Aktiivinen kansalaisuus on yhdistelmä tietoa, asenteita, taitoja ja toimia, joiden tavoitteena on rakentaa ja ylläpitää demokraattista yhteiskuntaa. Se on yksi tärkeimmistä askelista kohti hyvinvoivaa yhteisöä.

Yhteiskunnallinen aktiivisuus voi tarkoittaa niinkin pientä tekoa kuin kampanjaa oman kadun puhtaanapidosta. Teko voi olla myös suurempi, kuten nuorten opettaminen tunnistamaan ja vahvistamaan demokraattisia arvojaan ja taitojaan, jotka johtavat aktiiviseen osallistumiseen. Paikallisyhteisön toimintaan ja demokratian rakentamiseen voi osallistua kaikilla tasoilla: kunnissa, kaupungeissa sekä valtakunnallisesti.

Osallistuimme kansainväliseen Nordplus Horizontal-ohjelman rahoittamaan Alternative Active Citizenship -hankkeeseen, jonka päätavoitteena oli löytää ja kehittää innovatiivisia, osallistavia menetelmiä sekä aktiivisen kansalaisuuden opetukseen että rikastuttamaan olemassa olevia oppimis- ja opetusmateriaaleja. Aktiivinen kansalaisuus – ideoista käytäntöön -opas on nyt avoimesti kaikkien saatavilla.

- Ihan jokainen voi olla aktiivinen kansalainen. Tekojen ei tarvitse olla isoja. Kaikki lähtee siitä, että alkaa miettiä hyvää elämää myös muiden kuin itsensä osalta. Jos intoa riittää, maailmaa voi parantaa vaikka kuinka kunnianhimoisesti. Mielenkiintoinen ja tärkeä juttu, joka tuli esiin tämän hankkeen kenttätutkimuksessa poliitikkokoululaistemme taholta oli, että maailmaa on tosi vaikea muuttaa yksin. Arvoiltaan samanmielisen porukan löytäminen on tärkeää, kommentoi hankkeen koordinoinnista vastannut kehityspäällikkö Anna Kirstinä.

Käsitys aktiivisesta kansalaisuudesta yhtenevä – valmiudet ja kiinnostus vaihtelee

Hankekumppanit toimivat erilaisissa toimintaympäristöissä ja hankkeen aineistoa on kerätty erilaisista ryhmistä. Suomessa kenttätutkimuksen kohderyhmä koostui KSL-opintokeskuksen Poliitikkokoulun opiskelijoista.

– Pitkin hanketta käsitys aktiivisen kansalaisuuden hahmottamisesta kumppanien välillä ehkä hieman muuttui, jos voi sanoa, että jalostui. Pohjimmiltaan meillä kaikilla oli melko samanlainen ajatus, että tekojen suuruus ei määritä aktiivisuutta, vaan se, että on halu osallistua edes jotenkin omaan yhteiskuntaan. Eri kohderyhmät toivat toki erilaisia näkökulmia asiaan, oli yllättävää miten paljon valmiimpia toimimaan olivat esimerkiksi Islannissa maahanmuuttajat verrattuna liettualaisiin nuoriin, joille aktiivisuuden käsitys ja sen tarpeellisuus oli selvästi hankalampi määrittää, kertoo koulutustuottaja Krissu Sirola-Korhonen, joka vastasi hankkeessa muun muassa kouluttajien ohjekirjan sisällön tuottamisesta.

– Kumppanit olivat koulutusalan ammattilaisia Liettuasta, Islannista ja Norjasta. Näiden kumppaneiden kanssa oli helppoa tehdä hommia, koska käsitys aktiivisen kansalaisuuden tärkeydestä ja koulutuksesta toiminnallisin ja dialogisin menetelmin oli meillä kaikilla samanlainen, jatkaa Anna Kirstinä.

Hankkeen oppimismateriaaleista saa ideoita paikallisten ja maailmanlaajuisten ongelmien käsittelyyn

Hankkeen innovatiivisin osa on ollut luoda aktiivisen kansalaisuuden oppimismateriaaleja, jotka ovat monipuolisesti sovellettavissa erilaisten paikallisten ja maailmanlaajuisten ongelmien tutkimiseen ja käsittelyyn eri oppilaitoksissa. Menetelmistä ja tehtävistä löytyy suuri määrä erilaisia itseohjautuvuuteen, yhteistyöhön ja projektioppimiseen perustuvia harjoituksia.

– Monet menetelmät ihastuttivat todella, mutta Toisen kengissä – harjoituksen koen edelleen todella voimakkaaksi ja hyväksi tavaksi tutkia erilaisia näkökulmia aina tunnetasolle asti. Myös Elämänpuu on vahva, vahvistava ja itsetuntemusta ja -kunnioitusta herättävä harjoitus, vastaa Sirola-Korhonen kysymykseen suosikkimenetelmästään.

– Tykkään niistä kaikista! Yleisesti ottaen tykkään kehollisesta oppimisesta, koska se tuo mahdollisuuden syventää ja laajentaa omaa oppimisen repertuaaria päällä ajattelemisen ja analysoimisen lisäksi. Siksi sanon tässä vaikkapa, että kaikki patsaat, jatkaa Kirstinä.

Menetelmät soveltuvat hyvin eri toimijoiden käyttöön

Materiaalin monipuolisuus pyrittiin takaamaan sillä, että Alternative Active  Citizenship -hankkeen neljä yhteistyökumppania toimivat kaikki eri koulutusasteilla.
– Oli hienoa työskennellä yhdessä eri alojen ammattilaisten kanssa, tästä sai korvaamatonta lisäarvoa ja peilipintaa koko aktiivisen kansalaisuuden ajatukseen. Itselleni tärkein oppi tässä hankkeessa oli toisten kuunteleminen, oman avoimuuden haastaminen ja rohkea kysyminen. Sain myös nähdä todella hienon esimerkin osaavasta koordinoinnista, kuinka saadaan erilaiset näkemykset, kokemukset ja osaamiset lopulta hyödynnettyä hienoksi kokonaisuudeksi, toteaa Sirola-Korhonen.
Hankkeessa tuotetussa Aktiivinen kansalaisuus − ideoista käytäntöön -oppaassa on koottu yhteen mukana olleiden maiden parhaita menetelmiä, joita voidaan soveltaa monipuolisesti eri-ikäisten oppijoiden kanssa esimerkiksi peruskoulussa, lukiossa, korkeakouluissa vapaassa sivistystyössä, aikuiskoulutuskeskuksissa, järjestöissä ja paikallisyhteisöissä.

> Tutustu ja lataa maksutta Aktiivinen kansalaisuus − ideoista käytäntöön -opas