Olen viime vuodet opettanut Suomeen muuttaneita aikuisia ja nuoria. Olen pohtinut paljon sitä, mistä edistyminen opinnoissa ja halu oppia kumpuaa huolimatta valtavista henkilökohtaisista haasteista. Olen päätynyt siihen ajatukseen, että uuden kielen oppiminen ja mielekkään elämän rakentaminen uudessa maassa vaatii aktiivisuutta ja osallisuutta. Monella opiskelijallani ei kuitenkaan ole ollut yhtään suomea puhuvaa tuttavaa, ystävää tai yhteisöä.

Kielen oppimiseen tarvitaan suomenkielistä yhteisöä

Opiskelijoideni joukosta erottuvat ne, jotka tuntuvat imevän itseensä uutta tietoa. He ihmettelevät uusia sanoja, asioita ja ilmiöitä. He lukevat katukylttejä, bussipysäkkien mainoksia ja toistavat uusia sanoja. He kuuntelevat bussissa vieruspenkissä istuvan puhetta ja katsovat telkkarista lastenohjelmia. Hyvin usein näillä samoilla opiskelijoilla on jokin merkittävä kontakti kantasuomalaiseen ihmiseen tai yhteisöön: kummiperheeseen, naapuriin, harrastusyhteisöön tai vapaaehtoistyötoiminnan kautta löytyneeseen ihmiseen. Henkilökohtainen kontakti tuo kokemuksen siitä, että ihminen on osa yhteisöä. Tämä ruokkii aktiivisuutta ja uuden ihmettelyä.

Uusille suomalaisille tulee avata mahdollisuuksia osallistua. Yksi merkittävä mahdollisuus on järjestöjen ja yhteisöjen tarjoama vapaaehtoistyö.

Uudet suomalaiset tarvitsevat yhteisöjä ja järjestöt uusia ihmisiä 

Uudelle suomalaiselle vapaaehtoistyö avaa henkilökohtaisen kontaktin uusiin ihmisiin ja mahdollisuuden kuulla ja puhua suomea todellisessa ympäristössä. Vapaaehtoistyö antaa kokemuksen siitä, että on osa yhteisöä, tekee jotain merkityksellistä ja on itse hyödyllinen.

Monet järjestöt kaipaavat kipeästi uusia ihmisiä mukaan toimintaansa. Uusien suomalaisten mukaan kutsuminen hyödyttää sekä järjestöä, että maahan muuttanutta. Eri taustoista tulevien ihmisten osallistuminen toimintaan tuo toimintaan uusia näkökulmia. Uussuomalaisten osallistaminen on myös tapa toteuttaa järjestön arvoja käytännössä ja tekee näkyväksi järjestöjen yhteiskunnallista merkitystä osaamisen kehittäjinä ja kotouttajina.

Koulutusta ja henkilökohtaista tukea osallistuville järjestöille

OppiJana-hankkeessa edistetään maahanmuuttajanuorten koulutus- ja työelämävalmiuksia sekä yhteiskuntaan integroitumista juuri järjestöissä tehtävän vapaaehtoistyön kautta. Etsimme nyt järjestöjä, jotka haluavat lähteä mukaan tarjoamaan vapaaehtoistyöpaikkoja. Osallistuvat järjestöt saavat koulutusta ja henkilökohtaista tukea.

Hankkeeseen osallistuvat nuoret suorittavat peruskouluopintoja aikuisten perusopetuksessa ja ovat 17-18-vuotiaita. Osana hanketta kehitetään työelämävalmiuksien tunnistamiseen soveltuvia osaamismerkkejä vapaaehtoistyössä opitun osaamisen esittämiseksi. Lähtemällä mukaan järjestö saa kokemusta myös osaamismerkeistä.

Mitä järjestö saa? 

  • Koulutusta kotouttavasta vapaaehtoistyöstä
  • Henkilökohtaista tukea tarvittaessa
  • Vapaaehtoisten työpanoksen
  • Nuoria ihmisiä mukaan toimintaan
  • Kokemusta oppilaitosyhteistyöstä ja Humakin opiskelijoiden tuen nuorille (esim. saattaminen)
  • Kokemusta toiminnan saavutettavaksi tekemisestä erilaisille ihmisille
  • Kokemusta digitaalisista osaamismerkeistä
  • Mahdollisuuden toteuttaa järjestön arvoja käytännössä

Mitä järjestöltä edellytetään?  

  • Verkkokoulutuksen suorittamista (noin 2-3 tuntia)
  • Järjestön toiminnan esittelyä lyhyellä videolla tai kutsumalla järjestöjen toiminnasta kiinnostuneet opiskelijat tutustumiskäynnille
  • Sopivien työtehtävien suunnittelua ja ohjaajan nimeämistä nuorelle
  • Nuoren perehdyttämistä, ohjaamista ja palautteen antamista
  • Osallistumista osaamismerkkien myöntämiseen

Kirjoittaja Kaisu Tuominen toimii hankekoordinaattorina OppiJana-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää maahanmuuttajanuorten koulutus- ja työelämävalmiuksia sekä yhteiskuntaan integroitumista järjestöissä tehtävän vapaaehtoistyön kautta.

Lisätietoja: Kaisu Tuominen, hankekoordinaattori, 040 561 3136, kaisu.tuominen@ksl.fi

> Katso video: Uskalla kutsua mukaan!
> Lisätietoa OppiJana- hankkeesta