Työväenperinteen ja työväenliikkeen sivistysjärjestöjen järjestämälle 1918-muistoristeilylle osallistui liki 300 ihmistä. Muistoristeily Helsingin Santahaminan ja Isosaaren punavankileireille sekä niiden joukkohautojen muistopaikoille varattiin parissa päivässä täyteen keväällä. Kiinnostus muistoristeilyä kohtaan yllätti järjestäjät, sillä toistasataa ilmoittautunutta ei mahtunut mukaan lisäaluksen tilauksesta huolimatta. Tänään olleella muistoristeilyllä nousi esille toive siitä, että joukkohautojen vainajien nimet saataisiin esille hautapaikkojen yhteyteen.

Muistoristeilyllä vankileirien historiasta kertoivat Helsingin sotasurmat 1917-1918 -tutkimushanketta vetänyt Jarmo Nieminen sekä Sari Näre, joka on tutkinut naisten ja lasten kohtaloita sodassa.

Vuoden 1918 sisällissodan jälkiselvittelyissä perustettiin Helsingissä Suomenlinnaan, Santahaminaan, Isosaareen ja Katajannokan Merikasarmiin vankileirit, joilla oli kesäkuussa 1918 yli 13 000 punaisten puolella toiminutta miestä ja naista, joukossa myös parikymmentä lasta.

– Helsingin vankileireillä menehtyi yli 1 550 punavankia ja lisäksi voidaan osoittaa ainakin 50 henkilön kuolleen pian vapautumisen jälkeen leireiltä saatuihin sairauksiin ja aliravitsemuksen seurauksiin, kertoi vankileirien historiaa esitellyt Nieminen.

Tutkimushankkeen tuloksena varmistettiin vankileireillä kuolleiden 1 554 vainajan henkilöllisyys. Heistä 1 318 voidaan osoittaa haudatun Santahaminan joukkohautaan ja 106 Malmille. 125 vainajaa oli luovutettu omaisille. Lisäksi eräitä vankeja haudattiin Isosaareen.

Sisällissodan jälkeen naisvankeja keskitettiin erityisesti Hämeenlinnaan ja Santahaminaan, kertoi naisten kohtaloita vankileireillä tutkinut Sari Näre.

– Santahaminassa oli heinäkuun alussa 1918 eduskunnalle esitetyn mukaan yli tuhat naisvankia, joista 86 prosenttia oli 15-20-vuotiaita. Kyseessä oli pitkälti tyttövankileiri. Se pystytettiin keskelle varuskunta-aluetta, missä monet nuoret naiset altistuivat varsinkin saksalaissotilaiden harjoittamalle seksuaaliselle hyväksikäytölle ja seksin käyttämiseen vaihtokaupan välineenä ruokaa vastaan.

Naisten työtehtävät lähellä ruokahuoltoa ja keskinäinen solidaarisuus suojasivat heitä nälkäkuolemilta miesvankeja paremmin. Helsingissä naisia oli syytettyinä noin 970 ja tuomittuja noin 675. Tuomituista naisista puolet oli alaikäisiä, mikä viittaa ainakin Helsingin osalta sakilaistaustaisen nuorisokulttuurin merkitykseen punakaartiin päätymisen taustalla, arvioi Näre.

Muistoristeilyn järjestivät Työväenperinne ry, Demokraattinen Sivistysliitto DSL ry, Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry ja Työväen Sivistysliiton Helsingin Opintojärjestö ry.

Kuvat: Outi Moilanen