Kuvassa mustavalkoinen sarjakuva, jossa kolme henkilöä. Ensimmäinen sanoo: "Mistähän me saatais lisää jäseniä mukaan meidän toimintaan?" Toinen sanoo: "No ihan mistä tahansa! Jokainen ihminenhän on potentiaalinen toimija!" Kolmas sanoo: "Mutta jokainen yhdistys ei ole 'ihan minkä tahansa' potentiaalisen toiminnan tyyssija."

4. Jäsenyys yhdistyksessä

4.1. Jäseneksi liittyminen

Mitä enemmän yhdistyksessä on jäseniä, sitä enemmän sillä on myös voimavaroja. Voimavarana on paitsi jäsenten määrä myös jäsenten
toimintaan käyttämä aika

  • osaaminen, tiedot ja taidot
  • tekeminen ja aktiivisuuden määrä
  • halu toimia yhdessä.

Yhdistyksen jäsenyys on aina vapaaehtoinen. Jotta ihminen tulisi jäseneksi yhdistykseen, hänen pitää tietää yhdistyksen olemassaolosta ja olla innostunut sen toiminnasta. Välillä onkin hyvä miettiä, miltä yhdistys näyttää ulkopuolisen silmin. Tiedetäänkö paikkakunnalla, että yhdistyksemme on olemassa? Olemmeko ulkopuolisten silmissä kiinnostavia ja haluavatko ihmiset liittyä yhdistyksemme jäseniksi? Jos eivät halua, miksi eivät halua?

Yhdistyksen näkyvyyttä voidaan lisätä ulkopuolisille järjestetyillä tapahtumilla ja hyvin kohdennetulla tiedottamisella. Toimintaan tutustuminen voi tapahtua esimerkiksi ”avointen ovien päivinä”, jolloin ihmiset saavat tulla mukaan yhdistyksen normaaliin toimintaan sitoutumatta vielä jäsenyyteen. Jäseneksiliittymiskaavakkeita pitää olla helppo saada ja niiden toimittaminen yhdistykseen pitää olla myös helppoa. Yhdistyksen hallituksen pitää mahdollisimman nopeasti käsitellä hakemuskaavakkeet ja hyväksyä uudet jäsenet.

Miten uusia ihmisiä voidaan sitten innostaa ja motivoida yhdistystoimintaan? Yhtä oikeaa tapaa innostamiseen ei ole, mutta näitä kannattaa kokeilla:

  • yhdistyksellä on selkeät, yhteisesti jaetut tavoitteet: kaikki tietävät miksi toimitaan yhdessä
  • ihmisiä kutsutaan mukaan toimintaan ja heille annetaan tilaa osallistua
  • yhdistys järjestää ihmisiä kiinnostavaa toimintaa ja yhdistyksessä annetaan ihmisille mielekkäitä tehtäviä
  • jäsenille annetaan palautetta ja heitä arvostetaan
  • onnistumisia juhlistetaan yhdessä.

4.2. Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet

Yhdistystoiminta on tasavertaisten ihmisten vapaaehtoista yhteistoimintaa. Yhdistyksen tuleekin kohdella kaikkia jäseniään tasaveroisesti. Kaikista tasavertaisuusperiaatteen poikkeuksista on aina mainittava säännöissä (esimerkiksi jokin yhdistys on tarkoitettu vain opiskelijoille ja siis vain opiskelijat voivat olla jäseniä).

Jäsenen oikeudet

  • päätöksenteko-oikeus: jäsenellä on oikeus olla läsnä, puhua ja äänestää sekä tehdä esityksiä yhdistyksen kokouksissa [6]
  • oikeus eriävän mielipiteen esittämiseen: jäsenellä oikeus olla eri mieltä päätöksestä
  • oikeus moittia yhdistyksen päätöksiä tuomioistuimessa
  • oikeus tulla valituksi yhdistyksen eri elimiin, esim. hallitukseen
  • oikeus tehdä aloitteita ja saada asia käsittelyyn yhdistyksen kokouksessa
  • valvontaoikeus: oikeus päätösten toteutumisen ja tulosten arviointiin
  • tiedonsaantioikeus: oikeus tutustua yhdistyksen asiakirjoihin mm. jäsenluettelo, tilinpäätös
  • oikeus pysyä jäsenenä tai erota yhdistyksestä.
  • Jäsenen velvollisuudet
  • velvollisuus maksaa jäsenmaksua
  • velvollisuus noudattaa yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä
  • velvollisuus tehdä ne tehtävät, jotka jäsen on ottanut vastaan
  • velvollisuus olla lojaali yhdistystä kohtaan ja toimia yhdistyksen päämäärien hyväksi.

Rekisteröidyssä yhdistyksessä jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhdistyksen velvoitteista: jos rekisteröity yhdistys esimerkiksi käyttää rahaa yli varojensa, yksittäinen jäsen ei joudu maksamaan yhdistyksen laskuja. Jos yhdistystä ei ole rekisteröity, jäsenet ovat henkilökohtaisessa vastuussa toiminnasta.

Yhdistyksen jäsenyys on aina vapaehtoinen. Ihminen voi myös olla jäsenenä useassa yhdistyksessä samaan aikaan. Sama aktiivinen ihminen voi olla myös hallituksen jäsenenä eri yhdistyksissä samanaikaisesti.

4.3. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Yhdistyksen jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä milloin vain. Eroaminen tapahtuu niin, että jäsen ilmoittaa siitä

  • yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle kirjallisesti tai
  • yhdistyksen kokoukselle kirjallisesti tai suullisesti.

Eroaminen tulee yleensä voimaan heti ilmoituksen jälkeen. Poikkeuksen voi tehdä, jos siitä on päätetty yhdistyksen säännöissä.

Jäseneksi tullaan hakemalla yhdistyksen jäsenyyttä, josta yhdistyksen hallitus tekee päätöksen. Se, ketkä voivat olla jäseniä, kirjataan yhdistyksen sääntöihin. Myös jäsenen erottamisen kriteerit kirjataan yhdistyksen sääntöihin. Jäsentä ei voi erottaa noin vain, vaan siihen tarvitaan perustelut. Tässä yhdistyksen säännöt toimivat perustana.

Useimmiten erottamisen perustelut liittyvät jäsenen velvollisuuksien laiminlyömiseen. Erottamisen syynä voi siis olla esimerkiksi se, että jäsen ei maksa jäsenmaksua, hän toimii vastoin yhdistyksen sääntöjä tai päätöksiä tai ei tee sovittuja, vastaanottamiaan töitä. Erottamisperusteena voi olla myös se, että jäsen on toiminnallaan huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai se, että hän ei enää täytä jäsenyysehtoja.

Sääntöihin tai ainakin yhdistyksen toimintaohjeeseen on hyvä kirjata paitsi erottamisen kriteerit, myös erottamisprosessi. Erottamista ennen voidaan esimerkiksi antaa huomautus ja sen jälkeen varoitus. Tätä ennen on tietenkin hyvä keskustella jäsenen kanssa.

Joissain tilanteissa erottaminen on hyvin normaali tapahtuma. Esimerkiksi opiskelijayhdistyksen jäsenet, jotka ovat jo valmistuneet koulusta ja lopettaneet opiskelun, on tavallista ja järkevää erottaa, kun he eivät maksa jäsenmaksua tai täytä enää jäsenyysehtoja eli eivät ole enää opiskelijoita. Jäseneksi erottamista tarvitaankin paitsi ongelmatilanteiden selvittämiseen, myös jäsenrekisterin ajantasaisena pitämiseen.

Esimerkki 1

Toivon kipinä ry:n jäsen Emma ei maksa jäsenmaksuaan. Yhdistyksen hallitus keskustelee asiasta ja päättää lähettää Emmalle maksukehotuksen. Hän ei tämänkään jälkeen maksa jäsenmaksua. Seuraavaksi yhdistyksen puheenjohtaja soittaa Emmalle ja tiedustelee, onko jäsenmaksun suorittaminen unohtunut vai onko olemassa jokin muu syy. Tarkoituksena on myös saada selville, haluaako Emma vielä olla mukana vai erota yhdistyksestä. Jos Emma ei suostu maksamaan jäsenmaksua, mutta ei myöskään suostu eroamaan, voi hallitus päättää esittää yhdistyksen jäsenkokouksessa jäsenen erottamista, perusteina sääntöihin kirjatut kriteerit erottamiselle. Erottaminen mainitaan erikseen kokouskutsussa päätösasiana. Yhdistyksen kokous, johon myös Emma on luonnollisesti kutsuttu, käsittelee asian ja päättää tarvittaessa erottaa jäsenen. Jäsenelle tiedotetaan asiasta heti päätöksen jälkeen.

Esimerkki 2

Toivon kipinä ry:n jäsen Joel on valittu hallituksen jäseneksi. Joel ei kuitenkaan ikinä käy kokouksissa, ei yhdistyksen eikä hallituksen. Hän siis ei hoida tehtäväänsä hallituksen jäsenenä. Hallituksen kokouksessa sovitaan, että puheenjohtaja keskustelee asiasta Joelin kanssa. Yhdistyksestä Joelia ei tämän takia voida erottaa. Hallitus ei myöskään itse voi päättää hallituksen jäsenen erottamisesta, vaan siitä pitää päättää yhdistyksen kokouksessa. Yleensä tällaisessa tilanteessa kuitenkin asian annetaan olla ja seuraavassa yhdistyksen vuosikokouksessa Joelia ei valita uudestaan hallituksen jäseneksi.