KSL-opintokeskuksen ja Vasemmistoliiton yhteistyössä järjestämä Poliitikkokoulu päättyi vierailuun Merja Kyllösen luo Euroopan parlamenttiin. Viime syksynä alkaneessa Poliitikkokoulussa 25 ihmistä eri puolilta Suomea oppi muun muassa kampanjarakennusta, kuntapolitiikkaa ja viestintää. Seuraavaa Poliitikkokoulua suunnitellaan jo, ja tarkoitus on aloittaa se keväällä 2018.

KSL-opintokeskuksen koulutustuottaja Kristiina Sirola-Korhonen kirjoitti matkakertomuksen Poliitikkokoulun Brysselin-reissulta:

Lämminhenkinen päätös vuoden yhteiselle matkalle

Osallistujien vahva ryhmähenki ja tuki olivat aistittavissa heti lähtöpäivänä. Kuinka helppoa on erilaisten ihmisten tulla toimeen, kun jakaa samaa arvomaailmaa. Kaikkiin matkoihin kuuluu pientä jännitystä, jos ei muuten niin hetkellisesti kadonneitten lampaiden muodossa. Lentokoneen lähtiessä kohti kiitorataa oli koko porukka kuitenkin onnellisesti koneessa ja matka kohti Brysseliä saattoi alkaa. Onneksi ryhmästä kumpuava nauru sai tilanteet laukeamaan edukseen ja hyvä henki haasteista huolimatta jatkui kantavana voimana läpi reissun.

Ryhmän vahvuus ja sen merkitys nousivat hyvin esille myös palautteissa pitkin matkaa. Osalle kurssi antoi vahvoja eväitä ja toi onnistumisia omalla poliitikon uralla. Keskustelussa nousi esille asiasisällön ja hyvien kouluttajien Jukka Peltokosken ja Sini Salmenjoen lisäksi tärkeänä ryhmän tuki. Kokemusten jakaminen ja toisten tsemppaaminen ilman kilpailuasetteluja oli monelle kurssin tärkeintä antia. Ryhmän kanssa pystyi myös seuraamaan ja peilaamaan omaa kehittymistään ja oppimistaan. Jollekin syttyi oivallus myös omasta vahvuudesta pysytellä jatkossa tuki- ja organisointitehtävissä ja auttaa toisia tulevissa vaalimenestyksissä.

Esillä olo ja itsensä peliin laittaminen ei ole välttämättä helppoa, ei etenkään poliittisen profiilin kautta. Oikeat välineet, joukon tuki ja itselle sopivan esilläolon ja oman poliittisen persoonan löytäminen antoivat poliitikkokoululaisille tarvittavia eväitä ja rohkaisua tulevaisuuden tavoitteiden rakentamiseen. Paljon kiiteltiin hyviä vierailijoita, kuten Hanna Sarkkista sekä Joonas Leppästä antoisista puheenvuoroista sekä vahvistavista näkökulmista vasemmistolaiseen politiikkaan.

Kuvassa poliitikkokoululaiset istumassa

Näkökulmia vasemmistolaiseen politiikkaan Euroopassa

Vierailu Euroopan parlamentissa oli suurimmalle osalle ensimmäinen. Vasemmistoliiton vakuuttava meppi Merja Kyllönen otti meidät vastaan reippaasti ja lämpimästi. Oli hienoa kuulla käytännön tasolla, kuinka asioita parlamentissa käsitellään ja miten saadaan parhaiten omat kannat esille ja huomioitua. Kyllösen esittelystä ja keskustelusta lounaalla nousi ryhmälle esiin, kuinka piinkova ammattilainen hän on. Erityisesti kuulijoita lämmitti, että tämän ammattilaisen suoraan ja selkeään puheeseensa ja asiasisältöihin aina liittyy rauhan retoriikka. Tämän päivän jälkeen tuli todella selväksi, miten paljon meppien oma aktiivisuus ratkaisee. Myös kokonaiskuva direktiivien syntyprosessista sekä niiden värikkäästä soveltamisesta eri valtioissa kirkastui.

Toisen matkapäivän aluksi pääsimme tutustumaan Steve McCurryn valokuvanäyttelyyn opastuskierroksen myötä. Näyttely havahdutti koskettavuudellaan ja herätti jälleen kyseenalaistamaan länsimaista näkökulmaa sekä maailmalla vallitsevaa luokkaerojen ja konfliktien törkeyttä. Teemoja korosti Suomesta kantautuvat uutiset Perussuomalaisten puoluejohdon vaihtumisesta yhä kansallismielisempään suuntaan.

Kuvassa poliitikkokoululaiset valokuvanäyttelyssä

Lounaan jälkeen vieraaksemme saapui Euroopan Vasemmiston sihteerinä toimiva Sannaleena Lepola. Kuulimme näköalapaikan esitykset Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressista sekä ammattiliittojen ryhmätoiminnasta Euroopassa. Saimme hyvän kurkistuksen eurooppalaisen vasemmiston näkökulmaan ja kurssilaiset pääsivät esittämään kysymyksiä. Lepolan mukaan vasemmistolla on selkeästi erilainen linja muihin ryhmittymiin nähden; esimerkiksi talouspolitiikassa peruslähtökohta on ei suurille leikkauksille ja työllisyys nousuun. Mutta ryhmän sisälläkin mielipiteet vaihtelevat eri maiden ja puolueiden näkökulmien mukaan. Parlamentin vallasta kysyttäessä sekä Lepola että Kyllönen totesivat sen parantuneen, haastavin palikka päätöksen teossa Euroopan tasolla tuntuu tällä hetkellä olevan ministerineuvosto.

Vertaisoppimista ja jakamisen meininkiä

Poliitikkokoulun päätteeksi kuului jokaisen miettiä itselleen kehittämistehtävä. Osallistujat nostivat paljon erilaisia ja tärkeitä kehityskohteita käsittelyihin. Osa halusi kehittää omaa someviestintäänsä, jollekin vasemmiston ohjelmien muokkaus kansantajuiseen muotoon nousi tärkeäksi, talousnäkökulmien ja asuntopolitiikan haltuunotto koettiin tärkeäksi. Kahteen työhön pääsimme tutustumaan reissun aikana. Juha Ruotsalainen oli koonnut haastatteluiden ja omien kokemustensa pohjalta hienon kuvauksen Kokemuksia puoluepolitiikasta ay-liikkeessäSari Janatuinen avasi työssään ja sen esittelyssä, miten toimii Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi. Molemmat työt oli huolella pohjustettu ja kirjoitettu. Tällainen kokemusten, opin ja taustatyön jakaminen on juuri sitä arvokasta vertaisoppimista, jota hyvässä ryhmässä ja aktiivisessa toiminnassa on mahdollista antaa toisille.

Illallisen päätteeksi söimme illallista ja kilistimme yhteisesti oppimisen maljat. Ja kuten kouluun olennaisesti kuuluu, jakoi Jukka kaikille osallistujille todistukset. Halauksia ja kiitoksia annettiin ja osallistujat pohtivat kovasti, miten jatkossa voisivat ryhmän kanssa vielä tavata. Keskustelua jatkettiin ja ideoita vaihdettiin Brysselin yössä laulun ja tanssin lomassa. Suuri kiitos ryhmältä Merjalle – pöytäkeskusteluiden mukaan ei tunnu olevan pulaa tulevien presidentinvaalien talkooväestä.

Koska Poliitikkokoulu koetaan tärkeäksi myös jatkossa, ovat suunnitelmat uudesta koulusta ja hyvällä alulla. Tarkoitus olisi startata seuraava Poliitikkokoulu keväällä 2018.