintokeskus järjesti seminaarin yhteistyössä Vapaus valita toisin ry:n, Työväenliikkeen kirjaston ja Työväen Sivistysliiton kanssa ja siihen osallistui noin 80 kuulijaa. Vuosittain järjestettävän seminaarin inspiroinutta Ele Aleniuksen Maailmankehityksen suuri käänne -teosta (2015) voi tilata KSL-opintokeskukselta. 

> Katso koko seminaari Facebookissa (julkaisemme myöhemmin seminaaritallenteen verkkosivuillamme)

Kuvat: Alex Day