KSL-opintokeskuksen kurssiosallistujat hakevat kursseilta tietojen ja taitojen kehittämistä sekä sosiaalista kanssakäymistä. Kurssit koetaan hyödyllisiksi ja odotuksia vastaaviksi. Parhaat tiedotuskanavat ovat kurssijärjestäjän eli järjestön omat tiedotuskanavat sekä kokoukset. Sen sijaan KSL:n tiedotuskanavia ja palveluita opiskelijat tuntevat huonosti. Nämä asiat selviävät KSL-opintokeskuksen vuoden 2007 aikana tekemästä opiskelijakyselystä.

KSL-opintokeskus toteutti vuonna 2007 opiskelijakyselyn, johon vastasi yli 2300 kurssiosallistujaa. Kurssivastaajat olivat 59 järjestäjän 175 kurssin osallistujia. Kyselyn analyysin suoritti Humanistisen Ammattikorkeakoulun (Humak) Nurmijärven yksikön opiskelija Heidi Tyni.

Opiskelijaprofiili

Kursseille osallistui hyvin eri-ikäisiä ihmisiä, nuorista aina 83-vuotiaisiin. Suurin ikäryhmä oli 51- 60 -vuotiaat, joita vastaajista oli miltei neljännes (23,1 %). Alle 30-vuotiaita oli vastaajista reilu neljännes (26,9 %). Enemmistö vastaajista oli naisia (69,1 %). Tämä vastaa yleistä aikuiskoulutuksen osallistujien sukupuolijakaumaa.
 
Vastaajilla oli yleisimmin toisen asteen ammatillinen tutkinto (20,6 %). Yhdistettynä luokkana peruskoulu- tai kansakoulutausta oli yleisin (30,1 %). Naisista suurempi osa on korkeasti koulutettuja kuin miehistä. Työssä olevia oli vastaajista eniten (41 %), eläkeläisiä reilu neljännes. Opiskelijoita oli vastaajista 15,3 % ja työttömiä 8 %.

Tiedotus ja tunnettuus

Vastaajat saivat tiedon kursseista ennen kaikkea oman järjestönsä kautta, joko järjestön tiedotuksen kautta (35,9 %) tai järjestön kokouksesta (19,9 %). Kokous tiedotuskanavana toimi erityisesti vanhempien osallistujien kohdalla. ”Puskaradio” toimi puolestaan erityisesti naisilla – sen kautta tiedon kurssista sai 15,7 % vastaajista. Myös lehti-ilmoitukset toimivat (12 %).

Vähiten tietoa saatiin KSL:n tiedotteista (3,6 %) sekä KSL:n kotisivujen kautta (1 %). Tiedon saaminen KSL:n tiedotteiden kautta on heikointa nuorilla. Tämä on luonnollista, koska järjestöt itse hoitavat kurssitiedottamisen osallistujien suuntaan, ja KSL:n tiedottaminen kohdentuu järjestöjen kursseista vastaaviin yhdyshenkilöihin.

KSL-opintokeskuksen tunnettuus on vastaajien keskuudessa huono. Kurssi- ja muita palveluita kokee tuntevansa hyvin tai melko hyvin viidennes vastaajista. Nuoret tuntevat palveluita heikoimmin, tunnettuus kasvaa iän mukana reilustikin.

Osallistumisen syyt ja oppiminen

Osallistumisen syissä painottuivat tietojen (56,1 %) ja taitojen (45,3 %) parantamishalu. Myös sosiaalinen kanssakäyminen on tärkeä syy osallistua kurssille: 34 % vastaajista valitsi yhdeksi osallistumisen syyksi halun tavata muita ihmisiä. 10 % vastaajista halusi koulutukseen oman ammattitaidon tai työnsaannin lisäämiseksi. Muina syinä (6,9 %) mainittiin esim.  asioiden kertaus, halu parantaa kykyä toimia omassa yhdistyksessään, halu tehdä itse tuote ja sen saaminen itselleen sekä kunnon kohotus.

Vastaajien oppimisnäkökulmina korostuivat tekemällä oppiminen (55,3 %), ajankohtaisen tiedon saaminen asiantuntijoita kuuntelemalla (52,5 %) sekä uuden tiedon yhdistäminen aiemmin opittuun (50,2 %).

Vastaajat osallistuvat koulutukseen paljon: miltei 70 % vastaajista on osallistunut KSL:n tilaisuuksiin ja 48,4 % on osallistunut muiden järjestämiin tilaisuuksiin edellisen vuoden aikana.

Oppimismenetelmät

Vastaajien mukaan parhaiten heidän oppimistaan tukisivat itse tekeminen ja kokeileminen (32 %), keskustelut pareittain ja/tai ryhmissä (20 %) sekä oppimistapa, jossa opettaja näyttää ja me teemme perässä (17 %). Kurssilla koettiin eniten toteutuneeksi osin samat: itse tekeminen ja kokeileminen (27 %), opettaja näyttää ja me teemme perässä (22 %), sekä luennointi (19 %) ja keskustelut pareittain ja/tai ryhmissä (19 %). Osin siis kursseilla painottuivat myös sellaiset oppimismenetelmät, joita vastaajat eivät koe heidän oppimistaan parhaiten tukeviksi, esim. luennointi. Harvemmin mainittiin kurssilla käytettyinä ja omaa oppimista tukevina menetelminä yksin tehtävät kirjalliset/suulliset tehtävät sekä tiedonetsintä eri lähteistä.

Opiskelijatyytyväisyys

Opiskelijat olivat hyvin tyytyväisiä kursseihin. Lähes 96 % vastaajista koki, että kurssi vastasi erittäin hyvin tai hyvin omia odotuksia. Suuri enemmistö vastaajista (83,6 %) koki kurssin myös hyödylliseksi, ja vain 2,7 % vastasi, että ei kokenut kurssia hyödylliseksi itselleen. Tyytyväisyys korostui 41-60-vuotiailla. Miehille koulutus vastasi hyvin odotukseen, naisille useammin erittäin hyvin. Suuren enemmistön (86,7 %) mielestä kurssi lisäsi myös halua oppia uusia asioita ja osallistuja kursseille jatkossakin.