Osuuskunnat ja hyvinvoinnin tulevaisuus -seminaarin viesti oli, että osuuskuntamuotoinen palvelutuotanto tarjoaa elinvoimaisen mahdollisuuden sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittämiselle. Hyvin järjestettynä osuuskunnalliset palvelut olisivat erityisesti vaihtoehto sote-mallin kehitystä koskeville uhkakuville. 

Osuuskunnallisen palvelutuotannon hyötyjä olisi muun muassa asiakkaiden äänen kuuluminen palveluissa, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen työssä, paikallistalouksien vahvistuminen sekä maakunnallisesti kattavat ja tasa-arvoiset palvelut.  

Palvelujen osuuskunnallistaminen ja osuuskuntien ja julkisen puolen kumppanuus olisi täyskäännös siihen, että sote-palvelut myydään pääomavaltaisille yrityksille, jotka välttelevät veroja ja karkaavat demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle. 

Osuuskuntamallin mahdollisuudet eivät rajoitu työllistämiseen

Jaana Pirkkalainen Osuuskunta Väenvoimasta esitteli sosiaalisia osuuskuntia mallina sosiaalipalvelujen järjestämiseksi monitoimijamallin mukaisesti. Sosiaaliset osuuskunnat ovat monen eri sidosryhmän välisiä yhteenliittymiä, joissa esimerkiksi palvelun tarvitsijat, työntekijät, julkinen taho ja sijoittajat sitoutuvat yhteiseen sosiaaliseen tehtävään. 

Yleensä sosiaaliset osuuskunnat harjoittavat vaikeasti työllistyvien henkilöiden työintegraatiota, mutta osuuskuntamallin mahdollisuudet eivät rajoitu työllistämiseen. Sosiaalisia osuuskuntia toimii erityisesti Italiassa. 

Palvelujen tuottajana osuuskunnallinen palveluyhtiö

Sami Karhu Pellervosta tarkasteli useita rinnakkaisia mahdollisuuksia osuuskunnallisten sote-palveluiden kehittämiseksi. Erityisesti Karhu toi esiin maakunnallisen osuuskuntamallin, jossa palvelujen tuottajana toimisi maakunnan kattava osuuskunnallinen palveluyhtiö. Karhu kuvasi ”sote-ekosysteemiä”, jossa sote-osuuskunnan puitteissa toimisi sekä asiakasomisteisia osuuskuntia että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osuuskuntia.

Tarvitaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan tukirakenteita

Harri Kostilainen FinSernistä kävi läpi yhteiskunnallisten yritysten määritelmää sekä kehitystä. Kostilaisen mukaan Suomessakin on muodostunut uusi yritystoiminnan malli, jossa tavoitellaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta taloudellisen voiton sijaan tai sen rinnalla. Yhteiskunnalliset yritykset rakentavat uusia palveluja ja jopa vaihtoehtoisen talouden muotoja. Kostilainen piti osuuskuntaa luontevana yhteiskunnallisen yrittäjyyden yritysmuotona, mutta peräänkuulutti yhteiskunnallisen yritystoiminnan tukirakenteita. 

Nyt on aika vaikuttaa kuntien ja maakuntien sote-strategioihin

Jarmo Hänninen Coop Finlandista nosti uudesta hankintalaista esiin kohtia, jotka puoltavat osuuskuntien ja pienten toimijoiden mahdollisuuksia menestyä sote-hankinnoissa. Esimerkiksi hankintojen jakaminen ja niin sanotut varatut hankinnat, jotka kohdistetaan vain määrätyille tuottajaryhmille, avaavat mahdollisuuksia myös muille kuin suurille palveluntarjoajille. Paljon riippuu kuitenkin siitä, millaista hankintaosaamista ja poliittista tahtoa kunnista ja maakunnista löytyy. Hänninen peräänkuuluttikin myös vaikuttamista kuntien ja maakuntien strategioihin. 

Seminaariin osallistui yli kaksikymmentä osuuskunta-aktiivia, asiantuntijaa ja julkisen alan työntekijää ja se on katsottavissa tallenteena Pellervon Youtube-kanavalta.

Seminaari järjestettiin KSL-opintokeskuksen, Coop Finlandin ja Pellervo-Seuran yhteistyönä. Kuluttajaosuustoiminnan Säätiö on tukenut tilaisuutta.

> Tutustu KSL-opintokeskuksen Yhteisötalous ja sosiaaliset osuuskunnat Euroopassa ja Italian sosiaaliset osuuskunnat -julkaisuihin.

Kuva: Riku-Matti Akkanen/Pellervo